Lue keskustelun säännöt.
Otanko yhteyttä isääni? En ole koskaan tavannut häntä
09.10.2014 |
Olen 21-vuotias ja olen koko lapsuuteni ja nuoruuteni kaivannut kovasti lisää tietoa isästäni. Olen nähnyt vain yhden, todella huonon kuvan mikä oli liimattu vauvakirjaani. Äitini ei isästäni koskaan halunnut puhua, kielsi kyselemästä.
Selvitin n. kuukausi sitten isäni koko nimen ja syntymäajan. Synnyinkunnan sain selvitettyä, mutta en nykyistä asuinpaikkaa.
Uteliaisuudestani kirjoitin isäni nimen facebookiin. Löysin miehen, joka täsmää ainakin nimeltään, synnyinkunnaltaan ja syntymävuodeltaan isääni. Muistuttaa myös ulkonäöltään hyvin paljon vanhempaa versiota miehestä, jonka kuva vauvakirjassani on. Tiedän, että minulla on kaksi vanhempaa siskopuolta, mutta lisäksi löysin miehen profiilin kautta hänen poikansa, eli minulla on mahdollisesti myös pikkuveli.
Haluaisin kovasti ottaa yhteyttä, mutta en uskalla. :( Mitä jos tämä ei olekaan isäni. Mitä ihmettä edes sanoisin hänelle? Mitenhän hänen perheensä reagoisi jos saisi kuulla asiasta. Entä jos en ole tarpeeksi "cool" heidän elämäänsä? Ainakin minun mahdollinen "pikkuveljeni" oli profiilin perusteella tosi menestynyt, minä olen työtön rahaton luuseri, joka kärsii masennuksesta. :(
Mitä edes voisin puhua isälle, jota en ole koskaan tavannut?
Kommentit (61)
[quote author="Vierailija" time="09.10.2014 klo 21:17"]
Noh, minä haistattaisin lehtolapsen niin pitkälle kuin pippuri kasvaa, jos sellainen mieheni ovelle ilmestyisi. Älä sekoita toisten elämää.
[/quote]Höpö höpö nykyisen vaimon mielipiteellä ei ole mitään merkitystä tässä asiassa. Isäsi voi ilahtua kun näkee sinut. Ihmiset kypsyvät ja kehittyvät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.10.2014 klo 22:54"]
Isän suullinen tunnustus on. Hän suorastaan järkyttyi, kun olen enemmän hänen sukunsa näköinen, kuin sisaruspuoleni ovat. Kerran hänet tavannut. Nyt hän viivyttelee. Voin pakottaa DNA-testeihin isyyden vahvistamiseksi. Annan kuitenkin aikaa sulatella. Hän pelkää, että mukava elämä kärsisi, kun tulisi sählinkiä vaimonsa kanssa. En voi tälle mitään, vaikka onhan se ikävää toki. Olisi ajatellut aikoinaan!
22.
[/quote]
Mitä sählinkiä vaimon kanssa tulisi? Kai ymmärrät, että isäsi ei tarvitse olla kanssasi missään tekemisissä ja että ilman testiä voit vainn olettaa isyyden. Eihän mies voi tietää, miten monen kanssa nainen on samoihin aikoihin harrastanut seksiä.
Tiedän naisen, joka väitti A:ta lapsensa isäksi. Virallista tunnustusta ei tehty. Aikuisena lapsi sai kuulla isästään ja vaati testejä. Lopputulos: A ei ole hänen isänsä. Arvaa, oliko kivaa, kun A oli jo soitellut A:n suvulle ja kertonut olemassaolostaan.
[quote author="Vierailija" time="09.10.2014 klo 22:57"]
Laitoin viestiä, jotta ap kokisi, että hänellä on kyllä kohtalotovereita. Rohkaisen totuuteen! Huomaatte, että ei ehkä ole ongelmatonta, joten täytyy olla rohkea ja tehdä parhaansa, kun hakee asemaansa suvussa.
22.
[/quote]
Sukuun syntyneiden ei tarvitse hakea mitään asemaa ja muille käännetään selkä.
[quote author="Vierailija" time="09.10.2014 klo 22:58"]
[quote author="Vierailija" time="09.10.2014 klo 21:17"]
Noh, minä haistattaisin lehtolapsen niin pitkälle kuin pippuri kasvaa, jos sellainen mieheni ovelle ilmestyisi. Älä sekoita toisten elämää.
[/quote]Höpö höpö nykyisen vaimon mielipiteellä ei ole mitään merkitystä tässä asiassa. Isäsi voi ilahtua kun näkee sinut. Ihmiset kypsyvät ja kehittyvät.
