Miten hevosena pystyn osallistumaan?

Toivottavasti sulla on mukava joulu.

Jotain enemmän kuin vain piparkakku!

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti sulla on mukava joulu.

Jotain enemmän kuin vain piparkakku!

Mitä hevosen joulun pitäisi sitten sisältää? Kulkusten kilkatus ei ole sille mieleen ja tuskin mitkään tuikkivat tallivalotkaan. Sen vatsa ei kestä isoa määrää herkkuja. Hyvää kohtelua tietysti, mutta sitä se taitaa saada muutenkin.

Joko pian tulet päivittämään. Odotan malttmattomana, mutt harmi, jollen osu juuri samaan aikaan kun hengaat täällä.

Olen mielelläni lukenut hevosen kirjoittamaa tekstiä.

Oikein mukavaa ja positiivista kirjoittelua. Huomaan, että vaikka hän on hevonen, on hän silti sivistynyt ja hyvin käyttäytyvä luontokappale.

Toivonkin hänelle pitkää ikää ja terveitä elinvuosia ja hyviä ystäviä ja maistuvia heiniä ja muuta hyvää.

Kirjoita lisää kuulumisistasi.

Hei kaikki taas ja höräytykset päälle! Minä olen taas laurin mukana autotallissa ja kaikkea kivaa on tapahtunut. Ensinnäkin lauri auttaa minua vähän kirjoittamisessa, niin, ettei siihen kulu aivan niin paljon aikaa. Kirjoitan tekstin eri laitteella kuin ennen ja lauri tallentaa sen ja lähettää myöhemmin palstalle. Saan tehdä virheitä enemmän, koska lauri lupasi korjata niitä puolestani. Ja kun viimeksi tuli vaikeutta kun tekstini ei kokonaan mahtunut yhteen viestiin, niin nyt sellaista ongelmaa ei ole. Kun vielä oppisin puhumaan niin siitä olisi kaikista suurin hyöty, mutta se taitaa olla turha toivo. Ääntelyni on edelleen hirnuvaa ja parhaimmillaankin muistuttaa vain huokailua tai vinkunaa jos yritän puhua.

Tullessaan aamulla tallille lauri toi mukanaan lahjan minulle, joululahjan siis! Hän oli ostanut minulle suitset, joissa ei nyt sitten ole ollenkaan kuolaimia eikä mitään muutakaan suuhuni tulevaa osaa. Hän kysyi omistajaltani luvan saada koittaa niitä minulla ja kun se kävi kuulemma aivan hyvin päinsä, lähdimme siis tänään retkelle varusteilla, joista meillä ei ollut yhtään kokemusta. Toki lauri ratsasti ensin tallin ympäristössä kokeeksi ja haki tuntumaa, mutta kun kaikki tuntui sujuvan kuten tavallisestikin, lähdimme sitten kauemmaksi.

Uudet suitset ovat minulle sopivat ja mukavat pitää! Näitten avulla ohjien vaikutus tuntuu suupielten ja kielen sijaan turpani päällä. Ja vaikkei kova paine silläkään alueella tuntuisi miellyttävältä, kevyt tuntuma ei haittaa oloani yhtään. Ja kevyesti lauri ohjia käyttikin. Oikeastaan hän käytti niiden sijaan enemmän painoapuja, ja kun olen tottunut niitä ottamaan vastaan, kulkeminen oli yllättävänkin ongelmatonta. Hiukan aiempaa keskittyneempi minun on oltava, mutta sen hinnan olen mielelläni valmis maksamaan. Mitä sitten tapahtuisi, jos pillastuisin tai ratsastaja tasapainoa hakeakseen muuten joutuisi kiristämään otettaan ohjista, sitä en osaa sanoa.

Minun on myös miellyttävämpi kirjoittaa kun suussani ei ole mitään ylimäääräistä. Viimeksi yritin tätäkin hommaa ensi kertaa kuolainten kanssa ja täytyy sanoa, että näin on mukavampaa. Lauri jättää suitset peterin talliin ja nämä ovat kuulemma vapaat käytettäväksi. Jännittävää nähdä, haluaako joku muukin testata näitä kanssani. Toivottavasti haluaa!

