Mitä hyötyä ytiöihumanistisista aineista (esim. kulttuuriantropologia) on?

Kyllä minusta noista aineista on ihan käytännön hyötyä ihan elämisessäkin, koska laajentavathan ne maailmankuvaa yleisestikin ja pystyy esim. tekemään omaa elämää koskevia päätöksiä hiukan paremmalla perspektiivillä, kun on käsitteitä, minkä avulla voi jäsentää suurempia kokonaisuuksia kuin pelkkiä omia kokemuksia. Itse olen ainakin sen verran idealisti edelleenkin, että vaikkei ihmiskunta varsinaisesti sen paremmaksi muuttuisikaan noilla tiedoilla, niin kyllä ajattelukykyä ja erilaisten teemojen ymmärrystä kannattaa mielestäni silti ehdottomasti lisätä. Kaupallisuuden korostaminen on suuri ongelma, koska sen valossa tietysti suurin osa, mitä yliopistoissa tehdään on ihan turhaa. Mutta onko sellainen ajattelutapa edes sopiva ihmiselle, kun kuitenkin taloudellinen etu ei edes henkilökohtaisella tasolla riitä suurimalle osalle ihmisiä edes motivaattoriksi saati sitten tuomaan merkityksellistä sisältöä elämään?

Itse olen valinnut humanistisen alan, mikä ei todellakaan tuota rahallista hyötyä, mutta se, mitä se tuotta on mielestäni silti ehdottomasti arvokasta ja hyödyllistä, joten nyt sitten näpertelen väitöskirjaa aiheesta, joka tuskin sinänsä tulee olemaan mikään läpimurtojuttu, mutta mikä on kuitenkin hyödyllistä käydä läpi, koska se auttaa löytämään yhtymäkohtia kahden aiemmin erillisenä pidetyn aihepiirin välissä. 

Monenlainen perustutkimus on tärkää, myös humanistinen. Esim. arabimaiden tutkijoille on tullut valtava tarve maaimanpolitiikan kiemuroiden kautta. Ilman asiantuntemusta muuttuvassa tilanteessa ollaan tosi pihalla. Ymmärtääkseni esim. Usassa ei ollut kovin paljon asiantuntemusta tällaiselta alalta aiemmin, ja tarpeesta tuli sitten jossain vaiheessa polttava. Sittemmin koulutusta on varmastikin lisätty. 

[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 18:47"]

Suurin osa naisista menee noille pehmeiden 'tieteiden' puolelle, joista ei ole mitään iloa yksityisellä puolella.  ...

[/quote]

Taidat elää purkissa, etkö tiedä että esim. Microsoft lienee maailman toiseksi suurin antropologien työllistäjä (USA:n liittovaltion jälkeen)? Suomessa mm. Nokia on palkannut antropologeja.

Lisäksi unohdat, että emme enää elää mustavalkoisessa maailmassa julkinen vs. yksityinen. Yksityinen sektori tuottaa nykyisin monia palveluja, joita julkinen siltä tilaa.

On myös kummallista kuvitella että kaikki miehet ovat töissä yksityisellä sektorilla ja naiset julkisella. Eikä ole järkeä väheksyä julkisen sektorin tehtäviä, nehän ovat usein niin tärkeitä että ne ovat lakisääteisiä.

Se että jaottelet tieteet ”feminiinisiin” pehmeisiin, höttöihin eli arvottomiin ja (oletettavasti) koviin arvostettuihin miehisiin kertoo enemmänkin sinun itsetunto-ongelmistasi sukupuoliasioissa – mitään tieteellistä relevanssia sillä ei ole.

Sanan merkitys ja arvo riippuu myös kontekstista. ”Pehmeä” ei ole aina huono asia. Jos putoat 6. kerroksesta, putoatko mieluummin ”kovalle” vai ”pehmeälle” alustalle?

Olisi tietysti ihan hauska jos edes kykenisit perustelemaan kuvitelmasi ”höttötieteestä” esim. kritisoimalla antropologisia teorioita ja metodeja – mutta etpä taida siihen kyetä. Usein ns. koviin tieteisiin tottunut yllättyy tutustuessaan alaamme, kuinka vaikeata meillä tällä puolella on.  Alamme väheksyntä perustuukin lähinnä tietämättömyyteen eikä faktoihin.

Olet myös tietämätön tämän alan eri tutkimussuunnista; omassa työssäni teknologialla sekä aiheena että tutkimusmenetelmänä on tärkeä osa. Olemme siis osittain ”kovien” asioiden kanssa tekemisissä.

Mutta useinkaan kovasta tieteestä ei saa vastausta mielenkiintoisiin kysymyksiin. Jos haluaisimme tutkia mikä on ns. lassukkamies ja miksi hän viihtyy AV-palstalla, olisi tietenkin vastauksia saadakseen turvauduttava ns. pehmeisiin tieteisiin.

