Miten miehesi reagoi itkuusi?
Mun alkaa nauraa ja sanoo että taasko kierin itsesäälissä?!
Kommentit (58)
Itkee joskus mukana...joka on niin omituista mun mielestä että itkuni on siinä vaiheessa jo laantunut kun menen niin hämilleni miehen käytöksestä. Mies vaan sanoo, että hänellekin tulee surullinen olo kun näkee mun olevan onnettomana tms. Ei kuulemma kestä nähdä mun kyyneliä ilman että itsekin järkyttyy...terv.16v yhdessä itketty ja naurettu(kin)
[quote author="Vierailija" time="08.10.2014 klo 00:57"]
"You start again?" Tai " don't fucking start that shit again" riippuen miksi itken. Ensimmäinen repla tulee silloin jos itken"muuten vaan" ja toinen silloin jos riidellään. Mä itken päivittäin syystä tai toisesta. Oon yliherkkä ja masentunut ja ajatukset alkaa pyöriä vanhoissa asioissa. Mielialat menee kuin vuoristorataa, saatan nauraa ja itkeä ja taas nauraa. Mies tietää tämän ja tietää että yleensä pillitän turhaan. Silloin siis naurahtaa tuon "You start again" ja alkaa heittää jotain vitsiä tai rupee tanssiin napatanssia munasillaan tms että sais mut nauraan. Joskus auttaa joskus vaan vituttaa. . Toinen repla tulee riidellessä kun heti alkumetreillä mulla alkaa kauhea itkujyperventilaatiokohtaus enkä pysty mitään puhumaan ja sit mua rupee itkettään vielä sekin etten pysty sanomaan mitään, en tuomaan omaa kantaani esille tai puolustamaan itseäni ja loppujen lopuksi haukon henkeä pitkän aikaa astmapiippu kädessä ja koko naama räässä ja asia ei ikinä selviä. Silloin mies huuta ton replan ja menee mököttään sänkyyn ja alkaa kuorsata. Ja mua tietysti itkettää entistä enemmän että mulla on NIIN paha olo ja toinen pystyy samaan aikaan vain nukkumaan
[/quote]
Onko sun miehen äidinkieli joku muu kuin suomi? Sitten ymmärrän, mutta jos hän on suomenkielinen, niin olisi kyllä tosi ärsyttävää, että miksi nuo jutut pitää sanoa enkuksi? (siis haluaako vaan kuulostaa coolilta ja kovalta jätkältä?)
[quote author="Vierailija" time="08.10.2014 klo 01:00"]
Ei lohduta, ei huomioi. Lähtee pois. Myöhemmin kun yritän puhua asiasta, raivostuu. Mummoni hautajais iltana jätti mut yksin lasten kanssa ja lähti kaverin kanssa baariin.
[/quote]
aika sikamainen tapaus.
Itken todella harvoin, mutta kun itken niin silloin on minulla jo todella paha olla. Yleensä mies alkaa silloin karjumaan minulle kuinka tahallani aiheutan hänelle stressiä itkemällä ja olemalla tuollainen. Sitten hän lähtee ovet paukkuen vaikka pihalle tai laittaa ehkä radion tai telkkarin isolle päälle ettei ääneni vaan kuulu. Aika nopeasti itkuni siihen loppuukin. Avioero on työn alla ja tämä ketju sai taas sitä ajatusta eteenpäin. Onneksi lapset ovat oppineet toisenlaisen käytöksen.
Mun mies ei reagoi yleensä ollenkaan. Haluisin niin että ottais lähelleen ja lohduttais.
Halaa, lohduttaa ja joskus itkee mukana
Sanoo heeeeeeei ja halaa ja silittää. Jälkikäteen on hiljainen ja kivikasvoinen, jos on jotenkin ollut "aiheuttamassa" tilannetta. Itken nykyään aika helposti ihan omien ongelmieni takia, mutta mies ottaa sen aika raskaasti ja syyttää itseään. Vaikka yritän selittää, että ei ollut hänen syy ja mulle se itku ei ole niin iso juttu. Itse mies ei itke koskaan, yksi kyynel saattaa vierähtää, jos on tosi kova paikka.
Vastauksena aikaisempaan kysymykseen:
Koska moni nainen todella käyttää itkemistä manipulaation yhtenä konstina.
Ei edes ole mikään vitsi, vähän itketään ja saadaan oma tahto läpi.
Sen takia siinäkin asiassa ainakin omalla kohdalla on käynyt vähän niinkuin sadussa Pekka ja susi.
Riippuu tosiaan tilanteesta. Jos itken suruuni, yrittää parhaansa mukaan lohduttaa (vaikka meneekin usein vaivaantuneeksi, koska ei omassa perheessään ole tottunut tunteiden näyttämiseen), riitatilanteessa taas ei yleensä reagoi tai sanoo, että ihan turhaan itken.
Jos jotain leffaa tai tv-ohjelmaa katsoessa alan itkemään niin nauraa vaan ja kysyy tuliko silmähikeä :D
Halaa ja sanoo että ei mitään hätää ja että on aina mun luona :) <3
Kävelee pois joko vessaan tai ulos ovesta.
Riippuu tilanteesta. Jos vaan herkistelen tai olen surullinen, niin silloin ottaa kainaloon ja lohduttaa. Jos taas riidan keskellä mua alkaa itkettää, niin tuijottaa kuin halpaa makkaraa. Ehkä tuo siinä kohtaa ajattelee, että yritän käyttää itkua sovinnon tekoon, vaikka näin ei kuitenkaan ole.
Olen aika itkuherkkä, itken niin ilosta, surusta kuin vihastakin.
Aikamoisia tarinoita ja tämä on mielestäni mielenkiintoinen juttu. Tämä ketju kuitenkin avasi silmäni todella miesten erilaisista tavoista suhtautua itkuun.
Ei lohduta, ei huomioi. Lähtee pois. Myöhemmin kun yritän puhua asiasta, raivostuu. Mummoni hautajais iltana jätti mut yksin lasten kanssa ja lähti kaverin kanssa baariin.