Lue keskustelun säännöt.
Ovatko lapset "saavutus"?
09.10.2014 |
Joku kirjoitti toisessa ketjussa tosissaan, että lapset ovat hänen elämänsä paras saavutus. Minusta lapset ovat lahja, ilo ja onni, mutta heidän kutsumisensa henkilökohtaiseksi SAAVUTUKSEKSI on tosi kyynistä. Vanhemmuus on ihanaa, saavutus on ehkä lasten saattaminen täyspäisiksi ihmisiksi kunnialla.
Mutta he eivät ole vanhempien saavutus.
Mielipiteitä?
Kommentit (61)
Saavutus on se, jos niistä saa koulittua menestyjiä ja lahjakkuuksia. Mikäli niistä kasvaa työttömiä luusereita, on epäonnistunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä mulle jo pelkkä lasten maailmaan saattaminen on ollut elämäni paras saavutus. Mitä ihmeellisyyksiä tässä maailmassa pitää sitten saavuttaa? Lisääntyminen on kuitenkin se minkä takia tänne synnytään.
Olen yhden saattanut kunnialla aikuiseksi, kaksi teiniä, jotka myös laittavan ruuan, siivoavat huoneensa ja huolehtivat petivaatteensa. Ja yksi vielä pienempi ihmisalku, josta näyttää myös tulevan aivan upea yksilö.
Minkä katsotte saavutukseksi? Hienon uran vai minkä?
[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 09:32"]
Saavutus on se, jos niistä saa koulittua menestyjiä ja lahjakkuuksia. Mikäli niistä kasvaa työttömiä luusereita, on epäonnistunut.
[/quote]
Menestynyt missä? Lahjakas missä? Työtön ei ole sama kuin luuseri. Ja koulittua? Ihanko oikeasti sinä koulut lapsista menestyneitä, onnea vaan, saat varmaan aikaan lapsia jotka ovat henkisesti epävakaita suorittajia ja jotka kokevat olevansa riittämättömiä sinulle tai kenellekkään. Itse sanoisin että ihminen joka on onnellinen on onnistuneesti kasvatettu ja vaikka tämä ihminen ei olisi erityisen lahjakas tai menestynyt sillä ei ole väliä. Mikä on elämän tarkoitus? Maksaa mahdollisimman paljon veroja, saada mainetta ja kunniaa rahalla ja materialla? Pelkkä vanhemman kasvatus ei myöskään tee ihmisestä sitä mikä siitä tulee, identiteetin muodostumiseen vaikuttaa monet asiat, kanssa eläjät, kaverit, opettajat, mummi, naapuri, tuntematon..satunnaiset tapahtumat elämässä, persoonallisuus, palautumisen tarve..arvot, eettisyys ja moraali johon ulkopuolisilta saa vaikutteita.
[quote author="Vierailija" time="09.10.2014 klo 20:01"]
[quote author="Vierailija" time="09.10.2014 klo 19:50"]
Olette ehkä saaneet omat lapsenne helposti ja selvinneet ilman suurempia kolhuja..?
Minun elämäni ehdottomasti hienoin saavutus on ollut elävät ja terveet lapset. Mikään, MIKÄÄN, ei pääse lähellekään sitä. Vaikea kuvitella mitä voisin työelämässä, harrastuksissa tms. saavuttaa, joka menisi lasten ohi.
Mikä teistä on elämänne hienoin tai merkittävin saavutus? Mitä lapset teille ovat, jos ei saavutus?
[/quote]
Niin no joo, voihan terveen lapsen synnyttäminen tosiaan olla saavutus. En tullut ajatelleeksi päihdeäitejä, joille tuottaa vaikeuksia pidättäytyä alkoholista, huumeista tai tupakasta raskauden ajan. Silloin tietty terveen lapsen synnyttäminen ON saavutus. Mutta normaalisti lapset syntyvat ihan vaan siten, että ensin nussitaan ja 9 kk päästä pusketaan tenava ulos. Kaikkien ei tarvitse edes puskea vaan lapsi voidaan ottaa sektiollakin ulos. Että ei nyt mitään älyttömiä ponnisteluja vaadi.
