Mitä hyötyä ytiöihumanistisista aineista (esim. kulttuuriantropologia) on?

[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 11:29"]

Kiitos vastauksista. Tiedän kyllä, että humanistiset aineet kuuluvat vahvasti sivistykseen, mutta kiinnostaa juuri tuo, mihin esim. tuo mainittu kulttuuriantropologia tai vaikkapa yleinen kielitiede tms. linkittyy ja vaikuttaa muuhun kuin omaan sisäiseen tutkimukseen.

Mitä on käytettävyyden tutkimus? Vai onko vastaus tähänkin KVG? Keskusteleminenhan on keskustelupalstalla kiellettyä.

ap

[/quote]

Yleistä kielitiedettäkin käytetään noissa tietokonejutuissa, yleisen kielitieteen alaisuudessa on myös tietokonelingvistiikan oppiaine. Mun mies on ollut aikoinaan töissä suomalaisessa Lingsoftissa, jossa kehitettiin. Wordin oikolukuohjelma.

[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 11:29"]

Kiitos vastauksista. Tiedän kyllä, että humanistiset aineet kuuluvat vahvasti sivistykseen, mutta kiinnostaa juuri tuo, mihin esim. tuo mainittu kulttuuriantropologia tai vaikkapa yleinen kielitiede tms. linkittyy ja vaikuttaa muuhun kuin omaan sisäiseen tutkimukseen.

Mitä on käytettävyyden tutkimus? Vai onko vastaus tähänkin KVG? Keskusteleminenhan on keskustelupalstalla kiellettyä.

ap

[/quote]

Käytettävyys on asia, jonka huomaa silloin kun se on huono. Kaikki asiat (ei vain tietotekniset laitteet) on joku suunnitellut ja niiden käytettävyyteen on panostettu enemmän tai vähemmän. Jos käytettävyys on hyvä, käyttö on vaivatonta eikä sitä tarvitse miettiä. Kulttuuriantropologian avulla käytettävyyden ymmärrystä pystytään syventämään.

Mielenkiintoista. Olen niin rajoittunut, etten kyllä jotenkin tajua selkeää yhteyttä käytettävyyden ja kulttuuriantropologisen tutkimuksen välillä. Olisiko sulla jotain vähän konkreettisempaa esimerkkiä? Ymmärrän siis, että käytettävyys on suunnilleen sama asia kuin ergonomia, onko näin?

ap

Ok, no nyt katsoin sielä Googlesta ja tajusin selkeämmin käytettävyyden.

Mua kuitenkin edelleen kiinnostaa muiden näkemykset aiheesta.

Ap

Minä katson että tieteellisellä tiedolla on arvoa itsessään, vaikka siitä ei suoraan voisi johtaa vaikkapa taoudellisesti hyödyttäviä sovelluksia. Esimerkiksi historiaa ja kulttuureja tutkimalla voidaan saada tietoa ihmisyyden olemuksesta, mikä auttaa meitä ymmärtämään itseä ja muita, ja sitä kautta opitaan (ainakin idealistin ajatuksissa) paremmiksi ihmisiksi jotka muodostavat parempia yhteiskuntia. Kyllä ihmisyyteen ja olemassaoloon liittyy aika paljon muitakin kuin teknisiä ja taloudellisia näkökulmia.

Anteeksi ap mutta vaikutat suoraan sanottuna oppimattomalta ja hölmöltä. Mitä olet itse opiskellut?

Vaikutan varmaan hölmöltä jo ihan otsikon kirjoitusvirheiden takia. Vai vaikutanko hölmöltä siksi, että esitän tyhmiä kysymyksiä? Oletko vastannut kysymykseeni?

ap

Kun ymmärretään kulttuuria (muiden ja omaa) kanssakäyminen on helpompaa säästytään typeriltä kannanotoilta, kuten että "suomi suomalaisille ja miksen muut käyttäydy suomessa niin kuin suomessa on aina käyttäydytty". Tosiasiassahan suomalaisuus suurelta osin ruotsalaista ja venäläistä kulttturiperintö ja lisäksi suuremmassa mittakaavassa eurooppalaista. Suomesta on myös aina lähdetty ja tänne on muutettu historian saatossa. Eli jo pelkkä ajatus jostakin "puhtaasta" suomalaisuudesta on naurettava.

