Lue keskustelun säännöt.
Koska tuo taaperon uhma lakkaa?
02.09.2021 |
Jos et pompi millilleen lapsen tahdon mukaan, siitä seuraa itkua ja porua. Mut jos annan kaikessa periksi, ei tulevaisuudessa sekään ole hyvä veto. Mut en jaksa, tuo lapsi imee kaikki mehut. Päiväkodissa on kuulemman iloinen ja toiset huomioon ottava, mut itse saan kaiken kuran niskaan. Lapsi on 2-vuotias eikä puhu, vaikuttaako se?
Kommentit (48)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän erikoista kyllä, ettei puhu tuonikäinen. Entäs onko suvussa autismia? Meidän lapsilla oli aika vähän tunnistettavaa uhmaa, ei edes läheskään joka päivä tuossa parivuotiaana. Yksilöllistä, yksilö ja ympäristö. Koita nyt ainakin tuon ikäiselle vielä olla vanhempi.
Vierailija kirjoitti:
Vähän erikoista kyllä, ettei puhu tuonikäinen. Entäs onko suvussa autismia? Meidän lapsilla oli aika vähän tunnistettavaa uhmaa, ei edes läheskään joka päivä tuossa parivuotiaana. Yksilöllistä, yksilö ja ympäristö. Koita nyt ainakin tuon ikäiselle vielä olla vanhempi.
Hei pliis, älkää alkako heitellä diagnooseja muutaman lauseen avauksen perusteella!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän erikoista kyllä, ettei puhu tuonikäinen. Entäs onko suvussa autismia? Meidän lapsilla oli aika vähän tunnistettavaa uhmaa, ei edes läheskään joka päivä tuossa parivuotiaana. Yksilöllistä, yksilö ja ympäristö. Koita nyt ainakin tuon ikäiselle vielä olla vanhempi.
Hei pliis, älkää alkako heitellä diagnooseja muutaman lauseen avauksen perusteella!
Oliko tuo diagnoosi? Saahan sitä kysyä. Onko sulle tehty dysleksiadiagnoosi? En ole juuri tavannut 2-vuotiaita, jotka eivät puhuisi.
Vierailija kirjoitti:
Vähän erikoista kyllä, ettei puhu tuonikäinen. Entäs onko suvussa autismia? Meidän lapsilla oli aika vähän tunnistettavaa uhmaa, ei edes läheskään joka päivä tuossa parivuotiaana. Yksilöllistä, yksilö ja ympäristö. Koita nyt ainakin tuon ikäiselle vielä olla vanhempi.
Voi hyvää päivää! Joo, toki on normaalista poikkeavaa, että lapsi ei puhu vielä kaksivuotiaana, mutta ei se vieäl tarkoita yhtään mitään muuta. Oma kuopus oli täysin sanaton 2v3kk ikäiseksi ja sitten, joululomalla pkodista, aloitti suoraan puhumaan 3-4 sanan lauseita. Nyt 8:lla luokalla, futisjenginsä kapteeni ja keskiarvo koulussa oli nyt viime keväällä 8,9. Eikä ole kyllä autismista puhunut kukaan koskaan missään kouluasteella, ei edes se puheterapeutti, kellä ehdittiin kolme kertaa käydä ennen kuin juttua alkoi tulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos Ap:lle ei vielä ole selvää, niin täältä saat kaikki mahdolliset diagnoosit lapselle vaikka olisi vasta vastasyntynyt...
Myöhemmin uhma vielä pahenee. Tuon ikäisenä on varmasti turhautumista ja vuotiaalle päiväkotipäivä on älyttömän raskas. Minä pyrkisin tekemään siitä vähästä yhteisestä ajasta mahdollisimman mukavaa. Lapselle on liikaa tsempata koko päivä ilman oman perheen turvaa ja sitten vielä illalla vanhemmat "kasvattaa" ja itkettää toista.
Tsemppiä. Et sinä vielä vuotiasta pilalle hemmottele. Voit panikoida sitten eskarilaisen kanssa. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän erikoista kyllä, ettei puhu tuonikäinen. Entäs onko suvussa autismia? Meidän lapsilla oli aika vähän tunnistettavaa uhmaa, ei edes läheskään joka päivä tuossa parivuotiaana. Yksilöllistä, yksilö ja ympäristö. Koita nyt ainakin tuon ikäiselle vielä olla vanhempi.