[/quote]
en ole päihdeäiti, mutta silti synnytin vaikeasti sairaan lapsen raskauden keskeytyksellä rv 21.
ihmiset ei tule aina ajatelleeksi asiaa useammalta näkökannalta. Kaikille asioilla ei aina ole mitään syytä, joskus vain käy niin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kertokaas nyt mikä teille on saavutus?
Eihän lapsen fyysinen eikä aina psyykkinenkään terveys ole tietenkään vanhemman ansiota/syytä, eli ei silloin voi puhua omasta saavutuksesta....Jos saisin sairaan/vammaisen lapsen, niin saavutus voisi olla parhaan mahdollisen elämän tarjoaminen sille lapselle,niin että hän pystyisi mahdollisimman hyvin elämään kun minusta aika jättää. Tai ehkä joskus elämässä suurin saavutus on vain se, että selviää kaikista vaikeuksista edes jotenkin tervepäisenä ja positiivisen elämänasenteen säilyttäen.
Kyllä minullekin lapset ovat elämäni suurin saavutus tähän mennessä, onnekseni ovat terveitä ja muutenkin reippaita poikia. Henkiset arvot ja yhteisöllisyys on se mitä haluan erityisesti lapsilleni opettaa, jotta heistä tulisi onnellisia aikuisia. On minulla muutakin elämää kuin lapset, mutta se kaikki on silti toisarvoista perheeseen verrattuna!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.10.2014 klo 20:11"]Niin siis onhan synnytyksestä selviäminen (niin kuin mistä tahansa kivusta) tavallaan saavutus, samoin jos joutuu vaikkapa pitkiin lapsettomuushoitoihin ja lopulta onnistuu tulemaan raskaaksi. Mutta silti ajattelen, että lapset on enemmän lahja, ja saavutus on se kasvatustyö, ei se, että onnistuu "saamaan lapsia" - eli ihminen, jolla on lapsia, ei ole esimerkiksi juuri _onnistuneempi_ kuin ihminen, jolla ei ole. Hän on vain valinnut toisin ja pitänyt kiinni tästä valinnastaan (menemällä esim. niihin hoitoihin).
Mutta esimerkiksi korkeakouluarvosana on saavutus, tavallaan hyvä työpaikka on saavutus, mielenterveyden ylläpitäminen on saavutus, lasten kasvattaminen on saavutus. Mutta eivät lapset sinänsä, heidän olemassaolonsa, ole varsinaisesti vielä saavutus. Kiva ja ihana juttu, mutta eivät saavutus. Elämän ihanin asia, mutta eivät saavutus.
Onnellisuus sen sijaan on saavutus, se, että elää sellaista elämää, jota haluaa elää. Jos se sisältää myös lapsia, he voivat olla osa sitä, että on saavuttanut haaveensa tietynlaisesta elämästä.
Nyt sana saavutus alkaa pikkuhiljaa kuulostaa tosi oudolta mun korvissa. :D AP
[/quote]
Tästä saa sellaisen kuvan, että vain korkeakouluja käynyt voi sanoa saavuttaneensa elämässään jotain.
Minun kaksi lastani ovat elämäni suurin ponnistely ja saavutus. Syistä, joita en tässä ala erittelemään, molemmat raskaudet ovat olleet elämäni henkisesti ja fyysisesti rankita aikaa. Helppo on teidän huudella, joita tökkösee, raskautuu, elää normaalin elämän raskausaikana ja synnyttää. Meitä on muitakin. Mutten silti ole sitä mieltä, että ulkopuolisten pitäisi pitää lapsiani saavutuksena. Riittää että minä ja mieheni tiedämme ponnistelumme. Tämä ei vähennä sitä, että lapset ovat onni, lahja ja rakkainta maailmassa.
