Lue keskustelun säännöt.
Mies ulkomaille töihin, avovaimo lapsen kanssa kotiäidiksi, olenko ihan tyhmä?
31.08.2006 |
Tarvitsisin näkemyksiä siitä, millainen tulojen jakautumiseen liittyvä sopimus pitäisi seuraavanlaisessa tilanteessa tehdä puolisoiden välillä:
- avopuolisot, joilla pieni lapsi
- mies lähtee ulkomaille noin vuodeksi töihin, ei lomia tiedossa
=> nainen luopuu omasta työstään, jotta lapsi näkisi isäänsä, lähtee ulkomaille mukaan
- miehen palkka menee miehelle itselleen
- mies maksaa vuokran ja yhteiset ruoka- ym. päivittäiskulut
- mies ohjaa yhteiselle tilille pienen osan palkastaan, jotta nainenkin pystyy hoitamaan päivittäisasioita
Olen tilanteessa, jossa olen aluksi suostunut tähän järjestelyyn (olen se nainen...), mutta aloin nyt miettiä, että kun kerran luovuin omista suht. isoista palkkatuloistani miehen työn vuoksi, niin voisiko ajatella, että miehen tulot olisivat yhteisessä käytössä, tai että hän peräti ohjaisi omalle tililleni jonkiinlaista " palkkaa" . En saa palkkatuloja, eläke ei kerry, ja työstä pois oleminen vaikuttaa negatiivisesti mahdollisiin tuleviin äitiys/vanhempain/sairauspäivärahoihin, urasta puhumattakaan.
Emme ole naimisissa, enkä tiedä, onko mies halukas menemäänkään. Nyt on vähän sellainen fiilis, että olen kotiapulaisena ja lastenhoitajana ruokapalkalla.
Kommentit (36)
Me oltiin jo silloin naimisissa, eli tilanteemme ei ole aivan sama.
Lähdin miehen matkaan kotiäidiksi pienelle lapsellemme. Aikaisemmat tuloni eivät olleet suuren suuret eikä työpaikkanikaan mikään huippupaikka. Miehen tulot kohdemaassa olivat riittävät, emmekä muutenkaan olleet valmiita laittamaan 2v lasta ummikkona päivähoitoon, joten oli selvää, että minä hoidan lapsen ja kodin.
Meillä ei ollut sukua tai ystäviä kohdemaassa, joten olin aluksi aika yksin. Leikkipuisto oli aivan vieressä, mutta olimme sieläkin pojan kanssa lähes aina kahdestaan. Kesti jonkin aikaa, ennen kuin löysimme seuraa pitkiksi päiviksi, mutta ne ystävät ovatkin ystäviä edelleen, vaikka asumme taas Suomessa ja he edelleen siellä. Sukulaiset ja ystävät Suomesta lupasivat kilvan tulla käymään, mutta tosi paikan tullen edes isäni ei tullut käymään, anoppikin vain kun mies maksoi liput. Ja sitten voin sanoa, että kun meillä sitten sattui olemaan kahdella peräkkäisellä viikolla vieraita Suomesta, oli aika rankkaa passata ja kuskata heitä pitkin kaupunkia. Kiva oli kun joku kävi, mutta ei sentään joka viikko joku vieras nurkissa notkumassa
Raha-asiat meillä meni niin, että käytössä oli yksi tili, jolle miehen tili tuli, ja jolta maksettiin kaikki laskut. Meillä molemmilla oli käyttöoikeus tiliin ja minulla rinnakkaiskortit (visa ja pankkikortti). Minä hoidin pääasiassa ruokaostokset (tosin useimmiten netin kautta koska meillä ei ollut autoa käytössä), lapsen vaateostokset ja usein miehenkin sukat yms pienet jutut. Mies lähinnä kävi töissä ja tienasi. Olihan minulla omiakin tuloja. Sain ruhtinaallisen kotihoidon tuen alle 3- vuotiaasta lapsestani. Senkin tosin vasta kun reissusta oli kulunut reilusti yli puolet ja suomlaiselle tilille, joten siitä oli iloa vasta kotiin paluun jälkeen. Mikä Ap:n tilanne on, oletko selvittänyt mahdollisuutesi kelan koti hoidontukeen, sehän on mahdollista saada toisessa eu maatta asuvasta alle 3v lapsesta tietyin ehdoin. Tosin ainakin silloin 3v sitten se maksettiin vain suomalaiselle pankkitilille ja siirtomaksu Englantiin oli niin suuri, että ei niin pieniä rahoja kannattanut siirrellä.