No mitä muuta kivaa sitten on tapahtunut. Helmi kävi eilen tapaamassa minua ja hän aikoo jatkossakin tulla maanantaisin aivan kuten tähänkin asti. Eilen hän ei jostakin syystä noussut selkääni vaan vei minut vain kävelylle tilan ympäristöön. Kaikki mikä muistuttaa minua vanhasta tallistani, on todellakin tervetullutta ja helmin käynnit ovat asia parhaasta päästä! Hänkin tuntui olevan kovin iloinen nähdessään minut ja saadessaan jatkaa niin mukavasti alkanutta ystävyyttämme. Kun olimme päässeet paikkaan, mistä hän halusi kääntyä takaisin, hän kaivoi repustaan ison, neljään osaan leikatun omenan. Minulle hän antoi kolme palaa ja söi itse vain yhden. Mikä mahtava ihminen hän onkaan!

Entisen tallini omistaja, Oona ja Miia kävivät myös katsomassa minua heti joulun jälkeen. Heillä oli uutisia, jotka kyllä kuulin jo silloin, mutta en heti ymmärtänyt tai uskaltanut uskoa todeksi. Mutta tänään lauri sitten selitti asian minulle. Vuonohevosen jalassa on jokin semmoinen vamma, ettei häntä enää voida käyttää tuntihevosena. Ilmeisesti se ei kokonaan estä ratsastamista, mutta ainakin määrää pitää vähentää ja ratsastaa voi vain joku kevyt ihminen. Kun omistajani oli kuullut tämän, hän oli keskustellut asiasta peterin kanssa ja päättänyt ehdottaa että vuono sijoitettaisiin minun ja pacon talliin! Niin tulee siis tapahtumaan ja olen iloinen paitsi omasta puolestani myös vuonoparan puolesta, koska minulla on oma aavistukseni siitä, mitä hänelle olisi voinut tapahtua, elleivät omistajani ja peter olisi olleet niin ihania, että halusivat ottaa vuonon meille! Nyt hän saa siis nauttia rauhasta ja kevyemmästä työstä ja minä saan takaisin yhden parhaista ystävistäni. Voi jukra, miten mahtavaa!

Muutenkin minulla menee oikein kivasti. Olen nyt jo täysin sopeutunut uuteen kotiini ja pidän kovasti pacosta ja myös patrikista. Hän käy paljon tallissa ja tarhassa juttelemassa meille ja antaa silloin tällöin meille heinät. Muutaman kerran hän on tuonut ystäviäänkin mukana ja minusta on hienoa, kun hän pitää tarkasti huolen siitä, etteivät hänen kaverinsa vahingossakaan säikäytä meitä tai myöskään ole sillä tavoin varomattomia, että jotain voisi sattua. En ole kenestäkään patrikin ikäisestä pitänyt yhtä paljon kuin hänestä.

Omistajani on tähän mennessä ratsastanut kanssani aika vähän, mutta joulun aikaan tekemistä taitaa olla paljon muutenkin. Helena on sen sijaan viihtynyt kanssani useasti viimeisen viikon aikana. Viimeksi hän myös toi ystävänsä mukanaan ja pääsimme pitkästä aikaa kaksin pacon kanssa maastoon. Saimme nyt kokea sen rakastamani umpihankilaukankin kun meidät vietiin isolle pellolle, jonne oli satanut puoleenväliin polviani ulottuva ihana pehmeä hanki! Siellä me juoksimme pacon kanssa niin että pöllysi! Edes ja takaisin ja ympyrää kaartaen ja suorilla lähes täyteen vauhtiin kiihdyttäen. Ja lopulta siinä sitten juostuamme korskuimme turvat vastakkain ja huohotimme kunnes hengitys oli tasaantunut. Kyllä minun elämääni sisältyy paljon iloa uudessakin kodissa! Olen varmasti hevoseksi hyvin hyvin onnekas!

Sait vallan mainion joululahjan Laurilta. Hän on mukava ihminen. Välittää sinusta edelleen erittäin paljon.

Mukavaa, kun norjanvuonohevonen sai paikan tallissanne. Varmaan se poika voi sillä ratsastaa joskus, niin sitten pääsette kaikki 3 hevosta ja omistajasi uusperhe kaikki liikkeelle. Vaan mitä tapahtuu, kun poika kasvaa. Voi olla, että Patrikin kasvaessa niin isoksi, että vuonohevonen ei voi kantaa, omistajallasi on jo itsellään lapsi kenties.