Toinen hyvä esimerkki on vaikkapa avioliitto. Kulttuuriantropologiassa on tutkittu paljon avioliittoa ja sen merkitystä yhteiskunnalle. Näistä tutkimuksista saisi paljon parempaa mietittävää ja vastauksia yhteiskunnallisesti kuin siitä keskustelusta mitä eduskunnassa on käyty ts. voiko homo olla avioliitossa tai onko seuraavana vuorossa pedofilian hyväksyminen tai asuminen vaikka sian kanssa.

[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 11:33"]

[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 11:29"]

Kiitos vastauksista. Tiedän kyllä, että humanistiset aineet kuuluvat vahvasti sivistykseen, mutta kiinnostaa juuri tuo, mihin esim. tuo mainittu kulttuuriantropologia tai vaikkapa yleinen kielitiede tms. linkittyy ja vaikuttaa muuhun kuin omaan sisäiseen tutkimukseen.

Mitä on käytettävyyden tutkimus? Vai onko vastaus tähänkin KVG? Keskusteleminenhan on keskustelupalstalla kiellettyä.

ap

[/quote]

Yleistä kielitiedettäkin käytetään noissa tietokonejutuissa, yleisen kielitieteen alaisuudessa on myös tietokonelingvistiikan oppiaine. Mun mies on ollut aikoinaan töissä suomalaisessa Lingsoftissa, jossa kehitettiin. Wordin oikolukuohjelma.

[/quote]

Nyt taidat tarkoittaa sitä, mitä nykyään kutsutaan kieliteknologiaksi (oppiaine). Se on eriytynyt yleisestä kielitieteestä. Yleinen kielitiede taas ei ole välttämättä tuollaista, joka on tekemisissä tietokonesovellusten kanssa. Mutta siis tosiaan kieliteknologiassa ollaan tekemisissä vaikka tuollaisen sovelluksen kanssa, joka tuottaa puhetta.

Edellisen vastaajan tiedot siis on varmaan jostain 90-luvulta.

Olen itse antropologi. Mielestäni aine on vaativa ja vaikea, mutta todella relevantti, koska siinä tutkitaan ihmistä kulttuurinsa jäsenenä. Kulttuuri on usein niin itsestään selvä osa kokemustamme, ettemme edes kyseenalaista sitä. Kulttuuri vaikuttaa siihen miten näemme värit, miten istumme, mitä syömme ja milloin, miten elämme elämäämme ja miten hahmotamme maailmaa sekä miten toimimme toisten kanssa, esim. miten kommentoimme AV-palstalla.

USA:n antropologinen yhdistys käyttää mottoa "Antropologia on kaikkein humanistisin tiede, mutta myös humanistisistä tieteistä lähimpänä luonnontieteitä" (vapaasti suomennettuna). Liittyy osittain USA:n akateemiseen perinteeseen, jossa antropologiaan liittyy fyysinen antropologia yms. Silti.

Antropologia syventää tietysti teoreettista ja historiallista ymmärrystämme meistä ihmisolentoina, mutta sitä voi käyttää aivan käytännön tasolla moneen. Antropologeisthan jokainen keskittyy johonkin tiettyyn etniseen kulttuuriin, alakulttuuriin, ryhmään tai kulttuuriseen ilmiöön, joten ei voi sanoa yksiselitteisesti mihin sitä käytetään, koska kaikki inhimillinen sopii. Ja mikä onkaan ihmiselle tärkeämpää kuin ihminen?

Jos kiteytän: se mitä tutkitaan on ihmisryhmän kokemus jostakin.

Antropologi voi tutkia esim. potilaiden kipukokemusta ja siten voidaan auttaa esim. kipupotilaita kivunhallinnassa tai lääkäreitä kivun hoidossa. Liike-elämässä antropologi auttaa yrityksiä monella tavalla sekä toimimaan eri maissa mutta myös ymmärtämään asiakkaita tai henkilökuntaa.

Tuossa siis vain pari konkreettista esimerkkiä. Oikeasti on vaikeampi keksiä se mitä antropologi EI voisi tutkia, kuin se mitä hän voi tutkia.

Ap:n kysymyksen voikin kääntää muotoon 'Mihin kulttuuriantropologiasta ei olisikaan hyötyä?' Mitkä ovat ne ihmisryhmät, joiden kokemuksen ymmärtämisestä ei ole mitään hyötyä kenellekään missään tilanteessa? Aika vaikea vastata.