Mitä hyötyä ytiöihumanistisista aineista (esim. kulttuuriantropologia) on?

[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 17:49"]

Monellakaan tieteen osa-alueella ei ole välitöntä hyötyä joko Suimelle tai muulle maailmalle. Nobelisteistakin useimmat tutkivat vain hyvin spesifejä seikkoja joilla kuitenkin myöhemmin on ollut hyvin kauaskantoisia vaikutuksia. Humanistiset aineet ovat vain yksi alue joissa saavutetut tutkimustulokset voivat muuttaa käsitystämme esim maapallon historiasta kuten asuttamisesta jne. Emmehän halua olla tietoisessa pimennossa vaan haluamme ymmärtää mennyttä ja sitä kautta tulevaa. Minua ainakin humanistina kiinnostaa niin moninaiset tieteenalueet biologiasta lähtien etten halua arvottaa mitään tiedettä paremmaksi kuin toista.

[/quote] Sinä et varmaan halua arvottaa, mutta näet varmaan itsekin, että tieteen aloja arvotetaan jatkuvasti poliittisissa/yhteiskunnallisissa puheissa, mediassa, rahoituspäätöksissä jne. Myös moni tieteiden edustaja esittää julkisuudessa hyvin vahvoja kantoja eri tieteen aloista, kuten nämä "humanistinen ala on kuolemassa pois" by Enqvist kommentit.

Kuulisin todella mielelläni lisää mielipiteitä tästä tieteiden arvottamisesta ja minkälainen asema humanistisella tutkimuksella nyky-Suomessa nähdään. Ei tämä keskustelu nyt tähän voinut jo tyrehtyä?

En ole humanisti mutta tutkija alalla joka kehittyy ihan valtavaa vauhtia, siis itse tutkimusilmiöt, mutta myös tiede; uutta tutkimusta tulee ihan hirveitä määriä, ja omaa osaamista ja tietämystä pitää päivittää koko ajan että pysyy kärryillä. Puhumattakaan siitä että kun haetaan rahoitusta pitää paitsi hallita jo olemassaoleva tieto myös jatkuvasti keksiä uusia tuoreita näkökulmia eikä vain toistaa aiempia tutkimuksia. 

Tämä ei sinänsä liity ap:n kommenttiin mutta kerronpa vaan millaista se tutkimuksen tekeminen globaalissa ympäristössä on. Kaukana mistään suojatyöstä ainakin meillä pätkätutkijoilla.

2

[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 18:07"]

En ole humanisti mutta tutkija alalla joka kehittyy ihan valtavaa vauhtia, siis itse tutkimusilmiöt, mutta myös tiede; uutta tutkimusta tulee ihan hirveitä määriä, ja omaa osaamista ja tietämystä pitää päivittää koko ajan että pysyy kärryillä. Puhumattakaan siitä että kun haetaan rahoitusta pitää paitsi hallita jo olemassaoleva tieto myös jatkuvasti keksiä uusia tuoreita näkökulmia eikä vain toistaa aiempia tutkimuksia. 

Tämä ei sinänsä liity ap:n kommenttiin mutta kerronpa vaan millaista se tutkimuksen tekeminen globaalissa ympäristössä on. Kaukana mistään suojatyöstä ainakin meillä pätkätutkijoilla.

[/quote] Veikkaan että monella humanistilla haasteet liittyvät siihen, että pitää tuntea tosi paljon tutkimusta tosi monesta tieteestä, jotta voi antaa perustellun kuvan omasta aiheestaan. Ja lisäksi tuntea se kaikki oman alan peruskirjallisuus. Ja pätkätutkijana pitää jatkuvasti itse kehittää uusia aiheita, jotka inspiroivat itseä ja kuitenkin samalla kiinnostavat rahoittajia. 

Ap. Muka tiedonjanoiset, muka korrektit kysymyksesi ovat silkkaa vittuilevaa provosoimista. Harrastamasi tyyli johtaa näemmä koko ajan heikommin naamioituun vittuiluun.

[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 18:16"]

Ap. Muka tiedonjanoiset, muka korrektit kysymyksesi ovat silkkaa vittuilevaa provosoimista. Harrastamasi tyyli johtaa näemmä koko ajan heikommin naamioituun vittuiluun.

[/quote] ???