[/quote]
Sinulla ei taida olla mitään käsitystä siitä, millaisia avioliitot voivat olla. Tuo vaimo voi hyvinkin tietää lehtolapsesta ja miehensä mielipiteen siitä, mitä vahingoille kannattaa tehdä.
[quote author="Vierailija" time="09.10.2014 klo 22:04"]
Pahoitat vain mielesi, jos otat yhteyttä. Isäsi olisi ottanut sinuun yhteyttä, jos olisi halunnut. Älä tunkeudu sellaisten ihmisten elämään, jotka eivät sinua kaipaa.
[/quote]
Mitenköhän paljon tässä maassa on isä-lapsipareja, joista kumpikin odottaa että toinen ottaa ensin yhteyttä...
Älä tunkeudu toisten elämään... jopas on pyhää elämää sellainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomen laki ja kansainväliset ihmisoikeudet suojelevat minua. Isä oli samalla iloinen ja surullinen puolestani, kun tapasimme. Surullinen, kun ei ole voinut olla läsnä. En usko, että hänen vaimonsa on mikään hirveä noita-akka, jolla virtaa minua paheksuvaa verta suonissaan! Uskon, että isäni saa kuulla kunniansa häneltä, jos tarvetta on, mutta se ei ole minun vika ja siitä selvitään.
22.
[quote author="Vierailija" time="09.10.2014 klo 23:01"]
[quote author="Vierailija" time="09.10.2014 klo 22:57"]
Laitoin viestiä, jotta ap kokisi, että hänellä on kyllä kohtalotovereita. Rohkaisen totuuteen! Huomaatte, että ei ehkä ole ongelmatonta, joten täytyy olla rohkea ja tehdä parhaansa, kun hakee asemaansa suvussa.
22.
[/quote]
Sukuun syntyneiden ei tarvitse hakea mitään asemaa ja muille käännetään selkä.
[/quote]
Mikäs niskavuoren mamma se siellä kirjoittaa? Kyllä on kalseaa porukkaa liikkeellä tänään. Joo, kannattaa varmaan varautua kylmään vastaanottoon, koska jos on perheessä rakkaus kortilla niin sitähän jonotetaan ja etuilijat tuupataan hankeen. Mutta elämä on kipua joka tapauksessa, ja tämä on mielestäni ehdottomasti niitä asioita, jotka on parempi katsoa kuin katua. Kunhan sitä ei tee ensimmäisessä hurmassaan, vaan miettii aikansa vaihtoehtoja ja mitäs sitten tehdään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.10.2014 klo 23:03"]
[quote author="Vierailija" time="09.10.2014 klo 22:58"]
[quote author="Vierailija" time="09.10.2014 klo 21:17"]
Noh, minä haistattaisin lehtolapsen niin pitkälle kuin pippuri kasvaa, jos sellainen mieheni ovelle ilmestyisi. Älä sekoita toisten elämää.
[/quote]Höpö höpö nykyisen vaimon mielipiteellä ei ole mitään merkitystä tässä asiassa. Isäsi voi ilahtua kun näkee sinut. Ihmiset kypsyvät ja kehittyvät.
[/quote]
Sinulla ei taida olla mitään käsitystä siitä, millaisia avioliitot voivat olla. Tuo vaimo voi hyvinkin tietää lehtolapsesta ja miehensä mielipiteen siitä, mitä vahingoille kannattaa tehdä.
[/quote]
Avioliitot nyt voivat olla vaikka sitä, että raiskataan omia lapsia ja lukitaan ne komeroon. Mutta jos paljastuu, että noin tunnevammainen pariskunta on kyseessä, että oma lapsi on uhka eikä mitään muuta, niin sekin on parempi tietää ja surra ajan kanssa, kuin haikailla ei-minkään perään. Ikuinen haikailu jättää ihmisen ikuisen lapsen rooliin. Siinähän olet kuin pitkätossuinen peppi, jonka isä on eteläisen meren kuningas.
Ihme jankkaamista 22:selta! Yrität kovasti todistella, että sinulla on oikeus isääsi..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä tätä isänkaipuuta ihmisiltä, jotka eivät ole koskaan isäänsä tavanneet. AP, saatat mahdollisesti pilata suhteesi äitiin, jos tämän tempun teet? Onko se oikeasti sen arvoista?
Ota vaan rohkeasti yhteyttä. Isäkin on varmaan ajatellut sinua mutta ei Ole uskaltanut ottaa yhyeyttä. Tilanne mikä oli 21 on mennyttä. Kiva olisi jos sinulla olisi tukihenkilö sua jelppaamassa. Onnea !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 07:05"]
En ymmärrä tätä isänkaipuuta ihmisiltä, jotka eivät ole koskaan isäänsä tavanneet. AP, saatat mahdollisesti pilata suhteesi äitiin, jos tämän tempun teet? Onko se oikeasti sen arvoista?