Onp mukavaa, että Helmikin alkaa käydä siellä säännöllisesti. Saat jatkaa tuttujen ratsastajien kanssa. Ihmettelen, miten käytännön järjestelyt oikein onnistuvat, kun nykyinen tallisi ei ole mikään ratsutalli. (ja Peter oletettavasti aivan muissa töissä) Siis sikäli, kun ei yhdestä muiden käyttöön vuokratusta hevosesta oikein riittävästi tuottoa saa.

Teillä ei tais olla tallikissaakaan. Se koira vain on talossa. Miten yhteistyö vuohen kanssa sujuu. Mahdetaanko kiitä hankkiutua eroon, kun siellä on Pacolla jo hevosseuraa. Harmi vuohen kannalta.

Hei hevonen! En tiedä mutta ajattelin vain ilmoittaa, että minä olen vanhanajan silitysrauta, sellainen sähkötön. Nykyaika on hienoa kun on tullut robotit, niin saan viettää eläkepäiviä. Olen myös vegaani, vaikka en tarvitsekkaan ravintoa, eikä minulla ole suuta.

Jii Haad, ihanaa on ratsastaa, hangilla korkeilla ja nietoksilla.

Sinä inhosit uudenvuoden raketteja jos oikein muistan. Toivottavasti Peter ja hänen sukulaiset ei ole innostuneita ampumaan niitä, että saisit olla rauhallisin mielin. Minäkään en oikein ymmärrä koko juttua vaikken pauketta säikykään.

Ihanaa että oot saanu mahdollisuuden käyttää suitsia, jotka sopii sulle eikä tunnu ikäviltä. Oon itse käyttänyt hevosellani sellasia noin vuoden. En huomaa paljon eroo siinä, miten se suhtautuu eri suitsiin, mutta yhtä helposti ratsastaminen käy kuolaimettomillakin. Ehkä se suhtautuu asiaan samalla lailla kuin sinä. Itselleni on joka tapauksessa tärkeetä, että ratsastaminen on sillekin kivaa ja rentouttavaa. Ihan niinkuin se on mulle itsellenikin.

Halit ja rapsutukset ja hyvää uutta vuotta kohta!

Minäkin mietin, mahtaako hevosen uudella tallilla kuulua rakettien pauketta. Toivottavasti ei ainakaan lähellä.

Nykyään on kuulemma kehitelty hiljaisia uudenvuodenraketteja. Onko se sitten parempi. Niitä ei ehkä osaa varoa.

Onko hevosella hirmuinen ikävä sitä entistä bestistään. Miten suhteet uudessa tallissa kehittyvät. Sanonta kuuluu, että kolmen seura huono seura. Jääkö siellä nyt joku kolmanneksi pyöräksi. No, on siellä vielä se vuohi.

Millaiset lämmityssysteemit tuossa uudessa tallissa on. Entisessähän oli maalämpö ja puhaltimet. Kuka teitä pääasiallisesti hoitaa. Nyt kun on 3 hevosta ja vuohi, työtä riittää aika tavalla. Onko jollakin aikaa tulla myös "virka-aikaan" ruokkimaan, vai oletteko keskenänne kuten monet lemmikit kodeissa. Onko uudess tallissa joku asia paremmin kuin aiemmassa. Mitättömän pieni hän se on, kun vaan 4 paikkaa. Kaikki jo täynnä.

Vierailija kirjoitti:

Minäkin mietin, mahtaako hevosen uudella tallilla kuulua rakettien pauketta. Toivottavasti ei ainakaan lähellä.

Nykyään on kuulemma kehitelty hiljaisia uudenvuodenraketteja. Onko se sitten parempi. Niitä ei ehkä osaa varoa.

Onko hevosella hirmuinen ikävä sitä entistä bestistään. Miten suhteet uudessa tallissa kehittyvät. Sanonta kuuluu, että kolmen seura huono seura. Jääkö siellä nyt joku kolmanneksi pyöräksi. No, on siellä vielä se vuohi.

