Opettajat lyövät pöytään pysäyttävän listan: tämä kaikki meni pieleen Suomen kouluissa

Vanhemmat ja lapset haluavat pirnryhmät takaisin. Sillä tavalla taataan nepshille ja adhdeille oikeus oppimiseen. Ei käy kateeksi luokanopettajia. Paska palkka ja hirveä työ kaitsea 60oppilasta avokonttorissa. Kokeilkaa joskus itse- sikiöasennossa peukalo suussa viikonloput.

Vierailija kirjoitti:

Tässä mun lista

1. Kotona ei enää kasvateta kunnioittamaan vanhempia

2. Perheet levällään

3. Liian varhain aloitettu kasvatus ulkopuolella

4. Jatkuva koulun myllääminen erilaisilla ideologisilla tuulilla kun ihminen on aina sama kuitenkin, hyviä havaittuja ei pitäisi poistaa

5.Vanhemmat vaativat opettajilta mahdottomia

6. Tiedontuottamisen rakenne muuttunut koko yhteiskunnassa

7. Suomalaiset kuplautuneet eri leireihin tulonjaon ja ideologioitten suhteen > tuottaa kiusaamista

8. Virkamiehet näyttäneet huonoa esimerkkiä lapsille käytöksessä ja korruptiossa

9. Ulkonäkökeskeinen median viljelemä maailma

10. Uskonnon ja nimenomaan luterilaisen kasvatuksen levähtäminen

11, liika tietotekniikalla pelailu

12. Liikunnan laiminlyöminen ks edellinen

13. Huono palkitsemissysteemi tai sen puute kokonaan

14. Korona jakamassa kansaa, lapset ymmällään

15. Vapauden tunteen puuttuminen huolimatta lapsiin kohdistuvasta hällävälisenteessa niin kotona kuin koulussa

Siinä muutamia.

Ja lisänä kaiken ylimääräisen lusmuamisen selittely ja hyväksyminen. Aina on joku syy siihen ja tähän. Ihan kaivamalla kaivetaan. Oikeasti on selkärangan puute ongelmana lähes joka suunnassa. Eikä jokaisen tarvitsisi tunkea johonkin lokeroon. Ihan itsenä olisi hyvä, kun ei koko ajan tarvitsisi miettiä onko pikku-Pera hetero, tuleva streittari ja tuleeko siitä isona joku hiton johtaja. Pera vaan on. Ja kasvaa. Rakkaudessa ja hyvässä kasvatuksessa. Sen pitäisi riittää.

Toinen on hullunmylly. Ekat viikot koulua. Puhelimeen mättää viestiä, läksyä, ohjetta, vaatimusta... Ennen laulettiin musatunnit, pelattiin liikkatunnit, piirrettiin kuvistunnit jne. ja läksyt tulivat ns. oikeista aineista.

Nyt joka hiton aineesta on läksyä. Musassa pitää soittaa kaikki ukulelestä rytmimunaan ja tehdä niistä videot. Kuviksessa tongitaan ties missä etsimässä ties mitä. Liikkaan mätetään kotihommaa ja jopa kässään pitää tehdä kotona jotain. Joka läksy kuvataan, ryntäillään pitkin pitäjiä ja suoritetaan. Ja taas piippaa puhelin lisää...

Milloin aivot lepäävät? Milloin on lupa huilata? Nyt omat harrastukset ihan taustalla, kun nuoret eivät jaksa. Illat ja viikonloput menee patsaita etsien tai kattauksia miettien. Ja vielä kokeisiin lukemiset päälle...

Eikä silti pärjätä. Ai niin. Ja lukukirjaa pitää lukea 30min päivässä. Sanoo äikänope. Jännä, ettei enkku, ruotsi ja matikka suju. Ei niihin ehdi edes perehtyä...

Miten luuleette että voi opetta jos joku huutaa sun päälle, ölisee, riehuu, kiroilee? Näitä ei ole luokissa nykyään yksi tai kaksi vaan viisi. Vanhemmille viestittely ei auta mikään, eikä myöskään mitkään palaverit. Nämä oppilaat vaan ovat rajattomia seköpäitä. Herra meitä tulevaisuudessa varjelkoon.

Vaikka ei saisi sanoa - sanon sen kuitenkin. Ensimmäinen tyhmä virhe tehtiin kun naisteologit siirrettiin pois kouluista. Luotiin tyhjiö johon tuppasivat kaikenkarvaiset ismit. Kansamme on perusluterilainen, joka on ammentanut

selkärangan koti, uskonto, isänmaa ihanteesta vuosisatojen ajan. Kun on rikottu tämä dynamiikka ei tarvitse ihmetellä miten ollaan toivottoman hukassa niin kodissa, koulussa, kirkossa ja ab Suomi nimisessä maassa. Uuspakanuus rehottaa kaikkine lieveilmiöineen .

Peruskoulut takaisin kirkon alle.

Vierailija kirjoitti:

Ja nuo mainitut kuusi seikkaa ovat

1. inkluusio

2. muun henkilökunnan vähyys eli opettaja on myös talonmies, sihteeri ja siivooja

3. opettajia ei kuulla kun suunnitellaan opetusta ja siihen tehtäviä muutoksia

4. hankehumppa

5. lasten älypuhelinriippuvuus

6. vanhempien turhat yhteydenotot

kuormittavat

Välillä myös terveydenhoitaja ja psykologi.

