Kannattaako exälle kertoa tuntemuksistaan?

En näe mitään pahaa siinä, että tuot ajatuksesi ilmi hänelle. Muista kuitenkin antaa palautetta rakentavasti, eikä syyttävään sävyyn.

Vaikka sanoisit asiat miten rakentavaan sävyyn, varaudu myös siihen, että jos exäsi ei ole lainkaan kärryillä omasta käytöksestään, hän vain vetää siitä todennäköisesti herneen nenäänsä.

Mulla on ihan samanlainen suhde takana. Ja musta tuntuu yhä pahalta se miten mua kohdeltiin, ja se että annoin ylipäätään kohdella noin.

Mutta en aio ottaa yhteyttä. Emme ole pitäneet mitään yhteyttä ja luulen etten ole kauheasti käväissyt hänen mielessään eron jälkeen. Sattuuhan se, mutta en usko saavani mitään muuta kuin lisää mielipahaa yhteydenotolla. Jos hän olisi halunnut pyytää anteeksi, hän olisi sen jo tehnyt. Ja tiedätkö mitä, voi käydä myös niin että toinen alkaa vaan puolustelemaan omaa paskamaisuuttaa tehden sinun omat tuntemuksesi jotenkin epävalideiksi. Paras on jatkaa elämää ja unohtaa joku joka on jo unohtanut sinut aikoja sitten eikä välittänyt edes silloin kun olitte yhdessä. Tuo on miten itse toimin, ja minulle se on paras tapa. Sinä voit tietysti toimia omalla tavallasi, mutta minusta tuntuu että tarvitset jonkun varoituksen sanasen. Et ehkä saa sitä mitä haluat häneltä vaikka ottaisit yhteyttä, eli mielenrauhaa, anteeksipyyntöä ja osoitusta siitä että merkitsit joskus jotain.

Et laita mitään viestejä. Jatka eteenpäin.

[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 17:58"]

Mulla on ihan samanlainen suhde takana. Ja musta tuntuu yhä pahalta se miten mua kohdeltiin, ja se että annoin ylipäätään kohdella noin.

Mutta en aio ottaa yhteyttä. Emme ole pitäneet mitään yhteyttä ja luulen etten ole kauheasti käväissyt hänen mielessään eron jälkeen. Sattuuhan se, mutta en usko saavani mitään muuta kuin lisää mielipahaa yhteydenotolla. Jos hän olisi halunnut pyytää anteeksi, hän olisi sen jo tehnyt. Ja tiedätkö mitä, voi käydä myös niin että toinen alkaa vaan puolustelemaan omaa paskamaisuuttaa tehden sinun omat tuntemuksesi jotenkin epävalideiksi. Paras on jatkaa elämää ja unohtaa joku joka on jo unohtanut sinut aikoja sitten eikä välittänyt edes silloin kun olitte yhdessä. Tuo on miten itse toimin, ja minulle se on paras tapa. Sinä voit tietysti toimia omalla tavallasi, mutta minusta tuntuu että tarvitset jonkun varoituksen sanasen. Et ehkä saa sitä mitä haluat häneltä vaikka ottaisit yhteyttä, eli mielenrauhaa, anteeksipyyntöä ja osoitusta siitä että merkitsit joskus jotain.

[/quote]

Niin ja tuosta itsensäsyyttelystä vielä. Minusta on tuntunut ihan samalta kuin sinusta AP. Tuntuu että tein kaikkeni huononkin suhteen eteen vain koska halusin välittämistä mieheltä jolle olin ö-luokan prioriteetti. Miten olen selvinnyt tästä ja kolauksesta itsetuntooni? No aika huonosti, mutta toisaalta yritän kovasti järkeillä asiaa. Ei pitäisi tarvita sellaisen ihmisen hyväksyntää joka kohtelee huonosti. Minussa ei pitäisi olla mitään vikaa mutta hän sai minut tuntemaan kuin olisin alhaisinta pohjasakkaa. Miksi sellaiselle ihmiselle haluaisi enää edes jutella? Jotenkin myös ajattelen että tehkööt omat virheensä, jos hän karkottaa jonkun toisenkin naisen joskus luotaan ehkä silloin viimein hän näkee ettei toiminut oikein.

