Lue keskustelun säännöt.
Esikoinen päiväkodissa ja itse äitiyslomalla. Miksi ongelma?
Tämä tyli kyllä ihan puskista. Esikoisemme on kohta 5 vuotta täyttävä aktiivinen ja sosiaalinen lapsi. Hän meni päiväkotiin kaksivuotiaana kun palasin töihin, on viihtynyt siellä nyt melkein 3 vuotta erinomaisesti, saanut kavereita, aktiviteetteja, oppinut ja kehittynyt hurjasti. Nyt olen raskaana ja en todellakaan osannut odottaa niitä tuomitsevia katseita ja kommentteja mitä saan kun lyllerrän 9kk mahani kanssa viemään lasta päiväkotiin. Tämä kritiikki tulee hoitajilta, omalta äidiltäni ja joiltakin kavereilta.
Onko oikeasti niin, että ihmisten mielestä olen huono äiti kun annan lapsen olla päiväkodissa? Päiväkodissa lapsi saa leikkiä, olla kavereiden kanssa jne mutta lapsen paikka on kotona, vaikka se sitten olisi 9kk raskaana olevan väsyneen liitoskipuisen äidin kanssa, jonka liikkumistahti on kilppariakin hitaampi? Ja sitten kun vauva syntyy niin silloinkin on parempi että tuo vilkas ja innokas lapsi ei pääse esim puistoon, ulos jne, muuta kun silloin kun vauvan aikataulut antaa myötä? Että väsynyt ja luultavasti pahasti univsajeisen äidin ja vastasyntyneen kanssa on parempi olla kun hänelle suunnitellussa ympäristössä päiväkodissa? Tuli NIIN yllätyksenä että joku voi olla tätä mieltä.
Kommentit (594)
Kuulostaa julmalta ottaa 5-vuotias pois tutuista rutiineista siksi, että perheeseen syntyy vauva. Se vauva kun ei ole 5-vuotiaalle elämän tärkein asia ja keskipiste vaan hänellä on ihan oma elämänsä, omat kaverinsa ja omat rutiinit. Ei tulisi mieleenkään ottaa 5-vuotiasta nyt pois päiväkodista ja sitten viedä ihan ”pystymetsästä” ensi syksynä eskariin.
Onhan se kauheaa, että kyseessä on win-win tilanne kun sekä vanhemmat että lapsi pääsevät nauttimaan yhteiskunnan eduista. Onneksi näin voi toimia jokainen jos haluaa, joten ei tarvitse turhaan kadehtia ja syyllistää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä oon kai jotenki poikkeus, ku musta ois jotenki hassua kiikuttaa isompia lapsia keskustaan päiväkotiin, kun kuitenki olen itse ns. lapsia varten kotona. Periaatteessa houkuttelee ajatus, että joskus olis vauvan kans päivän kahdestaan kotona ja pystyis levätä ja tehdä enemmän omia juttuja myös. Mutta ne päivät voi olla satunnaisia päiviä viikonloppuna, jos isä lähtee isompien lasten kans käymään jossain.
Meillä toki myös ekaluokkalainen, joka ehkä muuttaa tilannetta hiukan.
En mä ajattele että vaikka meidän 5- ja 3- vuotias joutuu kökkii äidin kans kotona, me eletään täällä tavallista rauhallisen aktiivista elämää. Touhutaan yhdessä sisällä ja pihalla välillä isommat lapset leikkivät keskenään/itsekseen, välillä pelataan yhdessä, välillä tehdään kotihommia porukalla ym. 5-vuotiaalla on kerho 2 krt viikossa ja 3-vuotiaalla kerran. Siinä on jo ihan riittävästi kuskaamista yhdelle viikolle. Lisäksi kyläillään muiden kotiäitien kanssa, ja 5-vuotian kyläilee muutamalla kaverillaan välillä itsekseen.
Me toki asutaan ok-talossa luonnon keskellä, ja puuhat ja tekemiset määräytyy paljolti ilmojen ja vuodenaikojen mukaan. Kasvimaan hoitoa, eläinten hoitoa, tällä viikolla kerittiin lampaat yhdessä jne. Musta tuntus vaan kauheen työläältä kuskata noita lapsia edes-takas päivittäin ja laittaa kaikki kamat valmiiksi päiväkoti-päivää varten ym.Eihän se arki aina ruusuilla tanssimista ole, välillä vauva on itkuinen, isommat turhautuu jos äidin kaikki aika menee vauvaa kannellessa ym.