Mutta kaiken kaikkiaan vuosi maailmalla oli rankka, mutta todella antoisa. Ensi kerralla olisin monessa asiassa viisampi, mutta silti valmiina lähtemään uudestaan, jos mahdollisuus annetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olin katolisessa maassa avokkina ja meillä oli kaksi lasta. Sain jopa sosiaalitukia ylimääräisiä, koska minut katsottiin kohdemaassa " yksinhuoltajaksi" . Saimme muitakin etuisuuksia. Ja ihan Länsi-Eurooppaa on tuo maa. Itse asiassa oli jopa " tuottoisampaa" olla avokkina matkassa. Tottakai miehen lasten äiti pääsee maahan asumaan, jos mies muuttaa sinne lapsineen. Varmaan isovanhemmatkin voisi roudata mukana, luulen niin. :)
Ehdottaisin yhteistä tiliä. Mutta kuitenkin kannattaa muistaa, että kaikkea ei pysty edes ostamaan/saamaan, ellei ole työssä maassa. Esim. minä en saanut edes avata omaa pankkitiliä ko. maan pankeissa, koska mulla ei ollu tuloja! Enkä saanut tilata kaapelitelevisiokanavia, enkä puhelinliittymäsopimusta, yms. koska mulla ei ollut tuloja. Maassa maan tavalla. Joten meilläpä oli sitten käytännön syistä yhteinen tili, koska mulle ei omaa annettu.
Kannattaa myös suunnitella, kuinka saisi kätevästi rahaa siirrettyä Suomen tilille. Sitä varmaan haluaa ISOSTA palkasta laittaa osan säästöön ja käyttää Suomeen takaisin tullessa.
Ja sille joka ajatteli, ettei avokkileski peri mitään (en muista vastaajan numeroa), niin ei sillä ole väliä, sillä jos on yhteinen lapsi, niin hän perii. Ei se aviopuolisokaan mitään peri, jos on lapsia, vaan saa vaan tasingon omaisuudesta.
Ja avoleski ei saa leskeneläkettä, jos mies kuolee.
Aika itsekäs mies, oikeasti, jos vain pienen summan sulle antaa " palkaksi" . Olethan hänen avovaimonsa ja lapsen äiti! Jestas! Meillä oli jo avoliitossa ollessa yhteiset rahat ja niin on nyt aviossakin. Naimisiinkin toki voitte mennä jolloin sulla pitäisi " automaattisesti" olla oikeus miehesi rahoihin (ainahan niin ei käytännössä ole). Minusta sun pitää saada täysi oikeus miehesi tiliin, muuten sinuna jäisin tänne Suomeen. Menkööt mies itsekseen tienailemaan sinne minne nyt onkaan menossa!
Mitä jos sinä et viidykkään? Onko käytössäsi auto, että pääset jonnekin. Entä jos haluat lentää suomeen lomalle - onko sinulla rahaa....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis vaatteet, kampaajakäynnit leffaliput jne. Ei kai sulle tarvitse säästöön rahaa kertyä? Ja eläkettä ei paljoa vuodessa ehdi kertyä.
Aika mukava tilaisuus on jo pelkästään se, että pääset kielitaitoa petraamaan :). Ja jos vakkariduunikin on Suomessa turvattu, niin mikä on ongelmana?
Jos pitemmästä komennuksesta olisi kyse olisi tilanne ihan toinen, mutta tuon vajaan vuoden voit ottaa ihan nautinnon kannalta :).
Itse olen kuudetta vuotta miehen mukana maailmalla. Me ollaan naimisissa, mutta meillä on avioehto. En ole tänä aikana ollut töissä ollenkaan. Asunto Suomessa (jota miehen tuloilla maksellaan) on 50-50 molempien nimissä. Molempien nimissä olevaa eläketiliä myös kasvatetaan melkoisella summalla kuukausittain, lisäksi miehellä tietysti kasvaa työeläke, mikä mulla ei kasva. Minun nimellä on avattu tili, jolla n. 5000¿ ja tarkoitus tallettaa vielä vähän lisää. Tili siis on ns. pahan päivän varalle, jos mies sattuu kuolemaan tms. eli jään ilman tuloja. Itseä helpottaa tuo tili myös siinä mielessä, että jos suhde lähtee syystä tai toisesta syöksykierteeseen en ole ihan rahaton ja pulassa, vaikkei tuolla summalla juurikaan juhlita. Tili jolle miehen palkka tulee on yhteinen ja minä hoidan sen rahaliikenteen. Mies ei edes tiedä miten paljon rahaa tilillä on.
Vuodeksi lähtisin matkaan sinun ehdoilla, mutta pitemmäksi aikaa miettisin vielä mitä tehdä. Ei naimisissa olo tilannetta mihinkään muuta.
Meillä mies maksaa kaiken, mä shoppailen surutta hänen rahoillaan. Silti tulee fiilis että olen palkaton kotiorja, tuo oma pankkitili kun ei täyty... Otan lapsilisät + kotihoidontuen omalle tililleni, tosin. Ja käytän lähinnä itseeni...
" niin voisiko ajatella, että miehen tulot olisivat yhteisessä käytössä, "
Juuri näin! Ja sillä palkalla hemmottelet myös itseäsi. Muista!