[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 11:16"]

Oikeasti kaipaan mielipiteitä. Mitään aineellista hyötyähän noista ei saa revittyä, eli rahallisesti mitattuna on ihan bullshitia, mutta entäs muuten? Onko juuri esim. kulttuuriantropologisella tutkimuksella jotain muutakin kuin kuriositeettiarvoa?

[/quote]

suurin osa naisista menee noille pehmeiden 'tieteiden' puolelle, joista ei ole mitään iloa yksityisellä puolella.  

voidaan sitten riemuita kuinka suuri osa naisista on akateemisia, ja kuinka paljon fiksumpia naiset on kun ovat akateemisia... vaikka ovatkin opiskelleet jotain höttöä jolle ei ole mitään tarvetta muuten kuin keksimällä keksityille julkisen puolen viroille 

sitten ihmetellään miksi miehet on niin tyhmiä kun naisia on enemmän akateemisina, ja ihmetellään miksi naisten palkat on miehiä pienempiä...  julkisella puolella kun ei ole varaa maksaa sitä mitä yksityisen puolen hyvät ammatit tuottaa.. KOSKA asiakas on valmis maksamaan niistä 

2

2

[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 15:51"]Huomautan, etten ole sanonut olevani sen kannalla, että kaikesta pitäisi olla aineellista tai muutakaan konkreettista hyötyä, kunhan kyselen. Kiinnostaa kuulla ihmisten näkemyksiä.

Kiinnostavaa on myös se, mikä saa humanistit kokemaan oman työnsä ja panoksensa mielekkääksi maailmassa, jossa kaiken arvoa mitataan yhä enenevässä määrin rahassa. Jos on jo etukäteen selvää, ettei omaa tutkimusta koskaan tule lukemaan kukaan muu kuin oman alan ihmiset, mikä antaa voimaa ja intoa ponnistella usein aika vaatimattomissa olosuhteissa ja tulevaisuudennäkymissä?

ap

 
[/quote]

Olet siis... Humanisti :D

2

niin no

Mietipä sitä tai oikeestaan KVG

He luultavasti kirjoittavat parempaa suomen kieltä kuin sinä.

Toisaalta voisi kysyä mitä hyötyä on sinun olemassaolostasi? Mitä hyötyä on ylipäänsä mistään?

Ja tarkoitan siis yLtiöhumanistisista.

ap

Onpa harvinaisen suppea kommentti. Sivistys ei kata ainoastaan luonnontietäitä tai kaupallisia aineita, vaan humanistiset aineet kuuluvat vahvasti mukaan. Esim. kulttuuriantropologia auttaa ihmisiä jäsentämään omaa paikkaansa maailmassa ja ymmärtämään eri kulttuureja, taustoja ja tapoja ymmärtää elämä. Tärkeä osa kulttuuridialogia.

En ole kys. oppiainetta opiskellut, mutta jos ajattelee kulttuuriantropologian tutkimisen hyötyjä, niin kiinnostaahan ihmistä ihmisyys. Ei arkeologiastakaan ole mitään rahallista hyötyä, mutta totta munassa on mielenkiintoista tietää kaikenlaista ihmisen historiasta.

Kulttuuriantropologia on tärkeää esim. käytettävyyden tutkimuksessa ja sitä kautta jokapäiväisessä elämässä.

[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 11:23"]

Kulttuuriantropologia on tärkeää esim. käytettävyyden tutkimuksessa ja sitä kautta jokapäiväisessä elämässä.

[/quote]

Tietokoneiden kehittäminen muuten hyödyntää monia humanistisia tutkimussuuntia. Esim. kielitieteiden keskustelunanalyysi on yksittäinen juttu, jota erilaisia puhe- ja äänitekniikoita kehittellessä hyödynnetään.

Kiitos vastauksista. Tiedän kyllä, että humanistiset aineet kuuluvat vahvasti sivistykseen, mutta kiinnostaa juuri tuo, mihin esim. tuo mainittu kulttuuriantropologia tai vaikkapa yleinen kielitiede tms. linkittyy ja vaikuttaa muuhun kuin omaan sisäiseen tutkimukseen.

Mitä on käytettävyyden tutkimus? Vai onko vastaus tähänkin KVG? Keskusteleminenhan on keskustelupalstalla kiellettyä.

ap