Mutta pääsääntöisesti arki on sujuvaa ja monipuolista. En mä nää että mistä meillä lapset jäis paitsi, kun en heitä vielä päiväkotiin, kun mahdollisuus hoitaa ne myös kotona.En kylläkään tuomitse äitejä, jos he vievät lapsen päiväkotiin, vaikka itse ovat kotona. Perheet ja tilanteet ovat erilaisia, toisille sopii toinen ja toisille toinen.
Ap:n tilanteeseen nähden sinun tilanteesi on sikäli erilainen kuin ap:n että sinulla on 5-vuotiaalle kotona seuraa. Ja ilmeisesti pitkä matka päiväkotiin. Ap:lla ei ole lapselle seuraa kotona ja päiväkotikin ilmeisesti ihan vieressä.
Mulla on 4v lapsi päiväkodissa jokaisena arkipäivänä 8h päivässä riippumatta siitä, ollaanko me vanhemmat kotona vai ei olla.
Ei ole vauvaa eikä lemmikkejä. Enkä siivoa kotona tms. vaan katson sarjoja ja lepään.
Saatte kaikki oikein kihistä mun puolestani kiukusta niin paljon kuin lystäätte. Ei välitetä.
Tsemppiä AP.
Ihmiset on niin pikkusieluisia.
Vierailija kirjoitti:
Se on ongelma, koska se on itsekeskeistä. Joskus tietysti on tilanteita, jolloin lapselle on parempi olla päiväkodissa kuin kotona, mutta sen ei pitäisi olla mikään itsestäänselvyys. Vauva-aikana voi olla raskasta, mutta se on kuitenkin lyhytaikaista. Ja kaikilla tiedossa kun leikkiin ryhtyy. Ihmettelen, miksi pitää tehdä lisää lapsia, jos niitä jaksaa hoitaa vain yhden kerrallaan.
Ensinnäkin varhaiskasvatus ei ole kovinkaan laadukasta varsinkaan täällä ruuhka-Suomessa, missä päiväkodit ovat täpötäysiä eikä sijaisia tahdo saada mistään. On aivan naurettavaa, että terve äiti roudaa esikoisen päiväkotiin, että saa itse maata kotona rauhassa sohvalla kun ei vaan jaksa olla sen esikoisen kanssa. Raskauteen voi kuulua kaikenlaista vaivaa, mutta päivähoito ei ole olemassa sitä varten, että äiti makaa kotona (tai käy kahviloissa istumassa).
Nykyihmiset on niin vässyköitä, että pahaa tekee. Joka asiassa odotetaan yhteiskunnan ottavan vastuuta, vaikka jokaisen se pitää itse omasta elämästään ottaa. Raskaana olevien koronarokotuksistakin hirveä haloo, kun herran jestas pitäisi itse ottaa vastuu siitä, ottaako riskin pahasta koronataudista vai rokotteen, jossa saattaa olla haittavaikutuksia. Sama juttu päivähoidon kanssa. Ärsyttää todella nämä "koska mä voin" ja "minulla on oikeus"-ihmiset. Hoitajille ei palkanlisää löydy, mutta tällainen systeemin hyväksikäyttö ja resurssien tuhlaaminen on täysin ok?! Ja turha sanoa, ettei päivähoito ole ilmaista, koska vanhemmat maksavat siitä vain murto-osan.
Jos päiväkotipaikat on kiven alla niin ei ainakaan kannata ottaa lasta sieltä pois, jos toivoo joskus pääsevänsä vielä takaisin. Suurempi todennäköisyys saada sille pienemmällekin paikka lähipäiväkodista jos isompi on siellä.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on 4v lapsi päiväkodissa jokaisena arkipäivänä 8h päivässä riippumatta siitä, ollaanko me vanhemmat kotona vai ei olla.
Ei ole vauvaa eikä lemmikkejä. Enkä siivoa kotona tms. vaan katson sarjoja ja lepään.
Saatte kaikki oikein kihistä mun puolestani kiukusta niin paljon kuin lystäätte. Ei välitetä.
Tsemppiä AP.
Ihmiset on niin pikkusieluisia.
Miksi teit lapsen , jos et halua olla sen kanssa vaan sysätä vieraalle hoitoon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä jäi 5v ja 6v puolipäiväisiksi hoitoon nyt kun aloitin äitiysloman. Isompi toki on eskarissa, eli hänellä ei ole vaihtoehtojakaan. Ratkaisu olisi kyllä sama, vaikka olisi.
Meillä lapset ainakin ottaisivat rangaistuksena hoidosta pois ottamisen. Kaikki kaverit on siellä ja tykkäävät hirveästi. Lisäksi isoilla pienillä on helpompi pitää rutiinia yllä, kun käyvät aamut hoidossa.
Meillä oli isompi jo hoidossa silloin kun tuleva keskimmäinen syntyi. Jäi silloinkin puokkariksi, vaikka oli alle 2v. Oli ihan oikea ratkaisu, olisin kuollut väsymyksestä muuten.
Nyt on ihanaa kun puolipäivää on rauhallista ja kuitenkin saa viettää paljon aikaa kaikkien lasten kanssa.
Hei ap,
Sun lapsi on ihan ok määrän hoidossa ja 5-vee hyötyykin varhaiskasvatuksesta! Eri asia ois laittaa vaikka 2-vuotias joka päivä ja joka loma 7-17 hoitoon, kun äiti on kotona uuden vauvan kanssa.
T. Ope
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päiväkodeissa on liian suuret lapsiryhmät ja liian vähän henkilökuntaa. Henkilökunnalla on paljon sairauslomia. Päiväkodeissa on jatkuva pula sijaisista. Koska päteviä ja koulutettuja sijaisia ei ole saatavilla, niin päiväkotiin rekrytoidaan kaikki, jotka satutaan saamaan. Päiväkodeissa on liian vähän hoitajia. Ja osalta hoitajista puuttuu hoito- ja kasvatusalan koulutus kokonaan.
Päiväkoti on laitos ja siellä on jatkuvaa melua. Lapsiryhmissä on ilkeilyä, haukkumista, kiroilua, leikeistä ulos jättämistä, tönimistä, puremista, tuuppimista, lyömistä ja potkimista. Henkistä ja fyysistä väkivaltaa, jota on turha vähätellä laimealla termillä "kiusaaminen". Kyllä, päiväkodeissa on lasten välistä väkivaltaa ja liian moni lapsi joutuu väkivallan kohteeksi jo päivähoidossa!
Liian monessa päiväkodissa on rakennusvirheitä, vakavia sisäilmaongelmia ja jopa hometta. Lapsen terveys vaarantuu, kun lapsi joutuu olemaan epäterveellisessä rakennuksessa. Pahimmillaan viitenä päivänä viikossa ja jopa 8-10 tuntia päivässä.
Miksi isovanhempi puolustelee lapsen päiväkotihoitoa? Surullista. Jos äiti on vauvan kanssa kotona, niin miksi äiti ei hoida itse myös 4-vuotiasta lastaan? Kun vanhemmalla on mahdollisuus hoitaa omaa lasta, niin miksi hän ei käytä tätä mahdollisuutta? Isovanhempihan voisi alkaa puhua kotihoidon puolesta ja kannustaa äitiä hoitamaan molemmat lapsensa kotona!
Äitinä minusta on todella surullista, jos 4-vuotias lapsi on mieluummin päiväkodissa kuin äidin ja pienemmän sisaruksen kanssa kotona!
Kotihoidossa olevat lapset käyvät muun muassa seurakunnan perhekerhoissa, päiväkerhoissa ja musiikkileikkikerhoissa. Näitä kerhoja on jokaisessa seurakunnassa. Seurakunnan päiväkerho on tavoitteellista varhaiskasvatusta 2-3 tuntia ja 2-3 kertaa viikossa. Päiväkerhoryhmiä on 2-6-vuotiaille lapsille. Kunnat järjestävät avoimen varhaiskasvatuksen kerhoja kotihoidossa oleville lapsille. Monessa kunnassa on myös MLL:n perhekahviloita ja vastaavia kerhoja. Kotihoidossa olevaa lasta ei siis tarvitse kasvattaa kotona tynnyrissä, vaan perheille ja lapsille on monenlaista ja mielekästä toimintaa.
Vierailija kirjoitti:
Mun 4v lapsenlapsi on mieluummin päiväkodissa, kuin äidin ja vauvan kanssa kotona. Päiväkoti on uusi ja hieno, siellä on vaikka mitä tekemistä kavereitten kanssa ja ihanat hoitajat. Ihan ymmärrettävää, että vilkas ja sosiaalinen lapsi viihtyy siellä missä on muitakin lapsia. Päivähoidosta maksetaan, ei se ole ilmaista.
Milloin alkoi buumi jossa tavalliset äidit repivät toisensa riekaleiksi kun jollain ei erittynytkään rintamaitoa, toisella on väärän merkkinen turvaistuin ja kolmas kehtasi tarjota toisten lapsille kyläillessä nugetteja?
Viimeisillään raskaana ja herkillä oleva äiti höykytetään koska haluaisi lapsensa saavan seuraa ja aktiviteetteja joita ei tämän hetkisen tilansa vuoksi itse pysty tarjoamaan -> profit?
Olisiko vaikka jokin muu keino surkean itsetunnon pönkittämiseksi kuin muiden painaminen maahan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos ja kun lapsen oma äiti tai isä on KOTONA, niin hoitakoot myös kaikki lapsensa kotona! En ymmärrä nuoria ja terveitä vanhempia, jotka ovat itse kotona 24/7 ja hoidattavat silti lapsensa yhteiskunnan päivähoidossa.
Subjektiivinen päivähoito-oikeus on huono laki, koska se mahdollistaa eriskummalliset tilanteet. Kotiäitinä, koti-isänä, hoitovapaalla, lomautettuna ja työttömänä 24/7 oleva vanhempi on itse kotona. Miksi hän siirtää vastuun lastenhoidosta ja lastenkasvatuksesta päiväkodille tai perhepäivähoitajalle? Miksi vanhempi ei hoida lapsiaan itse, kun siihen on hyvä mahdollisuus?
Vanhempainvapaalla on oikeus vanhempainpäivärahaan. Alle 3-vuotiaan lapsen vanhemmilla on oikeus lakisääteiseen hoitovapaaseen ja Kelan kotihoidontukeen. Monessa kunnassa maksetaan kuntalisää, kun äiti tai isä hoitaa omaa lastaan kotona. Työttömille ja lomautetuille maksetaan ansiosidonnaista päivärahaa tai työttömyyspäivärahaa. EN ymmärrä äitinä, miksi vanhempi ei haluaisi omaa lastaan hoitaa!
Osa äideistä ja isistä hyväksikäyttää härskisti sukulaisia ilmaisina lastenhoitajina. Alle kouluikäiset lapset ja koululaiset ovat usein ja pitkiä aikoja hoidossa mummoloissa ja muilla sukulaisilla. Osalla naapurit hoitavat lastenhoitajina sukulaisten virkaa. Pääasia tuntuu olevan, että omat lapset saadaan mahdollisimman usein pois kotoa ja vanhempien ei tarvitse itse hoitaa lapsiaan ja kantaa vastuuta.
Mielestäni on ihan oikein, että näitä uusavuttomia ja uushaluttomia äitejä ja isiä paheksutaan ja syyllistetään! Mikä on syynä lastenhoidon siirtämiseen yhteiskunnalle: Laiskuus, mukavuudenhalu, osaamattomuus vai uusavuttomuus vai nämä kaikki yhdessä?
Lapsia hoidatetaan ja on aina hoidatettu sukulaisilla, tuttavilla, päivähoidossa ja koulussa juuri siitä syystä, että 1-2 ihmistä ei voi huolehtia kasvatuksesta 100-prosenttisesti. Ihminen on laumaeläin joka ei selviä ilman yhteisöä, sekä konkreettisesti (elannon hankkiminen) että myös psyykkisesti. 5-vuotias tarvitsee äitiä ja vauvaa isomman sosiaalisen piirin, ja jos sellainen löytyy päiväkodista niin sinne lapsi myös viedään. Eikä pk:ssa jo olevaa lasta viedä tutusta ympäristöstä pois siksi, että jonkun ulkopuolisen mielestä niin vaan kuuluu tehdä.
