Mies suuttui totaalisesti. Nyt suhde kriisissä
Olen joskus suuttuessani sanonut, että etsin itselleni kämpän niin ei tarvitse katsella tuollaista. Jokainenhan tietää, että suuttuessaan voi sanoa asioita, joita ei oikeastaan tarkoita, eikös vaan? Eilen meillä oli riitaa miehen käyttäytymisestä ja hän provosoi minua, jolloin sanoin, että olen jo katsellut asuntoja itselleni niin pääsen pois täältä, hän voi pitää talon. Nukuin olohuoneen sohvalla. Nyt herätessäni mies oli pois (yleensä vielä kotitöissä) ja pöydällä lappu, että hän tulee takaisin kun olen löytänyt sen asunnon ja poistunut täältä. Ei vastaa puheluihin tai WhatsAppeihin. Voi että, jokainen ymmärtää että suutuspäissään voi sanoa tyhmiä asioita.
Kommentit (364)
"Mutta kun mulla on niin paha PMS ja menkat tulossa ja yhyyyyy! Saan sanoa ja tehdä mitä haluan yhyyyy!"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisen mieli on ailahtelevainen.
mies53v
Ja sinä olet lapsellinen noin vanhaksi äijäksi.
Nuorekas. Pusu sulle..
Jos nainen vois olla päivän aviomiehenä, niin se olisi taatusti avartava ja opettava kokemus kuinka hormonitoiminta ohjaa naisen käytöstä.
mies53v
naisena kyl komppaan sua välillä tiedä itsekään mitä haluaa 😁
25 vuotta naimisissa, ja tasan yhden kerran koko aikana ollut erouhkaus ilmassa, kun miehellä oli suhde toiseen naiseen. Ei siltikään edes erottu.
En pidä normaalina poismuutolla ja erolla uhkailua "leikillään".
No ei kai siin, seuraavaksi laitat itkuisen videon jossa uhkaat tappaa itsesi jos menetät elämäsi rakkauden
Oisko mies kyllästynyt noihin turhiin huomionhakuisiin uhkauksiin ja siihen että vedät aina draamavaihteen päälle kun tulee vähän erimielisyyttä?
Kaikki taas moralisoimassa, mutta todellisuudessa jokaisen jokainen nainen tätä jollain tapaa tekee...
Nyt kyllä olen miehen puolella. Ei kannata sanoa asioita mitä ei tarkoita. Toivottavasti mies on tosissaan...ja sinä asunnon etsinnässä.
Vaikka ap:n tarina onkin kuvitteellinen, niin minulle osui silmään tuo kommentti: "Olen jo katsellut asuntoja itselleni..." Se olisi minusta jotekin ihan eri asia, kuin esim. "joskus vaan tuntuu siltä, että olisiko se parempi muuttaa erilleen..." vaikka molemmat nyt tietysti ylittävät rajan, mutta tuon ensimmäisen ottaisin kyllä tosissaan ja ajattelisin, että asumusero on vain ajan kysymys.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki taas moralisoimassa, mutta todellisuudessa jokaisen jokainen nainen tätä jollain tapaa tekee...
Sori, mutta minä en. Kaikki naiset eivät ole "jokainen" nainen.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki taas moralisoimassa, mutta todellisuudessa jokaisen jokainen nainen tätä jollain tapaa tekee...
Olen ollut yhdessä mieheni kanssa 21 vuotta joista naimisissa 18, ja todellakaan en yhtään ainoaa kertaa ole uhkaillut erolla/poismuuttamisella/millään vastaavalla.
Mun miehen ex-vaimo uhkaili niiden riidellessä aina avioerolla ja oli kerran tulostanut hakemuksenkin. Silloin miehelle riitti ja hän keräsi kamansa ja lähti. Lähes 10 vuotta nainen jaksoi vinkua takaisin ja piinasi meitä, koska enhän minä ole se ”oikea puoliso”. Nyt on onneksi jättänyt meidät rauhaan. Sinkkuna elelee, jostain syystä suhteet päättyy melko lyhyeen..