Millaiset lämmityssysteemit tuossa uudessa tallissa on. Entisessähän oli maalämpö ja puhaltimet. Kuka teitä pääasiallisesti hoitaa. Nyt kun on 3 hevosta ja vuohi, työtä riittää aika tavalla. Onko jollakin aikaa tulla myös "virka-aikaan" ruokkimaan, vai oletteko keskenänne kuten monet lemmikit kodeissa. Onko uudess tallissa joku asia paremmin kuin aiemmassa. Mitättömän pieni hän se on, kun vaan 4 paikkaa. Kaikki jo täynnä.

On täälläpäi jo aika pal sit pauket, mut hevoset pysyy tallis, ei niil mittää hätää siel ol

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin mietin, mahtaako hevosen uudella tallilla kuulua rakettien pauketta. Toivottavasti ei ainakaan lähellä.

Nykyään on kuulemma kehitelty hiljaisia uudenvuodenraketteja. Onko se sitten parempi. Niitä ei ehkä osaa varoa.

Onko hevosella hirmuinen ikävä sitä entistä bestistään. Miten suhteet uudessa tallissa kehittyvät. Sanonta kuuluu, että kolmen seura huono seura. Jääkö siellä nyt joku kolmanneksi pyöräksi. No, on siellä vielä se vuohi.

Millaiset lämmityssysteemit tuossa uudessa tallissa on. Entisessähän oli maalämpö ja puhaltimet. Kuka teitä pääasiallisesti hoitaa. Nyt kun on 3 hevosta ja vuohi, työtä riittää aika tavalla. Onko jollakin aikaa tulla myös "virka-aikaan" ruokkimaan, vai oletteko keskenänne kuten monet lemmikit kodeissa. Onko uudess tallissa joku asia paremmin kuin aiemmassa. Mitättömän pieni hän se on, kun vaan 4 paikkaa. Kaikki jo täynnä.

On täälläpäi jo aika pal sit pauket, mut hevoset pysyy tallis, ei niil mittää hätää siel ol

Kuk sää oot? Olek sää sen uuden paikan tallikissa?

Ja kui siel tänää jo pauket kuuluu?

Hei ja hirrnnnn! Ja terveisiä autotallista! Lauri on yläkerrassa juomassa kuulemma uuden vuoden kahveja. Tämä on hänen ystävänsä talo, missä saan nyt kirjoitella kuulumisiani. En edelleenkään ole ihan tyytyväinen, koska täällä haisee öljy ja minulla on erilaisten autonosien takia vain vähän tilaa. Lauri näyttää nyt luottavan siihen, että ymmärrän tilanteen, enkä ala panikoida vieraassa paikassa ja kaipa tämä nyt on sitten ihan ok. Mutta kuka tahansa muu hevonen voisi kyllä helposti minun asemassani rikkoa paikat ja vahingoittaa myös itseään. Autotalli on autojen paikka ja hevosille on oma tallinsa!

Muuten minulle kuuluu ihan hyvää. Vuonoa ei ole vielä tuotu ja vuohi on yhä meillä. Hänen nimensä on leevi ja olen nyt tottunut hänen tyhjää käyviin leukoihinsakin, vaikka sellainen syöminen tuntuukin minusta oudolta. Tallin lämmityksestä en osaa sanoa mitään, kun tietoni sellaisista asioista ovat täysin kuulemani varassa. Kerron kyllä jos jotakin puhetta siitä läsnäollessani tulee. Tämä peterin hevostenpito ei ole samalla tavalla järjestetty kuin aiemmassa tallissani. En siis usko, että hänelle koituu tästä muuta kuin kuluja, mutta se vähä mitä raha-asioista ymmärrän viittaa minusta siihen, että hänellä ei ole taloudellisia huolia. Omistajani voi siihen myös myötävaikuttaa, koska hän asuu nykyisin koko ajan täällä. En tiedä, mitä hänen aiemmalle asunnolleen tapahtui, mutta kaikki yöt hän viettää peterin kanssa. Sitäkään en osaa sanoa, maksavatko aamu ja helmi ja lumi omista käynneistään. Ehkä sellainen on tapana, koska tekin olette kertoneet että meidän pitämisemme on kallista.