Kouluttamattomat, matalapalkkaiset, työtä vieroksuvat himamuumit täällä keuhkoaa, kuinka suomalaista erityislasta täytyy hoitaa kotona eskariin asti. Näin kiillotetaan omaa kruunua, käytöksen takana on vain oma alemmuudentunto. Kotona ololla yritetään päteä kun muuta ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tällainen ihan käytännön esimerkki meidän kaupungista, usean perheen alle kouluikäiset lapset ovat päiväkodissa täyspäiväisesti, vaikka toinen vanhempi kotona. Tunnen siis näitä perheitä, lapset ovat ehkä olleet jo pitempään samassa päiväkodissa tai päiväkotipaikkaa on haettu kun lapsi on täyttänyt esim. 3 vuotta.
Yhdellä tuttavallani on kaksi lasta 5-vuotias ja 2-vuotias, äiti on palannut töihin n. 1/2 vuotta sitten, jolloin hakenut molemmille uudestaan pk-paikkaa. Päiväkotiryhmät niin täynnä, että menivät perhepäivähoitajalle. 2-vuotiaalle ihanteellinen, mutta siellä on nyt 5-vuotias kahden tai kolmen pienen lapsen kanssa perhepäivähoidossa. Lapsi on todella turhautunut perhepäivähoitoon, koska on todella sosiaalinen ja kaipaisi ikäistään seuraan. PPHn aika menee väkisinkin pienempien lapsia hoitamiseen ja sylittämiseen.
Erään kerran sattui kiusallinen tilanne, kun satuin juttusille yhtäaikaa kahden äidin kanssa(toisella äidillä kaksi alle kouluikäistä lasta päiväkodissa, kun hoitaa vauvaa kotona) toinen oli tämä edelleen mainitsemani äiti, jolla lapset perhepäivähoidossa ja itse töissä. Tämä kotiäiti hehkutti, että miten ihanaa arkea on nyt viettänyt vauvan kanssa ja saanut rauhassa suunnitella talon remppaa kun isommat lapset päiväkodissa saamassa ikäistään seuraa ja varhaiskasvatusta. Tämä töissä käyvä äiti oli hiljaa, mutta näin hänen sisäisen kiukkunsa ja harmituksen oman 5-vuotiaan puolesta, kun itse ollut pakko palata töihin taloudellisista syistä ja juuri näiden kotiäitien lasten takia, monet lapset joutuvat vaan menemään sinne hoitopaikkaan mihin suinkin vaan mahtuu.
Tämä on minun mielestäni se ongelma, ei se että lapset siellä hoidossa olisi. Mutta tuntuu että se ainakin täällä vaikeuttaa monien työssäkäyvien perheiden elämää. Vaikka eihän se tietenkään siihen saisi vaikuttaa, mutta siitä huolimatta vaikeuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Tällainen ihan käytännön esimerkki meidän kaupungista, usean perheen alle kouluikäiset lapset ovat päiväkodissa täyspäiväisesti, vaikka toinen vanhempi kotona. Tunnen siis näitä perheitä, lapset ovat ehkä olleet jo pitempään samassa päiväkodissa tai päiväkotipaikkaa on haettu kun lapsi on täyttänyt esim. 3 vuotta.