Keskustellaanko välillä työttömistä insinööreistä ja luonnontieteilijöistä sekä ylisuureksi paisahtaneesta, lähes täysin turhasta amk-instituutiosta.

T. yksi kovapalkkaista konsulttiduunia tekevistä filosofian ja valtiotieteiden maistereista, joita ei voisi vähempää kiinnostaa antaa verorahojaan noille loisille

[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 15:51"]Huomautan, etten ole sanonut olevani sen kannalla, että kaikesta pitäisi olla aineellista tai muutakaan konkreettista hyötyä, kunhan kyselen. Kiinnostaa kuulla ihmisten näkemyksiä.

Kiinnostavaa on myös se, mikä saa humanistit kokemaan oman työnsä ja panoksensa mielekkääksi maailmassa, jossa kaiken arvoa mitataan yhä enenevässä määrin rahassa. Jos on jo etukäteen selvää, ettei omaa tutkimusta koskaan tule lukemaan kukaan muu kuin oman alan ihmiset, mikä antaa voimaa ja intoa ponnistella usein aika vaatimattomissa olosuhteissa ja tulevaisuudennäkymissä?

ap

 
[/quote]

Mä koen itseni merkittävämmäksi kuin esimerkiksi jonkun bangladeshilaisten riistovaatteiden suunnittelijan tai vaikka jonkun kahvilayrittäjän tai k-kauppiaan. Siis jos ihmisen arvoa mitattais työllä.

Yritän parantaa maailmaa niin, että eriarvoisuus vähenisi, en rikastuttaa itseäni tai muita valmiiksi etuoikeutettuja :)

[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 20:11"]

Olen itse antropologi. Mielestäni aine on vaativa ja vaikea, mutta todella relevantti, koska siinä tutkitaan ihmistä kulttuurinsa jäsenenä. Kulttuuri on usein niin itsestään selvä osa kokemustamme, ettemme edes kyseenalaista sitä. Kulttuuri vaikuttaa siihen miten näemme värit, miten istumme, mitä syömme ja milloin, miten elämme elämäämme ja miten hahmotamme maailmaa sekä miten toimimme toisten kanssa, esim. miten kommentoimme AV-palstalla.

USA:n antropologinen yhdistys käyttää mottoa "Antropologia on kaikkein humanistisin tiede, mutta myös humanistisistä tieteistä lähimpänä luonnontieteitä" (vapaasti suomennettuna). Liittyy osittain USA:n akateemiseen perinteeseen, jossa antropologiaan liittyy fyysinen antropologia yms. Silti.

Antropologia syventää tietysti teoreettista ja historiallista ymmärrystämme meistä ihmisolentoina, mutta sitä voi käyttää aivan käytännön tasolla moneen. Antropologeisthan jokainen keskittyy johonkin tiettyyn etniseen kulttuuriin, alakulttuuriin, ryhmään tai kulttuuriseen ilmiöön, joten ei voi sanoa yksiselitteisesti mihin sitä käytetään, koska kaikki inhimillinen sopii. Ja mikä onkaan ihmiselle tärkeämpää kuin ihminen?

Jos kiteytän: se mitä tutkitaan on ihmisryhmän kokemus jostakin.

Antropologi voi tutkia esim. potilaiden kipukokemusta ja siten voidaan auttaa esim. kipupotilaita kivunhallinnassa tai lääkäreitä kivun hoidossa. Liike-elämässä antropologi auttaa yrityksiä monella tavalla sekä toimimaan eri maissa mutta myös ymmärtämään asiakkaita tai henkilökuntaa.

Tuossa siis vain pari konkreettista esimerkkiä. Oikeasti on vaikeampi keksiä se mitä antropologi EI voisi tutkia, kuin se mitä hän voi tutkia.

Ap:n kysymyksen voikin kääntää muotoon 'Mihin kulttuuriantropologiasta ei olisikaan hyötyä?' Mitkä ovat ne ihmisryhmät, joiden kokemuksen ymmärtämisestä ei ole mitään hyötyä kenellekään missään tilanteessa? Aika vaikea vastata.

[/quote]

Hmm. Näin sosiologina minulle tuli tunne, että kuvauksesi oli kuin suoraan sosiologian tutkimuskentältä poislukien kaikkein makroimmat tutkimusorientaatiomme. Never mind, yhteiskuntatieteistä sosiologia ja humanistisista tieteistä antropologia toki ovat osin päällekkäisiä. Samoja alueita voi tutkia eri tieteiden orientaatioista käsin. Varhainen sosiologia (westermarckilainen) oli oikeastaan antropologiaa, ja alkoi nojautua enemmän rakenteisiin vasta toisen maailmansodan jälkeen. Kulttuurintutkimusta lähestyvä tutkimusote on kuitenkin ollut uudelleen muodikasta jo parikymmentä vuotta, vaikka rakenteiden tutkimus on edelleen se tunnetuin suuntaus.