Patrik täytti aivan vuoden lopulla yksitoista. Hän järjesti syntymäpäivät, joille osallistui viisi lasta. Vieraille oli järjestetty mahdollisuus ratsastaa pacon tai minun selässä talutettuna. Kaksi poikaa ja kaksi tyttöä ratsastikin. Peter talutti pacoa edellä ja omistajani minua jäljessä ja kuljimme läheisen pellon ympäri. Vieraat näyttivät pitävän ohjelmanumerosta. He halusivat kierroksen jälkeen syöttää meille heinää ja porkkanoita ja taputtaa kylkiämme. Meilläkin oli siis oikein kivat syntymäpäivät!

Kirjoitan vielä vähän kun lauria ei kuulu. Nyt lähetän taas viestini ihan itse. Joku mietti sitä, miten tulemme tallissa kolmistamme toimeen ja kysyi onko minun parasta ystävääni ikävä. En usko, että meille kehittyy kolmistaan ongelmia, mutta enhän voi tietysti pacon ja vuonon välisestä ystävyydestä luvata mitään. Mutta koska olemme kaikki ruunia, mikään loputon välienselvittely ei varmasti ole meidän juttumme tai niin ainakin toivon.

Suomalaista minun on kyllä ikävä, eikä kukaan ole vielä lähtenyt ratsastamaan vanhalle tallilleni, jotta voisin häntä edes nähdä. Mutta senkin aika toivottavasti vielä tulee. Voisikohan vaikka lauri ottaa tästä vinkkiä, hörhörrr! Sittenkin on kuitenkin kaikkein tärkeintä, että minulla on edes paco seuranani ja kohta vielä vuonohevonenkin. Kun me hevoset emme samalla tavalla harrasta erilaisia ajanvietejuttuja kuin te, meille ystävän korvaaminen toisella on ehkä helpompaa. Niin paljon kuin me toisistamme pidimmekin, kyllä me molemmat ymmärrämme ja ainakin ajan oloon varmasti totumme nykyiseen tilanteeseen.

Joku teistä myös nosti esiin mahdollisuuden, että omistajani voisi saada peterin kanssa lapsen. Ehkä sekin on mahdolllista. En kyllä ole yhtään tullut sellaista miettineeksi, vaikka en edes tiedä miksi. Olen jotenkin mieltänyt hänet lapsettomaksi nyt ja tulevaisuudessakin, mutta se voi olla vain oma väärinkäsitykseni. Hän on aina suhtautunut minuun sillä tavalla, että olen melkein saanut tuntea olevani hänen lapsensa, tai ainakin luulen saaneeni häneltä yhtä paljon välittämistä ja rakkautta kuin lapsi saisi.

Mutta olen varmaan ollut taas yksinkertainen, koska totta kai oman lapsen täytyisi olla hänelle tärkeämpi! En tiedä varmasti minkä ikäinen hän on, mutta luulen että ehkä suunnilleen neljäkymmentä vuotta. Eli ei hän enää aivan nuori ole, mutta voiko sen ikäinen kuitenkin helposti saada vauvan? Jos niin joskus käy, toivon viimeiseen saakka, että minullakin silti säilyy hänen elämässään ja sydämessään tärkeä sija.

Lauri tuli nyt ja meidän täytyy lähteä. Hei taas, ystävät.

Hei hevonen!

Mukava lukea kuulumisiasi jälleen. Hienoa, että Laurilla on kaverin autotalli käytössä tarvittaessa.

Voi olla, ettei omistajasi ole halunnut vauvaa, kun ei sellaista tuohon ikään mennessä ole tullut tehneeksi, mutta saattaa se mahdollista edelleen olla.

Oletkos tehnyt mitään uudenvuodenlupauksia ja millaista oli meno viime yönä. Oliko raketteja. Vauhkoontuiko kukaan.

Kerrot hauskasti vuohesta. Hyvä, että olet tottunut siihen. Kuka teitä kaikkia ehtii hoitaa päivisin, kun omistajallasi ja Peterillä on muu työ.

Hauskat synttärit patrikilla. Ratsastussynttärit. Huomaatko, että sekä pojan, että isän että hevosen nimi alkaa p-kirjaimella.