Yhdellä tuttavallani on kaksi lasta 5-vuotias ja 2-vuotias, äiti on palannut töihin n. 1/2 vuotta sitten, jolloin hakenut molemmille uudestaan pk-paikkaa. Päiväkotiryhmät niin täynnä, että menivät perhepäivähoitajalle. 2-vuotiaalle ihanteellinen, mutta siellä on nyt 5-vuotias kahden tai kolmen pienen lapsen kanssa perhepäivähoidossa. Lapsi on todella turhautunut perhepäivähoitoon, koska on todella sosiaalinen ja kaipaisi ikäistään seuraan. PPHn aika menee väkisinkin pienempien lapsia hoitamiseen ja sylittämiseen.Erään kerran sattui kiusallinen tilanne, kun satuin juttusille yhtäaikaa kahden äidin kanssa(toisella äidillä kaksi alle kouluikäistä lasta päiväkodissa, kun hoitaa vauvaa kotona) toinen oli tämä edelleen mainitsemani äiti, jolla lapset perhepäivähoidossa ja itse töissä. Tämä kotiäiti hehkutti, että miten ihanaa arkea on nyt viettänyt vauvan kanssa ja saanut rauhassa suunnitella talon remppaa kun isommat lapset päiväkodissa saamassa ikäistään seuraa ja varhaiskasvatusta. Tämä töissä käyvä äiti oli hiljaa, mutta näin hänen sisäisen kiukkunsa ja harmituksen oman 5-vuotiaan puolesta, kun itse ollut pakko palata töihin taloudellisista syistä ja juuri näiden kotiäitien lasten takia, monet lapset joutuvat vaan menemään sinne hoitopaikkaan mihin suinkin vaan mahtuu.
Tämä on minun mielestäni se ongelma, ei se että lapset siellä hoidossa olisi. Mutta tuntuu että se ainakin täällä vaikeuttaa monien työssäkäyvien perheiden elämää. Vaikka eihän se tietenkään siihen saisi vaikuttaa, mutta siitä huolimatta vaikeuttaa.
Se että kotiäidit eivät veisi lapsiaan hoitoon ei tätä tilannetta ratkaisisi millään tavalla. Jos hoitolapset vähenee niin hoitopaikkoja vähennetään ja jopa päiväkoteja suljetaan tai ainakin ryhmiä järjestetään uudelleen. Kunnat säästävät kaikesta mistä voivat eikä mitään paikkoja ”pidetä vapaana”.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos ja kun lapsen oma äiti tai isä on KOTONA, niin hoitakoot myös kaikki lapsensa kotona! En ymmärrä nuoria ja terveitä vanhempia, jotka ovat itse kotona 24/7 ja hoidattavat silti lapsensa yhteiskunnan päivähoidossa.
Subjektiivinen päivähoito-oikeus on huono laki, koska se mahdollistaa eriskummalliset tilanteet. Kotiäitinä, koti-isänä, hoitovapaalla, lomautettuna ja työttömänä 24/7 oleva vanhempi on itse kotona. Miksi hän siirtää vastuun lastenhoidosta ja lastenkasvatuksesta päiväkodille tai perhepäivähoitajalle? Miksi vanhempi ei hoida lapsiaan itse, kun siihen on hyvä mahdollisuus?
Vanhempainvapaalla on oikeus vanhempainpäivärahaan. Alle 3-vuotiaan lapsen vanhemmilla on oikeus lakisääteiseen hoitovapaaseen ja Kelan kotihoidontukeen. Monessa kunnassa maksetaan kuntalisää, kun äiti tai isä hoitaa omaa lastaan kotona. Työttömille ja lomautetuille maksetaan ansiosidonnaista päivärahaa tai työttömyyspäivärahaa. EN ymmärrä äitinä, miksi vanhempi ei haluaisi omaa lastaan hoitaa!
Osa äideistä ja isistä hyväksikäyttää härskisti sukulaisia ilmaisina lastenhoitajina. Alle kouluikäiset lapset ja koululaiset ovat usein ja pitkiä aikoja hoidossa mummoloissa ja muilla sukulaisilla. Osalla naapurit hoitavat lastenhoitajina sukulaisten virkaa. Pääasia tuntuu olevan, että omat lapset saadaan mahdollisimman usein pois kotoa ja vanhempien ei tarvitse itse hoitaa lapsiaan ja kantaa vastuuta.
Mielestäni on ihan oikein, että näitä uusavuttomia ja uushaluttomia äitejä ja isiä paheksutaan ja syyllistetään! Mikä on syynä lastenhoidon siirtämiseen yhteiskunnalle: Laiskuus, mukavuudenhalu, osaamattomuus vai uusavuttomuus vai nämä kaikki yhdessä?