T. Kaksi korkeakoulututkintoa
Saavutus on kaikki se mitä on elämässä halunnut saavuttaa. Oli se sit menestys, perhe tai joku muu. Mulla on nyt elämässä ihana mies minkä olen aina halunnut, saavutus sekin kun semmosen löytänyt itelleni ja pystynyt vierelläni pitämään. Haluan lapsia saada ja kovasti edetään siihen pisteeseen että talous kunnossa sun muut, sen jälkee ruvetaan lapsia tekemään. Lapset ovat saavutus. Korkeakouluihin en ole hinkunut koskaa mut jotku tavoittaa sitä ja se on sitten saavutus kun sen pääsee loppuun. Tämä on niin ihmiskohtaista, oikeaa ja väärää saavutusta ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajattelen kuten ap. Ja pidän tosiaan lasten kasvattamista fiksuiksi aikuisiksi jossain määrin saavutuksena. Ja joo, pikkasen röyhistelen rintaani sillä, että poikani jo 14-vuotiaana osasi huolehtia omat pyykkinsä liinavaatteita myöten (käytöstä pesukoneen ja pyykkinarun kautta takaisin kaappiin), huoneensa siivoukset, ruuanlaitot yms ilman, että mun piti enää sen ikäistä jannua muistuttaa näistä asioista. Moni kaverini tuskaili omien teiniensä kanssa, jotka eivät pistäneet tikkua ristiin saadakseen edes puhtaat kalsarit päälleen.
Olette ehkä saaneet omat lapsenne helposti ja selvinneet ilman suurempia kolhuja..?
Minun elämäni ehdottomasti hienoin saavutus on ollut elävät ja terveet lapset. Mikään, MIKÄÄN, ei pääse lähellekään sitä. Vaikea kuvitella mitä voisin työelämässä, harrastuksissa tms. saavuttaa, joka menisi lasten ohi.
Mikä teistä on elämänne hienoin tai merkittävin saavutus? Mitä lapset teille ovat, jos ei saavutus?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset eivät ole vanhempiensa "tuote" eikä saavutus.
Vanhemmilla on kuitenkin merkittävä osuus siihen millaisia heidän lapsistaan tulee. Mutta vaikka he tekisivät kaikkensa ja parhaansa, lapsesta voi tulla vaikka millainen rikollinen. Ja päinvastoin, huonoissa olosuhteissa eläneistä lapsista voi tulla aikuisina kunnon ihmisiä.
Minun mielestä saavutukset ovat omalla työllä ja ahkeruudella saavutettuja asioita :) Toiset saavutukset voivat olla toisen silmään suurempia kuin toiset, mutta yhteistä niille on, että ne ovat sellaisia asioita joihin olet voinut itse vaikuttaa ja olet tehnyt niiden eteen töitä.
Lapsen saanti on minun mielestä suuri lahja. Ja omani ovat ehdottomasti hienoin asia elämässäni; mutta en voi sanoa niitä saavutukseksi. En ole itse voinut vaikuttaa työlläni siihen että siittiö on hedelmöittänyt munasolun, ja tämän on sen jälkeen kiinnittynyt kohtuun, jonka jälkeen raskaus on jatkunut keskeytyksettä. Edes lapsettomuushoidoilla ei saada tuota koko prosessia aikaan, vaan se riippuu aina tuurista. Omalla työllä ei ole siihen mitään vaikutusta! Mutta; se ei tietysti poista sitä, etteikö ne lapset olisi hienompi asia itselle kuin yksikään oma henkilökohtainen saavutus.
Jos joku sanoo lapsiaan saavtukseksi, niin tulkitsen sen joko niin että ks henkilö ei syvemmin ole miettinyt mitä saavutuksella yleensä tarkoitetaan, tai niin että hänellä yksinkertaisesti ei ole sellaisia asioita elämässään jotka voisi mieltää saavutukseksi (tällöin ainoaksi asiaksi minkä voi saavutukseksi nimetä, on ne lapset).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
9:lle lisäisin, että minä en saanut omiani helposti ja juuri siksi ajattelen niin, että kyseessä ei ole saavutus; asia ei ollut minun hallussanni. Pystyin menemään hoitoihin, mutta en voinut kontrolloida mitä elimistössäni tapahtuu. Sen sijaan voin kontrolloida esim mitä tietoa hankin, kuinka paljon sitä hankin, ja miten tuon asian esille muille (tutkintoon vaadittavia asioita). Kyllä minä olen lapseni saanut, en hankkinut, näin sen koen.
