Muita, jotka kokivat pienten lasten kanssa liikkumisen kaamean työlääksi?
Mulla kolme pientä alle 5v lasta ja olen kokenut kaikkein työläimpänä liikkumisen paikasta toiseen lasten kanssa. Liian monta liikkuvaa osaa, selviydyn kyllä, mutta se on kaikkein raskain osa vanhemmuutta tässä elämänvaiheessa. Myönnän, että se on johtanut siihen, että kaikessa lähtemisessä olen ensin pyrkinyt siihen, ettei tarvitsisi lähteä ollenkaan. Kerhoilut, puistoilut ym ovat jääneet kokonaan, omassa pihassa ollaan ja joskus kaverit käyvät meillä kylässä ettei aivan tarvitse omillaan olla.
Kommentit (6)
Välillä joo.. Jos esim. pitää lähteä viikonloppuna päivystykseen. Mulla ei ole autoa ja olen totaaliyh, nuorin on vasta 2-vuotias eli kulkee kirjaimellisesti ihan aina mukana.
Mulla on vain 2 lasta, 2 vuoden ikäerolla. En kauheasti ajatellut että on työlästä. Reissasin aika paljon lasten kanssa kolmestaan esim junalla. Silloin jaksoin kulkea paljon enemmän kuin nyt kun lapset on jo teinejä. Kai sitä kotiäitinä kaipas niin paljon sosiaalisia suhteita ja aikuisia ihmisiä että oli pakko lähteä pois kotoa. Nyt kun on töissä ja siellä on paljon ihmisten kanssa tekemisissä, ei vapaalla kaipaa kuin kotona olemista. Olihan se lähteminen aina oma rumbansa mutta siihen tottui. Nyt tuntuu, ettei jaksais semmosta millään.
Tavallaan oli työlästä, kun piti muistaa vaihtovaatteet, vaipat, unilelut, purkkiruuat jne. Meillä ikäeroa on 1,5v, joten oli 2 vaipatettavaa aluksi. Mutta toisaalta vauva oli vaunuissa ja oli vain se vanhempi perään katsottavana, joten ei tarvinnut olla silmiä selässä. Sitten kun molellat osasi kävellä, eikä pienempikään viihtynyt kärryissä vaan halusi aina kävellä, oli jonkin aikaa raskasta, kun oli 2 "älyvapaa"vaiheessa olevaa ja vahdittavaa. Nyt ovat 5v ja 3,5v ja kulkeminen on helppoa ja vaivatonta. Enää ei tartte vaippoja, ruokia tms. raahata mukana. Molemmilla on jo järkeä päässä ja tottelevat käskyjä esim. kaupungissa kuljettaessa (etteivät ryntäile ihmisten tielle, autotielle tms.), ei tarvita enää kärryjä mukaan.
Eli nyt kun mietin, niin raskainta oli se roinan ja kärryjen mukana raahaaminen. Kun sitä ei tarvita, on homma taas helppoa.
Minusta ap teet ihan oikein. Käytte sen mukaan, mitä jaksat ja haluat. Ulkoilu toki on ehdottoman tärkeää, mutta sehän hoituu omalla pihallakin. :) Pakkoko se on sitä katrasta retuuttaa jatkuvasti ympäri kyliä velvollisuudentunnosta ja tavan vuoksi? Jotkut näin tekee ja sitten ollaan niin väsyneitä ja lapsetkin levottomia... Eli ei se kaikille vain sovi.
En halua ollenkaan vähätellä kahden lapsen kanssa liikkumista, mutta onhan se nyt kuitenkin helpompaa kuin kolmen kanssa liikkuminen. Mulla ei ole tuttavapiirissä ketään, jolla olisi näin lyhyillä ikäeroilla lapset, joten usein tunnen olevani jotenkin vähän erilainen tämän työlään pakkani kanssa..
ap
Tajusin vasta jälkeen päin miten työlästä aikaa se oli.