Pelottaako tai ahdistaako jokin asia tuossa olosuhteittesi muutoksessa? Olen ymmärtänyt kirjoituksistasi, että turvallisuudentunne on teille hevosille kovin tärkeää, kun olette täysin ihmisistä riippuvaisia.

Tulin katsomaan, onko uusia kirjoituksia.

Mitä tekemistä sillä vuohella on? Kai sillekin jotain virikettä järjestetään. Millä tavalla se seurustelee hevosten kanssa. Onko mitään ystävällistä kosketusta tai äänentelyä?

Onko vuohi laumaeläin?

Missä viipyy hevonen?

Lauri kertoi olleensa sairaana eikä siksi ole päässyt käymään. Tänään ilahduin kovasti kun hän kuitenkin tuli ja kävimme aika pitkällä retkelläkin. Ja sen jälkeen hän toi minut taas tänne autojen talliin. Tätä on nyt vähän siivottukin joten tilaa on pikkuisen enemmän. Kun tila alkaa käydä minulle tutuksi, kirjoittaminen täällä ei tunnu enää niin epämiellyttävältäkään.

Minulle on kertynyt joitakin kuulumisia kerrottavaksi. Ratsastamassa on käynyt tuttuja ihmisiä ja uutena se olivia niminen nainen joka oli yksityistunnilla minusta kiinnostunut. Hän kävi viime viikon sunnuntaina. Kävimme lähellä peterin mökkiä ja pidin kovasti hänen tavastaan kohdella minua. Hän osaa ratsastaa kevyellä tuntumalla ja puhui jotenkin hassusti minulle, pörrötti vähän väliä harjaani ja halasi minua selästäni käsin. Hänelle ei tuntunut olevan niinkään tärkeää varsinaisesti ratsastaa tai ainakaan kulkea pitkää matkaa vaan hän tuntui vain viettävän mielellään aikaa kanssani. Siinä suhteessa hän muistuttaa helmiä, mutta toki hän on myös taitava ja kokenut. En tiedä, mitä hän sotten on sopinut omistajani kanssa.

Ja sitten, lumin kanssa meille tapahtui pieni haaveri. Hän oli viikko sitten kanssani syrjäisellä tiellä jota ei ollut aurattu ollenkaan. Hän oli ohjaamassa minua viereiselle pellolle, kun vahingossa astuin etujalallani täyteen lunta kinostuneeseen ojaan. Painoni oli jo liikaa edessä kun aloin korjata asentoani eli se ei enää onnistunut ja kaaduin kyljelleni ojaan. Lumi suistui selästäni etuviistoon alas ja koska lunta oli aika lailla laskeuduimme molemmat onneksi melko pehmeästi. Lumi oli nimensä mukaisesti yltä päältä luminen ja päästi jonkun valitun voimasanan. Kun hän näki minut kinoksessa rämpimässä pystyyn, hän puhkesi kuitenkin nauramaan. Jouduin sotkemaan takajaloilla aikani ennen kuin ne tavoittivat ojan pohjan ja pääsin pystyyn.

Lumilla oli tapahtuman johdosta hauskaa, mutta kun hän tuli huiskimaan minua puhtaaksi, hän huomasi lautasessani haavan. Joku ojan sivussa kasvava katkaistu paju oli siihen tökännyt. Lumi siitä huolestui vaikka haava ei minusta pahalta tuntunutkaan. Hän kävelytti minua ensin havaitakseen onnunko minä, mutta kun en sanottavammin reagoinut haavaan, hän nousi ratsaille ja kuljimme sitten suoraan takaisin tallille. Lumi oli sattumuksesta kertoessaan jännittyneen oloinen ja myös aidosti pahoillaan kun ymmärsi että minuun oli sattunut. Omistajani ei ollut vihainen, mutta kyseli tarkkaan mitä oli tapahtunut. Hänkin kuljetti minua pihalla ja tarkkaili liikkeitäni. Kun mitään huolta hetättävää ei ilmennyt, hän vain puhdisti haavan ja vei minut loimen kanssa pacon seuraksi talliin. Nyt haava tuntuu parantuneen jo aivan kokonaan.

