Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Olen opiskelija ja asun kaupungissa, viikonloppuisin vanhempani haluavat minut kotiin maalle.
Maalla on muuten ihan kiva olla, mutta lapsuudenkotini on hirveän typerästi suunniteltu enkä saa nukuttua siellä ikinä.
Lisäksi täällä on kamala meteli koko ajan enkä voi sietää sitä ärsyketulvaa, mikä täällä tulee.
Nuorena olen usein hakannut päätäni seinään ja purrut itseni mustelmille tämän jatkuvan metelin ja aistiärsyketulvan vuoksi ja eilen tuli taas pitkästä aikaa vaistomaisesti hakattua itseään nyrkillä päähän, kun kuulin, että äiti heräsi toisessa huoneessa ja oli menossa keittiöön.
Olen varmasti jonkin sortin autisti, lisäksi minulla on misofonia ja epilepsia ja kotona kohtauksia tulee koko ajan, koska täällä tapahtuu hirveästi nopealla tahdilla koko ajan.
Kaupungissa yksiössäni en ikinä pidä televisiota ja radiota samaan aikaan auki, avaa verhoja vilkkaaseen aikaan päivästä, en riehu enkä tee montaa asiaa samaan aikaan ja aikataulutan kaiken kellon kanssa.
Minua ahdistaa suunnattomasti, että vanhempien luona tähän rutiiniin tulee muutos. Kaupungissa en ikinä saa paniikkikohtauksia tai epilepsiakohtauksia, vanhempien luona jatkuvasti.
Miten jättäisin kohteliaasti menemättä jatkossa etten pahoittaisi vanhempieni mieltä?
En kestä normaalia perhe-elämää tai muita ihmisiä, ei ole mitään henkilökohtaista.

  • ylös 0
  • alas 0

Kommentit (1)

Vierailija

Sairashan sinä olet ja sairastut entistä pahemmin tuolla tavoin toimimalla.
Perheesi varmasti tietää, että olet sairas, olet varmaan kertonut heille mitä teet itsellesi kotona ollessasi ja miten se vaikuttaa sinuun? Jos et niin olisi korkea aika. Ja koska olet aikuinen? niin toimit kuten itsellesi on paras, ei perheellesi

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla