Mies käski mua ryhdistäytymään. Olen raskaana ja mulla on niin paha olo.
Olen tänään vain oksentanut, ihan kamalan huono olo. Itkettää ja ahdistaa. Valitin miehelle mun oloa ja pyysin että silittäisi mun selkää. Yhtäkkiä mies vain tiuskaisi että mun pitäis ryhdistäytyä koska kukaan ei jaksa kuunnella tuollaista valitusta.
Itse halusi lapsen ja nyt kun hänen lastaan kannan, en saa edes vaikeroida vaikka mulla on kauhea olo.
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En itse ainakaan jaksa kuunnella jatkuvaa kitinää aiheesta mille ei mitään voi
Mies voisi osoittaa jotain kiitollisuutta ja kunnioitusta raskaana olevaa naistaan kohtaan. Etenkin kun ap:n mukaan mies itse halusi lasta. Nainen on se joka kehossan tekee sen työn lapsen luomiseksi ja kärsii siitä.
Ei taida olla olemassakaan tilannetta jossa naiset ei velvota miehiä palvelijaksi naiselle
Empatian osoittaminen naiselle hankalassa elämänvaiheessa on sinusta palvelijaksi ryhtymistä? Onneksi sinä et koskaan pariudu etkä saa lapsia.
Naisen koko elämä taitaa olla hankalaa kun aina vaaditaan empatiaa naista kohtaan vaikka itse olisi aivan hirveä muita kohtaan
Sinä varmaan olet pirteä ilopilleri monta viikkoa jatkuvan oksennustaudin aikana. Vai ruvetaanko puhumaan miesflunssasta?
Vierailija kirjoitti:
Tähän maailmaan on tehty paljon lapsia vaikeroimatta ja valittamatta raskausvaiheessa. Miten arvelit selviytyä synnytyksestä, jos mies tulee mukaan ja tiuskii "älä valita".
Toisaalta, yritä olla vaikeroimatta ja ilmaise paha olosi muulla tavalla.
Jos mies tulisi mukaan tiuskimaan, eiköhän hänet voisi käskeä muualle.
Vierailija kirjoitti:
Mun mies oli samanlainen. Ei ollenkaan voinut ymmärtää kuinka kipeä olin. Hoki koko ajan että raskaus ei ole sairaus ja "älä jaksa koko ajan olla noin negatiivinen". Synnytyksessäkin sanoi, että ei se noin paljon voi sattua ja vertasi mun kipuja siihen kun häneltä paukahti nivelsiteet nilkasta...
Ex-mies tarkoitat?
Vierailija kirjoitti:
Tähän maailmaan on tehty paljon lapsia vaikeroimatta ja valittamatta raskausvaiheessa. Miten arvelit selviytyä synnytyksestä, jos mies tulee mukaan ja tiuskii "älä valita".
Toisaalta, yritä olla vaikeroimatta ja ilmaise paha olosi muulla tavalla.
Tiuskivaa miestä ei tarvitse ottaa mukaan synnytykseen. Vartija kyllä poistaa miehen sairaalasta ja viimeistään poliisit, jos mies ei usko vartijaakaan.
Sinulla on suomalainen mies. Onnea!
Vierailija kirjoitti:
Jos mun mies olisi reagoinut noin, olisin varmaan nykyään yksinhuoltaja. Vapaaehtoisesti.
Mieheni oli juuri tuollainen. Päätös syntyi nopeasti, seuraavalla viikolla jo hain eron. Olipa loppu odotus ihanaa ja huojentavaa aikaa. Vapaaksi päästyäni moisesta kusipäästä elämän laatu todellakin parani, ei tosin talous, mutta se on pikkuseikka (oli työpaikallaan naisilta kysynyt millaiset raskausoireet ovat "normaaleja" ja porukassa todenneet minun liioittelevan ja keksivän pahointoinnin ja väsymyksen vain häntä ärsyttääkseen).
Yksinhuoltajana olen tavannut ihanan ymmärtäväisen miehen, joka osallistuu kaikinpuolin arkeemme ja huomio hyvin "rajoitteeni" pienen lapsen äitinä. Hyviä miehiä siis on. Idiootin kanssa ei kannata jäädä, vaikka se kuinka olisin lapsen biologinen isä. Sen varjolla ei kannata pilata kahta elämää, omaasi ja lapsen.
Ap, liity hyperemeesi ryhmään facebookissa! Sieltä saa hyvää vertaistukea.
T. 2 raskautta oksentanut itseni puolikuoliaaksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mun mies olisi reagoinut noin, olisin varmaan nykyään yksinhuoltaja. Vapaaehtoisesti.
Mieheni oli juuri tuollainen. Päätös syntyi nopeasti, seuraavalla viikolla jo hain eron. Olipa loppu odotus ihanaa ja huojentavaa aikaa. Vapaaksi päästyäni moisesta kusipäästä elämän laatu todellakin parani, ei tosin talous, mutta se on pikkuseikka (oli työpaikallaan naisilta kysynyt millaiset raskausoireet ovat "normaaleja" ja porukassa todenneet minun liioittelevan ja keksivän pahointoinnin ja väsymyksen vain häntä ärsyttääkseen).
Yksinhuoltajana olen tavannut ihanan ymmärtäväisen miehen, joka osallistuu kaikinpuolin arkeemme ja huomio hyvin "rajoitteeni" pienen lapsen äitinä. Hyviä miehiä siis on. Idiootin kanssa ei kannata jäädä, vaikka se kuinka olisin lapsen biologinen isä. Sen varjolla ei kannata pilata kahta elämää, omaasi ja lapsen.