T. Kohta 5 v matkalla, lähdettiin asenteella " ollaan vuosi"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun sain täyden käyttöoikeuden miehen tiliin. Se on tietysti kökköä, että eläkettä ei kotiäitinä kerry, mutta ei kerry hoitovapaalla Suomessakaan :(.
sitä sanotaan vain jalkavaimoksi.
Katso mitä enlantilainen sana concubine tarkoittaa.
Niitä on aasiassa aika paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla oli luottokortti, mistä laskut menivät hänelle suoraan. Eli ostin ruokaa, kävin hierojalla, kampaamossa, ravintoloissa, vaatekaupoissa jne. hänen rahoillaan. Toimi hyvin. En halunnut mitään palkkaa, vaan käytin mitä tarvitsin. Miehellä oli kuitenkin hyvä palkka siellä, ja oli aika huoletonta elämää siinä mielessä.
En suoraan sanottuna ymmärrä ihmisten uskomattomiakin käytäntöjä raha-asioissa.
Jos nainen uhrautuu ja jää kotiin miehen työn vuoksi, se on yhtä suuri (jos ei suurempi) uhraus kuin miehen olla töissä. Itse en suostuisi elämään noilla ehdoilla. Enkä lähtisi ulkomaille, jos ei olisi ihan pakko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vastaavassa tilanteessa mutta ennen lasteni syntymää.
Lähdin miehen matkaan ulkomaankomennukselle avopuolisona.
Talouden hoidimme siten, että minä sain pankkikortin mieheni tilille ja korttia sain käyttää oman mieleni mukaan.
Toimi meillä oikein hyvin :)
En lähtis mukaan jos jos mies pihtais rahoja ap:n kuvailemalla tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikähän oli pointtisi??? Taisit erehtyä siitä kenelle vastaat... :)
Ystävyydellä 17
Vierailija:
onko naimisissa vai ei! Avoliitosta mies voi lähteä kävelemään kesken kaiken ja jättää avokkinsa vaikka siellä ulkomailla. Maksamatta edes kotimatkaa.Monessa maassa ei avoliittoa edes tunneta, vaan ollaan joko naimisissa tai sitten ei olla. Avovaimon asema on aika halju, joskin olematon.
Jos tulee avoero ja miehellä on tulot, tili ja omaisuus, siinä on riskinä menettää vielä se lapsikin.
Rintaperillinen perii isyyden tunnustaneen isänsä/äitinsä, ja tämän
huoltaja, joka on siis yleensä äiti/isä, saattaa saada hallintaoikeuden
lapsen omaisuuteen, kunnes lapsi on täysi-ikäinen.
Kuitenkin esim. lähiomaiset, eli kuolleen isän vanhemmat ja
siten sisko, veli..., saattavat vaatia, että lapsen perimälle omaisuudelle
asetetaan ulkopuolinen edunvalvoja, joka hallitsee omaisuutta, kunnes
lapsi on itse täysi-ikäinen yms. Täten äiti/isä ei pääse lapsen
omaisuutta käyttämään (ja hävittämään).
Lisäksi vanhemmat ja sitten sisko, veli... perivät aina kuolleen
vanhemman omaisuudesta osan nimenomaan osituksen kautta,
jos kuollut vanhempi ei ole ollut naimisissa. Avioliitossa aviopuoliso
saa omaisuudesta osituksen kautta osan itselleen, mutta
avoliitossa siis ei saa mitään.
Kaikkein tärkein asia on se, että vain avioliiton kautta leski saa
hallintaoikeuden eliniäkseen perheen yhteiseen kotiin! Kukaan ei
voi pakottaa häntä muuttamaan pois ja myymään asuntoa.
Avoliitossa elänyttä kumppani joutuu sen sijaan myymään kodin
pois velkojen vuoksi, jos hänellä ei satu olemaan suuria omia
rahavaroja tai muuta omaa omaisuutta, jolla hän pystyy ostamaan
kodin kokonaan itselleen. Tilanne on täten aivan eri.
Vain testamentin kautta avoliitossakin elävä voi periä kumppaninsa.
Tämä on muuten tärkeä syy siihen, että miksi homo- ja lesbo-parit
niin kovasti tahtoivat saada rekisteröityä omat liittonsa virallisesti
avioliitoiksi.
Terv. se edellinen vastaaja
Vierailija:
Ja sille joka ajatteli, ettei avokkileski peri mitään (en muista vastaajan numeroa), niin ei sillä ole väliä, sillä jos on yhteinen lapsi, niin hän perii. Ei se aviopuolisokaan mitään peri, jos on lapsia, vaan saa vaan tasingon omaisuudesta.
onko naimisissa vai ei! Avoliitosta mies voi lähteä kävelemään kesken kaiken ja jättää avokkinsa vaikka siellä ulkomailla. Maksamatta edes kotimatkaa.
Monessa maassa ei avoliittoa edes tunneta, vaan ollaan joko naimisissa tai sitten ei olla. Avovaimon asema on aika halju, joskin olematon.
Jos tulee avoero ja miehellä on tulot, tili ja omaisuus, siinä on riskinä menettää vielä se lapsikin.