[/quote]
Totta, ja näin ongelmaperheestä lähtöisin olevana, niin mietithän myös sitä että isäsi ja hänen perheensä eivät välttämättä ole niin ihania ja menestyneitä mitä facesta voi kuvitella.
[quote author="Vierailija" time="09.10.2014 klo 21:44"]Jos isäsi olisi sinusta kiinnostunut, hän olisi ottanut yhteyttä aikaa sitten.
Voit kirjoittaa, mutta todennäköisesti vastassa on täysi hiljaisuus. Voit mennä käymään, tuskin sinua otetaan ilolla vastaan. Facebookissa isäsi ei tarvitse kommentoida mitenkään.
Aikuisten oikeasti: hän tietää sinusta, mutta ei ota yhteyttä => et ole hänelle mitään.
[/quote]
Tää ei muuten pidä aina paikkaansa. Mun mies sai parikymppisenä lapsen vanhemman naisen kanssa eikä halunnut isäksi ja heidän tiensä erosivat. Nyt useamman vuosikymmene jälkeen, kun hänelle on tullut lisää lapsia (exänsä kanssa), on hän paljonkin miettinyt lapsen kohtaloa, mutta omien sanojensa mukaan ei muista äidistä kuin etunimen.
Hän olisi varmaan iloinen jos lapsi löytäisi hänet nyt itse, mutta mutkia jutussa silti olisi. Hän on kaikki nämä vuodet salanut asian ja se rikkoisi/kiristäisi välejä mm. Isovanhempiin. Vanhemmat olivat varmasti pahoillaan siitä, että eivät saaneet ekaa
Lapsenlastaan sukuunsa.
Minun mielestäni voisit kirjoittaa diskreetisti isällesi ja kertoa, että sinua kiinnostaisi tutustua häneen. Voisit antaa mahdollisuuden myös etenemiseen hänen ehdoillaan. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.10.2014 klo 22:28"][quote author="Vierailija" time="09.10.2014 klo 22:08"]
Uskalla ottaa yhteyttä. Pidä huolta, että hän ei yritä salata sinua mahdolliselta vaimoltaan ja sisaruspuoliltasi. Inhottava tilanne, jos isä antaa sinulle toiveita yhteisestä ajasta, vain jos et kerro heille! Ota kerralla kaikki mikä sinulle kuuluu. Sovi siis lyhyt aika, jona isä saa kertoa ja jos ei kerro, niin kerrot itse!
Olet niin nuori, että sinulla on oikeus myös isäsi perintöön. Enkä sano tätä pahalla, vaan olen oikeasti tätä mieltä. Isä saa halutessaan siirtää elinaikanaan perintöään kasvattamilleen lapsille, jos haluaa, mutta sinulla on oikeus ainakin lakiosaasi. Uskon, että perintö ei ole oikeasti sinulle edes tärkein, vaan oikeasti haluat tuntea isäsi. Nähtäväksi jää, että pelkääkö joku köyhtyvänsä. Ihmiset ovat hulluja!
Terveisin, prosessi kesken, isä roikuttaa löysässä hirressä (ei uskalla kertoa vaimolleen), mutta suosittelen siis silti kertomaan. Tilanteesi voi olal toisenlainen, jos isälläsi ei ole ollut salasuhdetta tms. Isän kohdatkoon seuraukset. Ei ole kiva jättää näitä pimentoon myöskään muilta sukulaisilta! Olisi ihanaa saada heidän hyväksyntänsä, koska syntyvä lapsi on syytön ja vain vanhemmat ovat tehneet väärin, kun ovat valinneet salaamisen!
[/quote]
En ymmärrä tätä kirjoitusta. Miksi joku satunnaisesta panosta aikaansaatu lapsi pitää esitellä koko suvulle? Tai mihin joku lapsi pitää hyväksyä?
Mitä ihmettä tarkoittaa "ota kerralla se, mikä sinulle kuuluu". Ei ap:lle kuulu yhtään mitään! Miehen nykyiselle vaimolle kertominen ei muuta tilannetta miksikään, siinä tuntuu olevan pelkkää kostoa (mistä ihmeestä - siitä että ap;n äiti antoi pimppaa?)
[/quote]
Vitsi että oot ääliö!
Ehkä kannattaa ottaa yhteyttä jotenkin muuten, kuin facen kautta. Esim. kirjeen kirjoittaminen (kun on varmistanut että on oikea henkilö) voisi olla sopiva tapa. Siinäkin on kyllä riski, että kotona on tällainen itsekäs av-mamma joita tässäkin ketjussa näkyy päivystävän, ja se heittää sen kirjeen roskiin ennen kuin ukkonsa näkee sen.