Hei, onko käynyt pienessä mielessä sellaista että äiti voi olla sairas...voimavarat vähissä ..
Jokainen perhe tekee kuin parhaaksi näkee.
Taitaa kirpasta sitte kuitenkin kun olet itse lapsesi hoitanut?, Hyvä niin, hienoa että olet jaksanut ja pärjännyt. Ne jotka tuntee ettei kaikki voimavarat siinä hetkessä riitä, on hieno että pyytävät apua.. ettei tapahdu mitään peruuttamatonta.
Yhdelle sopii yksi toiselle toinen tapa
5v ymmärrän kaipaa ikäistään seuraa mutta nämä 2veet säälittää. Uusi vauva syntyy ja2v viedään pois kotoa. Miltä ton ikäsestä tuntuu?sielä ne itkevät moni tutti suussa hälinässä.
No siis jos mä saan toisen lapsen joskus niin kyllä mun esikoinen saa olla tarhassa. Mun mielestä vähän turhaa syyllistämistä. Yleensä noi arvostelevat kommentit taitaa tulla ihmisiltä joilla ei ole ollut mahdollisuutta sä pitää lasta päiväkodissa tai niiltä joilla ei ole lapsia.. munkin yksi kaveri ihmetteli miten voi viedä lapsen päiväkotiin jos on itse vauvan kanssa kotona. En alkanut riidellä mut mietin vaan että jos hällä olis edes se yksi lapsi niin ehkä ymmärtäisi että vauvankin kanssa riittää puuha.äa. jos on mahdollisuus viedä vanhempi lapsi päiväkotiin niin kyllä suurin osa sen haluaa käyttää.
Jotenkin ällöttävää ja ahdistavaa tuo että leikki-ikäisen järjestösäilömistä kutsutaan "varhaiskasvatukseksi" ja väitetään, että on niin hienoa ja järkevää kun lapsi on laitoksessa aivopestävänä päivät pitkät.
Henkilökunta on mukamas niin korkeasti koulutettua (olen nähnyt erään "korkeakoulutetun" toimintaa arkipäivässä läheltä monta vuotta).
Kaikenlaisia tekosyitä sitten keksitään miksei mukamas lapsi voi olla kotona vaikka toinen vanhempi on siellä 24/7.
Älkää enää jaksako.
Lapsen paras on saada olla kotona niin pitkään kuin suinkin, lapsuus on muutenkin niin lyhyt aika.
2 vuotiaan varmaan voisi ottaakin pois päiväkodista, mutta 5 vuotias on jo niin siinä kaverimaailmassa että tuo olisi jopa julmaa.Saako se kotona tarpeeksi virikettä?Ehkä hoitopäivää voi vähän lyhentää.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin ällöttävää ja ahdistavaa tuo että leikki-ikäisen järjestösäilömistä kutsutaan "varhaiskasvatukseksi" ja väitetään, että on niin hienoa ja järkevää kun lapsi on laitoksessa aivopestävänä päivät pitkät.
Henkilökunta on mukamas niin korkeasti koulutettua (olen nähnyt erään "korkeakoulutetun" toimintaa arkipäivässä läheltä monta vuotta).
Kaikenlaisia tekosyitä sitten keksitään miksei mukamas lapsi voi olla kotona vaikka toinen vanhempi on siellä 24/7.
Älkää enää jaksako.
Lapsen paras on saada olla kotona niin pitkään kuin suinkin, lapsuus on muutenkin niin lyhyt aika.
Yhdenkään lapsen ei ole hyvä olla kaltaisesi kanssa.
Eihän tuossa mitään oikeaa ongelmaa olekaan. Ne ongelmat ovat juuri täällä lueteltuja asioita, eli minun syyni viedä lapset hoitoon on parempia kuin sinun syysi, mutku minun verorahat ja minun mielestä kotihoito on lapselle paras ratkaisu (tai sitten on kotioloissa vikaa). Omani kohdalla ei olisi tullut mieleenkään ottaa häntä hoidosta pois 5-vuotiaana, pienestä, tiiviistä kaveriporukastaan. Kyllä myös kotona ehti viettää perheaikaa sen 18-20h vuorokaudessa+vkonloput mitä ei pk:ssa ollut.