Voi hyvää päivää! Joo, toki on normaalista poikkeavaa, että lapsi ei puhu vielä kaksivuotiaana, mutta ei se vieäl tarkoita yhtään mitään muuta. Oma kuopus oli täysin sanaton 2v3kk ikäiseksi ja sitten, joululomalla pkodista, aloitti suoraan puhumaan 3-4 sanan lauseita. Nyt 8:lla luokalla, futisjenginsä kapteeni ja keskiarvo koulussa oli nyt viime keväällä 8,9. Eikä ole kyllä autismista puhunut kukaan koskaan missään kouluasteella, ei edes se puheterapeutti, kellä ehdittiin kolme kertaa käydä ennen kuin juttua alkoi tulla.
No mutta olisitko ollut huolissasi jos sinun tai lapsen suvussa olisi tiedettävästi autismia? Sitähän minä aloittajalta kysyin. En sanonut että lapsi on autistinen. Voi että kun on vaikea keskustella herkkä aikaisten ihmisten kanssa... no se uhma varmaan helpottaa hymistelemällä, että sitten joskus helpottaa ja minun poikani pelaa jalkapalloa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos Ap:lle ei vielä ole selvää, niin täältä saat kaikki mahdolliset diagnoosit lapselle vaikka olisi vasta vastasyntynyt...
Myöhemmin uhma vielä pahenee. Tuon ikäisenä on varmasti turhautumista ja vuotiaalle päiväkotipäivä on älyttömän raskas. Minä pyrkisin tekemään siitä vähästä yhteisestä ajasta mahdollisimman mukavaa. Lapselle on liikaa tsempata koko päivä ilman oman perheen turvaa ja sitten vielä illalla vanhemmat "kasvattaa" ja itkettää toista.
Tsemppiä. Et sinä vielä vuotiasta pilalle hemmottele. Voit panikoida sitten eskarilaisen kanssa. :)
Niin ja taisikin olla parivuotiaasta jo kyse. Mutta sanoisin silti, että ylläoleva pätee. Meidän päikyssä on myös joitain lähes 3v lapsia, jotka eivät juuri puhu.
Helpottaisiko joskus hetken tämä ajatus uhmakohtausten aikana. Lapsi kokee sinut turvalliseksi, jolle voi näyttää kaikki tunteensa. Sinä olemalla rauhallinen, ymmärtäväien, mutta samalla jämpti vahvistat lapsen turvallisuuden kokemusta. Olen turvallinen, olen turvallinen- hokema päässä tiukoissa tilanteissa voi auttaa. Jälkikäteen voi sitten vaikka vessassa kirora ja tirauttaa itkutkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se siitä ajan kanssa tasoittuu. Kuulostaa tutulta, tsemppiä, koita jaksaa.
Yritä jaksaa ponnistella ja laittaa turvalliset rajat, huomiointi jo nyt. Lapsen on opittava tietämään, että vanhempina te määräätte. Jos niitä rajoja ei laiteta varhaisessa vaiheessa, niin isompana on vastassa isommat ongelmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän erikoista kyllä, ettei puhu tuonikäinen. Entäs onko suvussa autismia? Meidän lapsilla oli aika vähän tunnistettavaa uhmaa, ei edes läheskään joka päivä tuossa parivuotiaana. Yksilöllistä, yksilö ja ympäristö. Koita nyt ainakin tuon ikäiselle vielä olla vanhempi.
Hei pliis, älkää alkako heitellä diagnooseja muutaman lauseen avauksen perusteella!
Oliko tuo diagnoosi? Saahan sitä kysyä. Onko sulle tehty dysleksiadiagnoosi? En ole juuri tavannut 2-vuotiaita, jotka eivät puhuisi.
Kyllä se on. Lapsi on päivähoidossa ja käy neuvolassa. Molemmissa seurataan lasten kehitystä ja verrataan sitä ikätasoiseen. Ei tarvitse muutaman lauseen avauksen perusteella alkaa heitellä autismeja kehiin, kun tuollaisia asioita aletaan tutkia vasta paljon isommilla lapsilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän erikoista kyllä, ettei puhu tuonikäinen. Entäs onko suvussa autismia? Meidän lapsilla oli aika vähän tunnistettavaa uhmaa, ei edes läheskään joka päivä tuossa parivuotiaana. Yksilöllistä, yksilö ja ympäristö. Koita nyt ainakin tuon ikäiselle vielä olla vanhempi.
Hei pliis, älkää alkako heitellä diagnooseja muutaman lauseen avauksen perusteella!