Huomautan, etten ole sanonut olevani sen kannalla, että kaikesta pitäisi olla aineellista tai muutakaan konkreettista hyötyä, kunhan kyselen. Kiinnostaa kuulla ihmisten näkemyksiä.

Kiinnostavaa on myös se, mikä saa humanistit kokemaan oman työnsä ja panoksensa mielekkääksi maailmassa, jossa kaiken arvoa mitataan yhä enenevässä määrin rahassa. Jos on jo etukäteen selvää, ettei omaa tutkimusta koskaan tule lukemaan kukaan muu kuin oman alan ihmiset, mikä antaa voimaa ja intoa ponnistella usein aika vaatimattomissa olosuhteissa ja tulevaisuudennäkymissä?

ap

Yltiöhumanistinen?

Musta se oli kuvaava termi.

ap

[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 15:57"]

Musta se oli kuvaava termi.

ap

[/quote]

Mitä se termi kuvaa?

Jos vaikka joku persu haluaa tietää jotain mongoli-ugrilaisesta kulttuuriperimästään?

[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 15:52"]

Yltiöhumanistinen?

[/quote]Tulee ihan kiihkouskovainen tms mieleen.

VOi liikutus. Täällä yltiöauktoriteettiuskoiset nöyrät piiat suuttuvat ap:lle, joka uskaltaa epäillä, että verorahoilla ei opetetakaan pelkästään sellaisia Älyn Timangeja, joista kannattaa se raha maksaa. Jatkakaa te nöyrät hallintoalamaiset niiailua ja lattian kuurausta. MÄ kerron sillä aikaa ap:lle, että hän on oikeassa: ylisuureksi paisunut opetussektori on tosiaan vuosikymmenien ja satojen aikana ehtinyt paisuttaa opetusteollisuuden (kyllä, juuri sitä se on) täyteen turhia aineita. Suurin tragedia on se, että missään ei varoiteta opiskelijoita siitä, että näitä aineita opiskelemalla ei työllisty mihinkään, ei edes laitoksille, koska niissä vasta  onkin suunnaton tunku ja kilpailu. Olisi erittäin järkevää tässä muutoinkin supistuvassa kansantaloudessa alkaa perata näistä turhioaineista turhimpia pois tai edes karsia aloituspaikkoja, mutta ei, koska niissä ei ajatella oppilaita vaan opettajia joiden täytyy saada pitää saavutetut etunsa ja laitospaikkansa. 

T: humanistinen, joka on yliopistossa ja näkee ihan omin silmin, mitä kukkua se touhu on. Pelkkää opettajien suojatyöpaikkojen säilyttämistä.

Kult. antron perusopinnot opiskelleena voin vastata. Kyseessä on erittäin hyödyllinen ala, joka auttaa ymmärtämään yhteiskuntaa ja yhteiskuntia. Se auttaa näkemään tapahtumia ja vaikutteita ja malleja esimerkiksi politiikassa, vallan käytöösä muuten, etnisyyksissä, perheessä ja suvussa, kaupankäynnissä... Siis lukemattomissa asioissa. Se on erittäin yleissivistävä aine.
.
t. ei mikään "yltiöhumanisti" vaan ihan tavallinen persujen kannattaja, jos nyt äänestyskäyttäytyminen tähän jotenkin liittyi.

En tiedä kulttuuriantropologiasta. Tiedän kulttuurin- ja historiantutkimuksesta. Humanistisilla aloilla tehdään tutkimusta ja kehitellään teorioita, jotka auttavat meitä aivan konkreettisesti ymmärtämään miten me olemme päätyneet tähän ja mitä ympärillämme tapahtuu. Pelkkä huitominen suuntaan ja toiseen ei pitkällä aikavälillä ole yhteiskunnalle hyödyllistä, joten on hyvin tärkeää ymmärtää laajemmin mitä maailmassa tapahtuu. Asioille on hyvin vaikea tehdä yhtään mitään, jos ei ymmärretä mistä ne johtuvat ja miten ne rakentuvat. Esimerkiksi sukupuoliroolit, yhteiskunnan valta ihmisten terveydessä, eri ihmisryhmien väliset konfliktit, nationalismi, jne. jne. Kun humanistit ovat selittäneet ilmiön mahdollisimman tarkkaan, on huomattavasti helpompaa esimerkiksi poliitikoille miettiä miten näiden ilmiöiden kanssa kannattaisi toimia. Mielestäni humanistien tuottamaa tietoa käytetäänkin aivan liian vähän esimerkiksi juuri politiikassa. Yhteiskuntatieteilijöillä ja luonnontiteilijöillä on Suomessa paljon asiantuntijavaltaa päätösten teossa. Tätä valtaa pitäisi antaa myös humanisteille.