11
[quote author="Vierailija" time="09.10.2014 klo 19:50"]
Olette ehkä saaneet omat lapsenne helposti ja selvinneet ilman suurempia kolhuja..?
Minun elämäni ehdottomasti hienoin saavutus on ollut elävät ja terveet lapset. Mikään, MIKÄÄN, ei pääse lähellekään sitä. Vaikea kuvitella mitä voisin työelämässä, harrastuksissa tms. saavuttaa, joka menisi lasten ohi.
Mikä teistä on elämänne hienoin tai merkittävin saavutus? Mitä lapset teille ovat, jos ei saavutus?
[/quote]
Niin no joo, voihan terveen lapsen synnyttäminen tosiaan olla saavutus. En tullut ajatelleeksi päihdeäitejä, joille tuottaa vaikeuksia pidättäytyä alkoholista, huumeista tai tupakasta raskauden ajan. Silloin tietty terveen lapsen synnyttäminen ON saavutus. Mutta normaalisti lapset syntyvat ihan vaan siten, että ensin nussitaan ja 9 kk päästä pusketaan tenava ulos. Kaikkien ei tarvitse edes puskea vaan lapsi voidaan ottaa sektiollakin ulos. Että ei nyt mitään älyttömiä ponnisteluja vaadi.
On jos muutenkin asiat ovat kunnossa. Vastuulliset ihmiset eivät hanki lapsia jos ei ole talous yms. kunnossa. Akateemisissa piireissä lapset ovat yleensä merkki siitä että on valmistuttu, saatu vakivirka, myytyä firma...
Niin siis onhan synnytyksestä selviäminen (niin kuin mistä tahansa kivusta) tavallaan saavutus, samoin jos joutuu vaikkapa pitkiin lapsettomuushoitoihin ja lopulta onnistuu tulemaan raskaaksi. Mutta silti ajattelen, että lapset on enemmän lahja, ja saavutus on se kasvatustyö, ei se, että onnistuu "saamaan lapsia" - eli ihminen, jolla on lapsia, ei ole esimerkiksi juuri _onnistuneempi_ kuin ihminen, jolla ei ole. Hän on vain valinnut toisin ja pitänyt kiinni tästä valinnastaan (menemällä esim. niihin hoitoihin).
Mutta esimerkiksi korkeakouluarvosana on saavutus, tavallaan hyvä työpaikka on saavutus, mielenterveyden ylläpitäminen on saavutus, lasten kasvattaminen on saavutus. Mutta eivät lapset sinänsä, heidän olemassaolonsa, ole varsinaisesti vielä saavutus. Kiva ja ihana juttu, mutta eivät saavutus. Elämän ihanin asia, mutta eivät saavutus.
Onnellisuus sen sijaan on saavutus, se, että elää sellaista elämää, jota haluaa elää. Jos se sisältää myös lapsia, he voivat olla osa sitä, että on saavuttanut haaveensa tietynlaisesta elämästä.
Nyt sana saavutus alkaa pikkuhiljaa kuulostaa tosi oudolta mun korvissa. :D AP
Kuka vaan voi jalkansa levittää ja munallaan tökkiä. Onhan siinä saavutusta jos ei muuta ole.
Lapset eivät ole saavutus. Lapset ovat vastuu, jotka on itse haluttu ja hankittu.
Jos lapset ovat saavutus, niin ilmeisesti ne ovat sitä myös miehelle. Tunnen yhdenkin miehen, jolla on 8 lasta suunnilleen yhtä monen naisen kanssa. Hänellä niitä saavutuksia sitten vasta onkin.
Lasten kasvattaminen hyödyllisiksi yhteiskunnan jäseniksi on jonkun mielestä saavutus. Mutta entä jos saat adhd-lapsen tai vammaisen lapsen, joista ei tällaista tule millään? Onko vanhempi sitten epäonnistunut? Muutenkin lapsen synnynnäiset ominaisuudet määräävät melko paljon millainen ihminen hänestä tulee. Vanhemman tehtävä on taata vakaat kasvuolot ja antaa lapsen toteuttaa itseään.