Oliko tuo diagnoosi? Saahan sitä kysyä. Onko sulle tehty dysleksiadiagnoosi? En ole juuri tavannut 2-vuotiaita, jotka eivät puhuisi.
Kyllä se on. Lapsi on päivähoidossa ja käy neuvolassa. Molemmissa seurataan lasten kehitystä ja verrataan sitä ikätasoiseen. Ei tarvitse muutaman lauseen avauksen perusteella alkaa heitellä autismeja kehiin, kun tuollaisia asioita aletaan tutkia vasta paljon isommilla lapsilla.
Ei aloittaja sanonut käyvänsä neuvolassa tai ettei kävisi. Sanoi, ettei jaksa ja lapsi ei puhu ja on uhmakas. Ja se kyllä muuten ei ollut diagnoosi. Tietysti voit nyt aikasi ja energiasi kuluttaa siihen kun käännät lisäkysymyksen diagnoosiksi ja tuomitset siitä. Sinä se vasta terve olet.
Vierailija kirjoitti:
Vähän erikoista kyllä, ettei puhu tuonikäinen. Entäs onko suvussa autismia? Meidän lapsilla oli aika vähän tunnistettavaa uhmaa, ei edes läheskään joka päivä tuossa parivuotiaana. Yksilöllistä, yksilö ja ympäristö. Koita nyt ainakin tuon ikäiselle vielä olla vanhempi.
Minun tosi läheisellä sukulaisella on autismia, ja tiedän sen verran että vaikka lapsi olisi autisti, hän voi silti puhua.
Ja lapseni täytti viikko sitten kaksi, eli en vielä olisi huolissani kun kumminkin ilmaisee itseään (kunhan ei uhmaa lasketa) yksittäisillä sanoilla
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän erikoista kyllä, ettei puhu tuonikäinen. Entäs onko suvussa autismia? Meidän lapsilla oli aika vähän tunnistettavaa uhmaa, ei edes läheskään joka päivä tuossa parivuotiaana. Yksilöllistä, yksilö ja ympäristö. Koita nyt ainakin tuon ikäiselle vielä olla vanhempi.
Voi hyvää päivää! Joo, toki on normaalista poikkeavaa, että lapsi ei puhu vielä kaksivuotiaana, mutta ei se vieäl tarkoita yhtään mitään muuta. Oma kuopus oli täysin sanaton 2v3kk ikäiseksi ja sitten, joululomalla pkodista, aloitti suoraan puhumaan 3-4 sanan lauseita. Nyt 8:lla luokalla, futisjenginsä kapteeni ja keskiarvo koulussa oli nyt viime keväällä 8,9. Eikä ole kyllä autismista puhunut kukaan koskaan missään kouluasteella, ei edes se puheterapeutti, kellä ehdittiin kolme kertaa käydä ennen kuin juttua alkoi tulla.
No mutta olisitko ollut huolissasi jos sinun tai lapsen suvussa olisi tiedettävästi autismia? Sitähän minä aloittajalta kysyin. En sanonut että lapsi on autistinen. Voi että kun on vaikea keskustella herkkä aikaisten ihmisten kanssa... no se uhma varmaan helpottaa hymistelemällä, että sitten joskus helpottaa ja minun poikani pelaa jalkapalloa...
Autstinenkin voi pelata jalkapalloa, se ei ollut mun pointti. Pointti oli, että KAKSIvuotiaan puhumattomuus EI tarkoita autismia. Ja eiköhän tuo puoli ole jo neuvolassa hoidossa, omallakin kohdalla neuvola sen puheterapeutin halusi kuvioon mukaan, vaikka itse en ollut niin kovin huolissani tilanteesta, kaksi isompaa lasta kun oli jo siinä kasvamassa, niin jotain jo tuosta hommasta tiesin jo minäkin. Mutta turhautunut se lapsi varmasti on, kun ei saa asiaansa sanottua ja se lisää tuota uhmaa. Joku tuolla niistä kuvakorteista jo mainitsikin, yksi syy, miksi lapsi ei kiukuttele pkodissa voi olla myös se, että siellä ne kortit on käytössä ihan kaikille, joten hän saa asiansa ilmaistua siellä. Ja osa on sitä, että kaikki p****a nyt vaan kaadetaan vanhempien niskaan, ei sinne pkodin porukoille. Se on myös vanhemmuutta.