Olen joskus tyhmänä ja nuorena parikymppisenä likkana ollut sellaisessa parisuhteessa vähän vanhemman miehen kanssa, jossa joka riita ajautui erolla uhkailuun ja minun käskettiin etsiä uusi kämppä (vaikka rivariasunnon vuokrasoppari oli MINUN nimissäni). Itkin ja anelin, että mitä ja miksi ja byhyy ei erota... Sitten mies ikään kuin leppyi "okei, ei erota" ja/tai "se oli läppä" ja kaikki jatkui taas hetken "normaalina" 😂 nyt oikeasti naurattaa, mutta kyllä se sattui ja loukkasi ja olin ihan sekaisin kaikesta.
Ei sellaista sanota toiselle muuten vaan. Se on ihan täysin henkistä väkivaltaa ja antaa toisesta todella epävakaan vaikutelman. Kuka oikeasti aikuinen normaali ihminen jaksaa katsella sellaista kovin kauaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki taas moralisoimassa, mutta todellisuudessa jokaisen jokainen nainen tätä jollain tapaa tekee...
Sori, mutta minä en. Kaikki naiset eivät ole "jokainen" nainen.
Ihan perus PMS-oireilua...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki taas moralisoimassa, mutta todellisuudessa jokaisen jokainen nainen tätä jollain tapaa tekee...
Sori, mutta minä en. Kaikki naiset eivät ole "jokainen" nainen.
Ihan perus PMS-oireilua...
Oi ei, nytpäs iskit semmoisen kommentin että oikein sydämestä riipaisee. Voi voi, kuinka nokkela oletkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki taas moralisoimassa, mutta todellisuudessa jokaisen jokainen nainen tätä jollain tapaa tekee...
Sori, mutta minä en. Kaikki naiset eivät ole "jokainen" nainen.
Ihan perus PMS-oireilua...
Ok. No, vaikka minulla on melko pahatkin PMS-oireilut ja voin olla kireä, kuin viulunkieli, niin enpä pidä normaalina erolla uhkailua oli sitten ties mitä oireilua.
20 vuotta keskimäärin joka riidassa, puolin ja toisin. Emme kylläkään riitele suomeksi vaan italiaksi. Estoiset Suomi-Juntit ei uskalla suuttua kun pelkäävät kohta kirveeseen tarttuvansa, joten helpompi ulkoistaa oma sekopäisyys muiden mielenterveysongelmiksi.
Mun mies on monesti usein uhkaillut erolla suuttuessaan ja mä en ikinä sano siihen mitään. En muutenkaan ikinä riitele, riehu, ilkeile tai sano mitä en tarkoita.
Lepyttyään se ilmeisesti unohtaa koko jutun.
Mutta mä en unohda ikinä.
Jokainen erouhkaus tippuu kivenä maljaan ja nostaa vedenpintaa ylemmäs.
Sitten joku päivä se vuotaa reunan yli.
Kyllä täällä ollaan taas niiiiin oikeassa. Ei sillä, olen samaa mieltä, että erolla ja erilleen muutolla uhkailu ei kuulu riitelyyn, jos sitä ei todella tarkoita, eikä oikein silloinkaan, vaan niistä asioista pitää voida puhua rauhallisesti.
Silti, ihminen on erehtyväinen, ja huonoista tavoista voi oppia eroon. Nyt pyydät puolisoltasi anteeksi, puhut, että sinulla on tällainen kamala tapa. Vihaisena tuntuu, ettei ole ulospääsyä, ja sitä muistuttelee kummallekin, ettei tässä missään vankilassa olla. Puhutte yhdessä, miten noista riitelytavoista voisi päästä eroon, jos mies vaikka sanoisi tiukasti heti puheen lipsahdettua väärille raiteille, että "EI NOIN, muistatko", ja ap miettisi jo valmiiksi, miten silloin sanoo: "mut kun musta tuntuu, ettei mua kuunnella".
Olin itsekin nuorena tuollainen, kesti kauan oppia uudet tavat, mutta onnistuimme yhdessä mieheni kanssa. Kyllä se siitä, aloitat myöntämällä sekä itsellesi, että miehelle, että olit väärässä.
Voit pussata mun karvaista persettäni. Olen mies. ja lukenut muitakin kommenttejasi. Lopeta jo.