Teit kyllä hienosti, onnea ratkaisustasi. Liian moni nainen sinnittelee ihan liian pitkään huonossa parisuhteessa, kun ainoa oikea ratkaisu olisi ero.
Mistä te näitä helmiä löydätte ja miksi heidät huolitte? Tuskin on ensimmäinen kerta, kun äijä käyttäytyy noin järkyttävällä tavalla. Vai ihanko oikeasti heittäytyi kusxpääxxi vasta nyt ihan yllättäen raskausaikana? Tuollainen mies ei ole edes ihminen, mutta aina tällaiset idiootit jostain naisen löytävät. Ja tällaiselle epäsikiölle väännät kakaran? Ei hitto!
Vähän selkärankaa nyt, nainen, ja ukko pois sun ja tulevan lapsesi elämästä. Vai millainen kuvittelet hänen olevan, kun sinä pasxxna naisena teetkin "vain tytön"? Yhtä hirveä isä tulee olemaan kuin mieskin.
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on siinä, että "miehenne" ovat vellihousuja. Mies huolehtii perheestään ja erityisesti raskaana olevasta naisestaan. Tsemppiä kaikesta huolimatta.
Hyvin kirjoitettu! Vellihousut ulos ja heti!
Samassa tilanteessa (raskauspahoinvointi ja oksentelu), ulkomaalainen ex-puoliso kommentoi, että kuulun heikompaan rotuun. Kysyi myös halventavasti, haluanko abortin kun valitan niin paljon vauvasta. Vastasin, että vauva on odotettu ja rakastettu, mutta just nyt tarvitsen apua pyykkien kanssa kun omat voimat vähissä raskauspahoinvoinnin vuoksi.
Tuo ei paremmaksi muutu. Myöhemmin kuvaan tuli mukaan myös fyysinen väkivalta.
Olen pahoillani, ap.
Vierailija kirjoitti:
Jos raskausaika on noin vaikeaa niin ei kannata tehdä enempää lapsia, sillä koliikki-uhmaikä-teiniaika +++ koettelee kyllä paljon enemmän.
Riippuu vähän lapsesta. Minulle kuopuksen odotus tarkoitti yhdeksän kuukauden ajan jatkuvaa pahoinvointia. Kasvattaminen meni helpommin kuin odotus.
Hyperemeesi on jotain aivan järkyttävää. Raskaana oleva nainen joka kärsii hyperemeesistä voi oksentaa kymmeniä kertoja päivässä.
Ei ole pelkkä aamupahoinvointi.
Nainen voi joutua täysin petipotilaaksi koska pelkkä liikkuminen voi laukaista oksennusreaktion.
Aikoinaan hyperemeesiin on kuollut naisia ja nykyisinkin hoitoon hakeutuessa voi saada hyvin epäpätevää kohtelua ja vähättelyä.
Jos tästä kärsit, AP, toivon todella paljon voimia.
Mies ei edes kestäisi tällaista oloa.
Ja miksihän syntyvyys laskee :D hitto mitä toopeja
Vierailija kirjoitti:
Jos raskausaika on noin vaikeaa niin ei kannata tehdä enempää lapsia, sillä koliikki-uhmaikä-teiniaika +++ koettelee kyllä paljon enemmän.
No enpä menisi kyllä noin sanomaan. Kaveri oksensi molemmat raskaudet rv 4 -> synnärille saakka. Ja siis välillä ihan kaiken, vedestä lähtien. Lapset nyt 18 ja 16, ja erittäin helppoja ovat olleet, murrosiätkin meni ihan helpohkosti, ainakin mitä tähän omaan elämään vertaa.
Ihan jokainen, jolle tulee edes mieleen valittaa puolisostaan, kaveristaan, sukulaisestaan jne. palstalla, voisi miettiä, että ratkaiseeko sen ongelman oikeasti palstamammojen sympatia vai se kuuluisa sianjättö. Jokainen on ihan itse ainoa, joka voi elämäänsä parantaa.
Mies voisi ryhdistäytyä ihan itse.
Ei kukaan jaksa olla sylkykuppina jonka niskaan oksennetaan kaikki paska
Kun tämä keskustelu on nyt taas pinnalla, tulenpa sanomaan, että miesten ymmärrys naisista on olematonta myös lääkäreiden puolella. Tänään miesylilääkäri ihmetteli onkohan normaalia, kun sanoin voivani pahoin jotakuinkin 24/7, hyvänä päivänä vain klo 12 -> nukkumaanmenoon saakka :D Joo, ei ollut naistentautien lääkäri, mutta tekemisissä raskaana olevien naisten kanssa kuitenkin, kun hoitaa (raskaus-)diabeetikkoja. Samaan syssyyn tokaisi, että pahoinvointi lakkaa (yleensä) rv 11-12. Tulinpa korjanneeksi, että viimeksi lakkasi rv15. Ja minä en siis edes oksentele, velloo vaan jatkuvasti niinkuin olisi kestokrapula.
Tuli tuon jälkeen kummasti tämä keskustelu mieleen :D Miten olikin noin ulapalla oleva lääkäri? Käväisi mielessä, että näinköhän on omia lapsia ollenkaan vai onko puolison raskaudet menneet "oppikirjan mukaan". Eipä tuo oma mieskään ymmärrä, että raskaudet voi olla erilaisia niin eri henkilöillä kuin samallakin henkilöllä. Ei minullakaan viimeksi näin kurja olo ollut, joten on ihmeissään, että onko jotain vikana kun nyt on...
Empatian osoittaminen naiselle hankalassa elämänvaiheessa on sinusta palvelijaksi ryhtymistä? Onneksi sinä et koskaan pariudu etkä saa lapsia.