Lue keskustelun säännöt.
Mistä niitä miehiä löytää?
12.10.2014 |
Olen nyt 8kk ollut sinkkuna ja pikkuhiljaa alkaa tuntua siltä, että olisi mukava tutustua uusiin miehiin.
Ongelma vain on se, että mistä ihmeestä niitä miehiä löytää? Baareista ei ainakaaan tunnu löytyvän ketään potentiaalista. Enkä edes ole kovin nirso. Ikääkin vasta 24 vuotta.
Kommentit (39)
[quote author="Vierailija" time="12.10.2014 klo 18:11"]
28: Viimeisten kahden vuoden aikana en yhtäkään. Sitä aiemmin hymyilin aamusta iltaan ja saatoin useasti viikossa koittaa jutustella tuntemattomien kanssa ennen luentoa, bussipysäkillä, erilaisissa tapahtumissa yms. Lopulta oli pakko todeta että käytökseni oli epäsuomalaista eikä kukaan seuraani kaipaa. Ikinä en ole räpsyttelemällä hakenut huomiota, ei riitä ulkonäkö sellaiseen.
Olen jo hyväksynyt että yksin tässä jäädään, melko kurjaa silti lukea aloittajan kaltaisten ihmisten valitusta siitä ettei ketään löydy kun aiemminkin ovat mieleistä seuraa löytäneet.
[/quote]
Tarkoitatko, ettei kukaan jutellut kanssasi, kun heille puhuit? Olivat täysin tuppisuina? Puhuit varmaankin niitä näitä ja kukaan ei vastannut?
Vai oliko niin, että sait jotain vastauksia, mutta kukaan ei sitten jutustelun päätteeksi pyytänyt numeroasi, etkä sinäkään hänen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tarvitse etsiä enää. Tässä olisi yksi 25v vähän vastaavanlaisessa tilanteessa oleva mies. Haluatko kertoa vaikka itsestäsi jotain? Etkö ajaudu arki-elämässä kanssakäymisiin miesten kanssa? Itse ainakin juttelen kaupan kassoille yms. mukavia ja välillä olen uloskin pyytänyt. Pitää itse toimia, jos näkee jotain mielenkiintoista eikä vain odottaa, että unelmien prinssi tulee iskemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.10.2014 klo 04:20"]
Itse olen päälle kolmekymppinen nainen, ja todella pettynyt ja kyllästynyt ikäisiini miehiin. Kaikki ne ovat videopelejä pelaavia plösöjä, päihdeongelmaisia tai sitten jotain saamarin hipstereitä tai kokoomusnuoria. Nykyään suuntaan mielenkiintoni päälle nelikymppisiin miehiin - heillä on sentään on jonkin verran persoonallisuutta ja omaa näkemystä.
[/quote]
Ja ne nelikymppiset on noita entisiä kolmekymppisiä, jotka ovat keksineet haluavansa perustaa perheen jonkun nuoren tyttösen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin mistäs sitä tietää, vaikka se tältä palstalta löytyisi. Itse asun Helsingissä.
- Kolmonen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varo Kolmosta, ap. Se on kuulemma joku kokki. Tahtoo vaan laittaa lihaa sun nahkauuniin ja #loskatsuuhun, kyllä noi soppasakarit tiedetään.
No sitä mä tässä vähän olen ihmetellytkin, että missä ne kaikki miehet ovat, kun ei niihin tavallisessa arkielämässä tunnu törmäävän. Kai mä kuljen jotkut laput silmillä. Työkaverit suurimmaksi osaksi miehiä, mutta kai se vika taitaa olla itsessä, kun kukaan ei oikein nappaa.
Olen myös kokenut jonkun "aikuistumisen" viimeisen eron jälkeen, joten on myös mahdollista, että olen ollut liikaa ajatuksissani, enkä ole tajunnut, vaikka olisinkin törmännyt johonkin hyvään mieheen.
Kai sitä vain luulee, että sen kyllä huomaa ja tuntee, kun joku kiinnostava osuu kohdalle..? Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen päälle kolmekymppinen nainen, ja todella pettynyt ja kyllästynyt ikäisiini miehiin. Kaikki ne ovat videopelejä pelaavia plösöjä, päihdeongelmaisia tai sitten jotain saamarin hipstereitä tai kokoomusnuoria. Nykyään suuntaan mielenkiintoni päälle nelikymppisiin miehiin - heillä on sentään on jonkin verran persoonallisuutta ja omaa näkemystä.