Minulla ei ratsastettu kolmeen päivään sen haaverin jälkeen eli vietin vain pacon kanssa aikaa tarhassa. Kun hän yhtenä päivänä oli helenan kanssa poissa, pihaan kaarsi auto joka veti kuljetusvaunua perässään. Autosta nousivat omistajani ja aiemman tallini omistaja ja kun he avasivat kärryn, näin pian että siellä oli vuonohevonen! Hirnumisesta ei ollut tulla loppua puolin eikä toisin kun myös vuono tajusi, että olin häntä vastassa! Vuono näytti olevan aivan kunnossa ja muutenkin entisensä. Totuus hänen jalastaan voi olla sitten toisenlainen, mutta ainakin sain vanhan ystäväni takaisin! Vuono talutettiin ensin aitaukseni ulkopuolelle, jotta saatoimme tervehtiä toisiamme ja sitten viereiseen tarhaan. Jälleennäkemisen ilo oli suuri ja molemminpuolinen!

Pacon palattua kävi ilmi, että hän suhtautui vuonoon hyvin epäluuloisesti, mikä oli selvääkin, koska vuono on hänelle tuttavuutena uusi. Ajankohta heidän tapaamiselleen ei myöskään ollut paras mahdollinen, kun paco ei ollut edes paikalla vuonon tullessa. Niinpä he ovat nyt sitten muutaman kerran ottaneet yhteen, mikä on toki kurjaa, mutta edesauttaa kuitenkin tätä uutta laumaani järjestymään. Ajan kuluminen varmasti auttaa tähän, mutta toistaiseksi heitä ei kyllä ole pidetty samassa tarhassa.

Uusi vuosi ei ollut minulle hankala. Omistaja toi talliin radion, jonka musiikki on aiemminkin uuden vuoden viettoani helpottanut. Sen äänen läpi kuulin kyllä vaimeaa pauketta ja vaikka se kesti kauan, pelättävää siinä ei ollut. Paco taitaa ollakin rakettien suhteen vähemmän säikky kuin minä. Minusta tuntui että hän söi heiniään autuaan välinpitämättömänä äänistä. Peterin perhe ei raketteja ampunut tai ei ainakaan missään tallin lähellä.

Minä olen joskus kuullut teidän tekevän uudenvuodenlupauksia. Kun minulla ei ole ollut ketään kuka omat lupaukseni ottaisi vastaan, en ole sellaisia itse päätynyt koskaan tekemään. Nyt asia on tietysti toisin, mutta en tiedä, onko perinne ollenkaan sellainen, että se kuuluisi meille hevosille? Jos olette sitä mieltä, voin tietysti yrittää, vaikka lupauksen teko taitaa nyt olla jo liian myöhäistäkin.

Leevi on vuonohevosen saapumisen jälkeenkin edelleen meidän seuranamme tallissa. Ehkä sille löytyy uusi koti kesällä, mutta en ole vielä päässyt selvyyteen mitä peterin ja omistajani suunnitelmissa hänen osaltaan on. Olen oikeastaan alkanut pitää leevistä, vaikka hän on niin toisenlainen kuin me. En tiedä, viihtyvätkö vuohet toisten vuohien kanssa laumoissa, mutta minusta tuntuu että meidän hevosten seurasta ja tekemisistä leevi ei välitä pätkänkään vertaa! Mutta voinhan olla ihan väärässäkin. Ainakaan hän ei yhtään näytä sitä.

Peterin ja patrikin ja pacon nimet ovat tosiaan hassusti samanalkuiset. Ymmärsin kerran peterin puheista, että patrikin äiti keksi nimen sekä patrikille että pacolle. Mutta mahtoiko sama alkukirjain näytellä asiassa mitään osaa, sitä en tiedä. Patrikin koiran nimi on muuten essi ja e oli taas patrikin äidin nimen etukirjain. Ehkä sellaiset asiat vaikuttavat nimien valintaan vaikkette sitä aina tulisikaan niin ajatelleeksi.

Lauri on jo jonkin aikaa katsellut kirjoittamistani mutta ei ole sanonut mitään. Nyt hän vilkaisi jo kolmannen kerran kelloaan, joten aikani taitaa olla täysi. Taidan siis laittaa kirjoittamiselle nyt pisteen ja lähteä hänen kanssaan takaisin tallille päin. Hei taas ja iiihh-hah-ha-haaah!