Miten antropologi voi äänestää persuja?

ap

[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 17:16"]

En tiedä kulttuuriantropologiasta. Tiedän kulttuurin- ja historiantutkimuksesta. Humanistisilla aloilla tehdään tutkimusta ja kehitellään teorioita, jotka auttavat meitä aivan konkreettisesti ymmärtämään miten me olemme päätyneet tähän ja mitä ympärillämme tapahtuu. Pelkkä huitominen suuntaan ja toiseen ei pitkällä aikavälillä ole yhteiskunnalle hyödyllistä, joten on hyvin tärkeää ymmärtää laajemmin mitä maailmassa tapahtuu. Asioille on hyvin vaikea tehdä yhtään mitään, jos ei ymmärretä mistä ne johtuvat ja miten ne rakentuvat. Esimerkiksi sukupuoliroolit, yhteiskunnan valta ihmisten terveydessä, eri ihmisryhmien väliset konfliktit, nationalismi, jne. jne. Kun humanistit ovat selittäneet ilmiön mahdollisimman tarkkaan, on huomattavasti helpompaa esimerkiksi poliitikoille miettiä miten näiden ilmiöiden kanssa kannattaisi toimia. Mielestäni humanistien tuottamaa tietoa käytetäänkin aivan liian vähän esimerkiksi juuri politiikassa. Yhteiskuntatieteilijöillä ja luonnontiteilijöillä on Suomessa paljon asiantuntijavaltaa päätösten teossa. Tätä valtaa pitäisi antaa myös humanisteille.

[/quote] Oliko tämä ap tarpeeksi hyvä vastaus? Olen niin väsynyt tähän humanistisen tutkimuksen mitätöimiseen, mikä ei todellakaan ole ap:n yksinoikeus, vaan todella monen mielipide Suomessa.

up

Mä olin siis se nr. 19. Tietysti tiedän, että tutkimukseni luetaan ja se on tietenkin olennainen osa tieteeni alalla tapahtuvaa keskustelua, mutta tosiasia on se, että onhan ne sellaiset tuktimukset harvassa, mitkä oikeasti itsessään ovat muuttaneet koko alan kehityksen suuntaa, eli siinä mielessä en taatusti ainakaan kuvittele liikoja omasta panoksestani. Silti, kaikki ne niiden mullistavien tutkimusten välissä olleet, ovat kantaneet oman kortensa yhteiseen kekoon ja tieto on lisääntynyt, minkä pohjalta sitten joku on keksinyt joskus aina jotakin ihan poikkeuksellisen edistyksellistä. Millä säilyy mielekkyys ja motivaatio, se on usko siihen, että omalla alalla on merkitystä ja tietää itse tekevänsä arvokasta työtä. Maailma olisi aika erilainen paikka, jos minun tieteenalaani ei olisi ollut ikinä olemassa tai se ei olisi kiinnostanut ikinä ketään. Mutta koska se on kuitenkin niin ihmisyyteen liittyvä ala, että se periaatteessa jo tulee melkeinpä äidinmaidossa, niin en näe mitään syytä, miksi se ei olisi tärkeää tai miksi en itsekin olisi kiinnostunut siitä. Tietysti kaikkeen akateemiseen työhön, josta ei tienaa yhtä paljon kuin mitä työmäärä normaalisti kilpailukykyisemmillä aloilla tarkottaisi, täytyy olla hyvä sisäinen motivaatio. Mutta ihmisillä on erilaista lahjakkuutta ja mielenkiintokin asioita kohtaan vaihtelee. Itse olen omalla alallani tyytyväinen ja saan käyttää niitä kykyjä, joita toivonkin voivani käyttää, ja minulle on ihan sama, mitä joku muu siitä ajattelee, niin kauan kuin itse kuitenkin koen tekeväni tärkeää työtä.

Nuo kommentit akateemisten suojatyöpaikoista kuulostaa aika katkeralta. Ehkä aika kapea maailmankatsomus, jos näkee yliopistotoiminnan siltä kannalta.

Monellakaan tieteen osa-alueella ei ole välitöntä hyötyä joko Suimelle tai muulle maailmalle. Nobelisteistakin useimmat tutkivat vain hyvin spesifejä seikkoja joilla kuitenkin myöhemmin on ollut hyvin kauaskantoisia vaikutuksia. Humanistiset aineet ovat vain yksi alue joissa saavutetut tutkimustulokset voivat muuttaa käsitystämme esim maapallon historiasta kuten asuttamisesta jne. Emmehän halua olla tietoisessa pimennossa vaan haluamme ymmärtää mennyttä ja sitä kautta tulevaa. Minua ainakin humanistina kiinnostaa niin moninaiset tieteenalueet biologiasta lähtien etten halua arvottaa mitään tiedettä paremmaksi kuin toista.