Vierailija kirjoitti:
Jos Ap:lle ei vielä ole selvää, niin täältä saat kaikki mahdolliset diagnoosit lapselle vaikka olisi vasta vastasyntynyt...
Myöhemmin uhma vielä pahenee. Tuon ikäisenä on varmasti turhautumista ja vuotiaalle päiväkotipäivä on älyttömän raskas. Minä pyrkisin tekemään siitä vähästä yhteisestä ajasta mahdollisimman mukavaa. Lapselle on liikaa tsempata koko päivä ilman oman perheen turvaa ja sitten vielä illalla vanhemmat "kasvattaa" ja itkettää toista.
Tsemppiä. Et sinä vielä vuotiasta pilalle hemmottele. Voit panikoida sitten eskarilaisen kanssa. :)
Olen osa-aikatöissä ja esim tänään minulla on vapaapäivä joten lapsi ei ole hoidossa. Muutenkin hoitopäivät (joita ka 3 viikossa) on 6h mittaisia.
Ollaan pyritty tekemään mukavia asioita, mutta kun iskee kiukkukohtaus, ei sitä saa edes jäätelöllä pois (tätäkin kerran kokeilin epätoivoisena). Lapsi on ollut aina tempperamenttinen ja alussa oli koliikkia, mutta nuo kun hän pyytää jotain niin jos tosiaan kaikki ei millilleen mene kun hän haluaa niin siitä tosiaan riemu vasta repeää....
Ap
Ei vielä ainakaan pariin vuoteen, mutta tuurilla se laantuu hetkittäin!
Ps. Meidän poika ei puhunut vielä 2v yhtään mitään eikä muuten ollut juuri huomattavaa uhmaakaan. 4v papatti menemään kuin Runeberg konsanaan ja uhma oli ah jotain niin ihanaa, aivan kaikesta sai vääntää. Niin ne on lapset erilaisia.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se siitä ajan kanssa tasoittuu. Kuulostaa tutulta, tsemppiä, koita jaksaa.
Yritä jaksaa ponnistella ja laittaa turvalliset rajat, huomiointi jo nyt. Lapsen on opittava tietämään, että vanhempina te määräätte. Jos niitä rajoja ei laiteta varhaisessa vaiheessa, niin isompana on vastassa isommat ongelmat.
Tämän takia tänne avauduin kun vaikka on esikoinen kyseessä, tiedän että jos lapsi saa nyt "niskalenkin" se on häneltä vaikeampi ottaa pois. Eikä sekään mutta lapsen loppuelämän kannaltakin se on ongelma kun tajuaa ettei maailma pyörikkään hänen ympärillään
Ap
Meidän lapsi on 3,5-vuotias ja puhuu hyvin, mutta ihan sama juttu edelleen.
Päiväkodissa hän on kaikkien kaveri ja hoitajien lemmikki, iltaisin kotona kontrollifriikki, jonka pitää saada tehdä asiat aina samassa järjestyksessä, ja jota kaikkien pitää kuunnella hiiskahtamatta. Tai vaihtoehtoisesti hän on aivan nauruhepulissa ja lisää joka sanaan ”pissa” tai ”kakka”. Lapsi on kuopus, ja harvoin saa sellaista arkea kuin toivoisi, joten sittenpä kiukkuaa.
Olen huomannut, että auttaa jos päiväkotipäivät ovat mahdollisimman lyhyitä.
Vierailija kirjoitti:
Meidän lapsi on 3,5-vuotias ja puhuu hyvin, mutta ihan sama juttu edelleen.
Päiväkodissa hän on kaikkien kaveri ja hoitajien lemmikki, iltaisin kotona kontrollifriikki, jonka pitää saada tehdä asiat aina samassa järjestyksessä, ja jota kaikkien pitää kuunnella hiiskahtamatta. Tai vaihtoehtoisesti hän on aivan nauruhepulissa ja lisää joka sanaan ”pissa” tai ”kakka”. Lapsi on kuopus, ja harvoin saa sellaista arkea kuin toivoisi, joten sittenpä kiukkuaa.
Olen huomannut, että auttaa jos päiväkotipäivät ovat mahdollisimman lyhyitä.
Kuulostaa pilalle lellityltä.
Kyllä varmasti vaikuttaa, koska lapsi ei pysty ilmaisemaan halujaan. On ihan normaalia, että lapsi tsemppaa päiväkodissa ja kiukuttelee vanhemmilleen. Raskasta se on silti. Kuvakortteja voi käyttää tuossa tilanteessa apuna.