Jos taas tuommoinen omaan napaansa tuijottava mamma onnistuu siitä järkyttymään, että ukolla olikin ollut elämää ennen heidän perheenmuodostustaan, niin aina vaan parempi. Tuommoisia pitääkin järkyttää aina välillä.
jos lähetät kirjeen, varaudu siihen että sen lukee miehen vaimo. Tai muutenkin saatat saada tappelun aikaiseksi, kun vaimo alkaa kyselemään kirjeestä.
[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 08:55"]
Ehkä kannattaa ottaa yhteyttä jotenkin muuten, kuin facen kautta. Esim. kirjeen kirjoittaminen (kun on varmistanut että on oikea henkilö) voisi olla sopiva tapa. Siinäkin on kyllä riski, että kotona on tällainen itsekäs av-mamma joita tässäkin ketjussa näkyy päivystävän, ja se heittää sen kirjeen roskiin ennen kuin ukkonsa näkee sen.
Jos taas tuommoinen omaan napaansa tuijottava mamma onnistuu siitä järkyttymään, että ukolla olikin ollut elämää ennen heidän perheenmuodostustaan, niin aina vaan parempi. Tuommoisia pitääkin järkyttää aina välillä.
[/quote]
Mutta jos mies tietää, että hänellä on lapsi, niin miksi ihmeessä ei ole ottanut yhteyttä? Yleensä nämä lapset luulevat olevansa isien suuria salaisuuksia, mutta tosiasiassa heistä on perheen piirissä hyvinkin paljon tietoa. Kukaan ei vain halua ottaa yhteyttä eikä olla yhteyksissä.
[quote author="Vierailija" time="11.10.2014 klo 11:27"]
jos lähetät kirjeen, varaudu siihen että sen lukee miehen vaimo. Tai muutenkin saatat saada tappelun aikaiseksi, kun vaimo alkaa kyselemään kirjeestä.
[/quote]
Miksi vaimot lukisi miehilleen tulleita kirjeitä? Tai joo, luenhan minäkin, jos mies kirjeen eteeni tuo ja sanoo, että katsopa tätä tekstiä. Yleensä niissä kirjeissä kutsutaan luokkakokouksiin tai kerrotaan sukujuhlasuunnitelmista ja mies haluaa, että ne luen. Muuten eivät kirjeensä kiinnosta.
Appiukolla on lapsi, joka on syntynyt ennen appiukon avioitumista. Koko suku, myös minä miniänä, tiesin tästä, vaikka lasta ei missään sukuluetteloissa ollutkaan. Suunnilleen 30v iässä hän päätti ottaa yhteyttä isäänsä. Appiukon vastaus oli lyhyt: sinulla on oma elämä, sinulla on koko ikäsi ollut isä (tämän lapsen äiti meni naimisiin lapsen ollessa noin vuoden ikäinen). Se, että äitisi kanssa erosimme, oli äitisi tahto (appiukko oli köyhä opiskelija ja lapsi vahinko) eikä nyt ole perusteita ryhtyä sitä päätöstä purkamaan.
Kirjeitä tulvi lisää, vaatimuksia tapaamisesta, facebookissa kaveripyyntöjä, soittoja tädeille ja sisaruspuolille, tunkeutumista sukujuhliin (pienellä paikkakunnalla saa aika helposti selville, koska on esim. yo-juhlia) ja muutenkin aika lailla vainoamiseksi tulkittavaa toimintaa. Tämän henkilön oli mahdotonta tajuta, että vaikka hän koki olevansa vailla sukua, niin isän puolen sukulaisista ei yksikään ollut hänestä kiinnostunut. Lopulta joku haki jo lähestymiskieltoakin, koska kyllästyi siihen, että sisaruspuoli saattoi tunkeutua lapsen päiväkodin portille odottamaan, että pääsee keskustelemaan, kun lapsi noudetaan hoidosta.
Tämä päättyi vasta appiukon kuolemaan. Siunaustilaisuus järjestettiin hiljaisuudessa ja perunkirjoitus lakimiehen luona. Perittävää ei ollut, koska appi ja anoppi matkustelivat paljon ja rahat olivat kuluneet kokemusten hankkimiseen. Senhän me muut tiesimme ja meistä se oli hienoa.
Laitoin viestiä, jotta ap kokisi, että hänellä on kyllä kohtalotovereita. Rohkaisen totuuteen! Huomaatte, että ei ehkä ole ongelmatonta, joten täytyy olla rohkea ja tehdä parhaansa, kun hakee asemaansa suvussa.
22.