Olen siinä mielessä nelosen kanssa eri mieltä, että ap sanoi jo aloituksessaan sen, ettei koe exänsä olleen hänelle ikinä tarkoituksella ilkeä. Minun exäni käyttäytyi aikanaan samalla tavalla. Hän ei tehnyt käytöstään ilkeyttään, hän vain oli sellainen kaikkia kohtaan. Jos olette kuitenkin olleet tekemisissä eronne jälkeenkin, voithan ottaa asian ensi kerralla puheeksi, kun olette yhteyksissä. Voi myös olla, ettei exäsi tajua oikeasti loukanneensa sinua. Se saattaa avata hänen silmänsä ja saatat saada vilpittömän anteeksipyynnön, mutta varaudu myös huonompaan käytökseen.

[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 18:04"]

Olen siinä mielessä nelosen kanssa eri mieltä, että ap sanoi jo aloituksessaan sen, ettei koe exänsä olleen hänelle ikinä tarkoituksella ilkeä. Minun exäni käyttäytyi aikanaan samalla tavalla. Hän ei tehnyt käytöstään ilkeyttään, hän vain oli sellainen kaikkia kohtaan. Jos olette kuitenkin olleet tekemisissä eronne jälkeenkin, voithan ottaa asian ensi kerralla puheeksi, kun olette yhteyksissä. Voi myös olla, ettei exäsi tajua oikeasti loukanneensa sinua. Se saattaa avata hänen silmänsä ja saatat saada vilpittömän anteeksipyynnön, mutta varaudu myös huonompaan käytökseen.

[/quote]

Ei minunkaan eksäni välttämättä tarkoituksella ollut ilkeä. Mutta lapsellinen ja välinpitämätön, epäkypsä. Ja välillä sitä on kylmän kohtelun vastaanottajan näkökulmasta vaikea nähdä onko joku tahallaan ilkeä ja talloo sinua koska nauttii vallantunteesta, vai onko oikeasti ihan pihalla ja välinpitämätön siitä miten toista pitäisi kohdella. Luulen että näissä tapauksissa se on vähän kumpaakin!

Minusta sinun kannattaisi sanoa ajatuksesi exällesi. On oikeastaan vain kaksi vaihtoehtoa, miten hän suhtautuu. Joko hän ymmärtää käytöksensä ja pahoittelee, jolloin saat tietynlaisen mielenrauhan. Voi myös olla, että hän ei tajua ollenkaan käytöstään (tai syyttää jopa sinua) jolloin se kirpaisee hetken aikaa, mutta tulevaisuudessa tunteiden laannuttua, tajuat millainen kusipää hän oikeasti on ollut ja tajuat sen, ettei hänen käytöksensä tosiaan ollut arviostasi.

Muista se, että lopputulos ei välttämättä ole hyvä, mutta siinä mielessä kannustaisin kertomaan asiat, jotka mieltäsi painaa, että saat itsellesi ainakin mielenrauhan.

Tuo syyttely on kyllä kova pala. Tekee ison loven itsetuntoon. Eksäni oli etäinen ja siis ihan samanlainen kuin ap:n ex. Ja sitten hän kehtasi syyttää minua liian takertuvaksi! Ikään kuin käänsi hänen välinpitämättömän käytöksensä minun viakseni, että olen liian sitä ja tätä. Olen kysynyt ulkopuolisilta asiaa kertoen faktat eivätkä hekään ole pitäneet minun käytöstäni ongelmana. Mutta koita nyt tässä sitten jotenkin olla ja jatkaa elämää kun luulet silti että sinussa on joku perustavanlaatuinen vika.