[quote author="Vierailija" time="12.10.2014 klo 04:20"]
Itse olen päälle kolmekymppinen nainen, ja todella pettynyt ja kyllästynyt ikäisiini miehiin. Kaikki ne ovat videopelejä pelaavia plösöjä, päihdeongelmaisia tai sitten jotain saamarin hipstereitä tai kokoomusnuoria. Nykyään suuntaan mielenkiintoni päälle nelikymppisiin miehiin - heillä on sentään on jonkin verran persoonallisuutta ja omaa näkemystä.
[/quote]
Ainakaan minä en ole mitään noista mainitsemistasi.
M34
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.10.2014 klo 04:23"]
[quote author="Vierailija" time="12.10.2014 klo 04:20"]
Itse olen päälle kolmekymppinen nainen, ja todella pettynyt ja kyllästynyt ikäisiini miehiin. Kaikki ne ovat videopelejä pelaavia plösöjä, päihdeongelmaisia tai sitten jotain saamarin hipstereitä tai kokoomusnuoria. Nykyään suuntaan mielenkiintoni päälle nelikymppisiin miehiin - heillä on sentään on jonkin verran persoonallisuutta ja omaa näkemystä.
[/quote]
Ainakaan minä en ole mitään noista mainitsemistasi.
M34
[/quote]
Hyvä niin.
11
31: Mutisivat kiusaantuneen oloisina joo, jaa tai emmätiiä, väistelivät katsekontaktia ja "keskustelu" tyrehtynyt siihen. En tietenkään halua ketään vaivaannuttaa tai häiriköidä joten eipä ole ikinä numeron kysyminen käynyt mielessäkään.
Meillä kävi niin haaskausti että meidän parhaat kaverit seurusteli keskenään ja näin sain miehen puhelin numeron. Pari päivää asiaa pohtiessani pistin viestiä ja hän soitti siitä tunnin päästä mulle. Näin viestiteltiin viikko,seuraavana hän tuli jo käymään. Nyt ollaan oltu naimisissa vuosi ja 3. Yhteinen vuosi menossa.
No jopas, mihin ne nuoret miehet ovat kadonneet?? Minun nuoruudessani niitä oli pilvin pimein joka paikassa. Aina sai seuraa kun vaan itse halusi. t. täti kohta 50v
Miehiä löytää kirjaimellisesti kaikkialta, kunhan vain otat ne lasit pois silmiltäsi ja opettelet avaamaan keskusteluita. Olen löytänyt miehiä nettitreffipalstoilta, junasta, bussista, kahvilasta, taidenäyttelystä, kaupasta jne. Mene paikkoihin, joissa itsekin haluaisin käydä (esim joku taidenäyttely) ja katslee ympärillesi, ketä näkyy paikalla, sitten vaat avaat suusi jostain sinua kiinnostaneesta maalauksesta esim. kahvilassa voit esim nähdessäsi yksin istuvan, sinua kiinnostavan miehen, kysyä onko pöydässä tilaa. Sitten vain istut ja alat juttelemaan niitä näitä, siitä se lähtee! :) Asut vielä Helsingissäkin, täällähän vaikka mitää tapahtumia joka viikonloppu! Ulos asunnosta mars! Mitä enemmän tapailet miehiä, sitä nopeammin löydät sen oikean. It's a numbers game.
28: Viimeisten kahden vuoden aikana en yhtäkään. Sitä aiemmin hymyilin aamusta iltaan ja saatoin useasti viikossa koittaa jutustella tuntemattomien kanssa ennen luentoa, bussipysäkillä, erilaisissa tapahtumissa yms. Lopulta oli pakko todeta että käytökseni oli epäsuomalaista eikä kukaan seuraani kaipaa. Ikinä en ole räpsyttelemällä hakenut huomiota, ei riitä ulkonäkö sellaiseen.
Olen jo hyväksynyt että yksin tässä jäädään, melko kurjaa silti lukea aloittajan kaltaisten ihmisten valitusta siitä ettei ketään löydy kun aiemminkin ovat mieleistä seuraa löytäneet.