Opettajan näkökulmasta kerron yhden pienen seikan, jota jossain jo sivuttiin:

-jatkuvien tutkimusten ja kyselyiden tulva on aivan uskomaton.

Pahimpana viikkona olisi kolme eri kyselyä tai tutkimusta täytätettävänä. Yleensä sivistysjohtaja, rehtori tai jokin ylempi taho kertoo, että tähän pitää vastata. Sitten päälle gradun ja väikkäriaineistojen kerääjät.

Siispä nuoret käyttää oppitunnista 15-45 min kyselystä riippuen vastailuun, jos vastauslinkit toimii. Välillä ei ja sitten otetaan taas uusiksi.

Pahimpina viikkoina on voinut olla 3 kyselyä teetätettävinä, alkaen kompostoinnista, toisen kotimaisen kielen oppimiseen, urasuunnitelmiin, oppilaitosten markkinoinnin tunnettavuuteen, murrosiän kasvuun, päihteiden käyttöön jne. jne. jne.

Yle tänään

Heikosti osaavien oppilaiden, niin tyttöjen kuin poikien, osaaminen heikkenee edelleen, parhaiten koulussa menestyvät korkeakoulutettujen vanhempien lapset. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) selvitti, mitkä tekijät liittyvät sukupuolten sisäisiin ja välisiin oppimistuloseroihin.

Selvitykseen koottiin ja analysoitiin tutkimuksia, selvityksiä ja raportteja, jotka koskevat kasvatuksen ja koulutuksen tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja sukupuolittuneita ja kulttuurisia käytäntöjä 20 viime vuoden ajalta.

Perusopetuksen ajatellaan usein olevan tasa-arvoista ja yhdenvertaista. Sen oletetaan tarjoavan kaikille oppilaille samanlaiset mahdollisuudet toimia, toteuttaa itseään ja jatkaa perusopetuksen jälkeen ammatilliseen tai lukiokoulutukseen.

– Sosiaalisen eriarvoi­suuden kasvaminen heikentää tasa-arvoisia mahdollisuuksia menestyä koulutuspolulla. On tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten koulutus toistaa sekä eriarvoisuuksia että etuoikeuksia ja miten näitä käytäntöjä, kohtelua ja olettamuksia voidaan muuttaa, toteaa Karvin johtava arviointiasiantuntija Jaana Saarinen.

Viime aikoina esillä on ollut huoli pojista ja heidän pärjäämisestään koulussa. Osaamiseen vaikuttaa kuitenkin sukupuolta enemmän esimerkiksi oppilaan asenne ja motivaatio sekä vanhempien koulutustausta.

Selvityksessä todetaan, ettei tasa-arvoinen koulutus voi toteutua, ellei samaan aikaan kehitetä tasa-arvoista yhteiskuntaa.

Vierailija kirjoitti:

Yle tänään

Heikosti osaavien oppilaiden, niin tyttöjen kuin poikien, osaaminen heikkenee edelleen, parhaiten koulussa menestyvät korkeakoulutettujen vanhempien lapset. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) selvitti, mitkä tekijät liittyvät sukupuolten sisäisiin ja välisiin oppimistuloseroihin.

Selvitykseen koottiin ja analysoitiin tutkimuksia, selvityksiä ja raportteja, jotka koskevat kasvatuksen ja koulutuksen tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja sukupuolittuneita ja kulttuurisia käytäntöjä 20 viime vuoden ajalta.

Perusopetuksen ajatellaan usein olevan tasa-arvoista ja yhdenvertaista. Sen oletetaan tarjoavan kaikille oppilaille samanlaiset mahdollisuudet toimia, toteuttaa itseään ja jatkaa perusopetuksen jälkeen ammatilliseen tai lukiokoulutukseen.

– Sosiaalisen eriarvoi­suuden kasvaminen heikentää tasa-arvoisia mahdollisuuksia menestyä koulutuspolulla. On tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten koulutus toistaa sekä eriarvoisuuksia että etuoikeuksia ja miten näitä käytäntöjä, kohtelua ja olettamuksia voidaan muuttaa, toteaa Karvin johtava arviointiasiantuntija Jaana Saarinen.

Viime aikoina esillä on ollut huoli pojista ja heidän pärjäämisestään koulussa. Osaamiseen vaikuttaa kuitenkin sukupuolta enemmän esimerkiksi oppilaan asenne ja motivaatio sekä vanhempien koulutustausta.

Selvityksessä todetaan, ettei tasa-arvoinen koulutus voi toteutua, ellei samaan aikaan kehitetä tasa-arvoista yhteiskuntaa.

Viime aikoina esillä on ollut huoli pojista ja heidän pärjäämisestään koulussa. Osaamiseen vaikuttaa kuitenkin sukupuolta enemmän esimerkiksi oppilaan asenne ja motivaatio sekä vanhempien koulutustausta.

Turhaa nurinaa. Muutama hassu tunti päivässä töitä ja koko ajan ollaan lomilla. Enihan heti helpompaa työtä keksi.

Jos ei koskaan koe onnistuvansa, kiinnostus voi olla vähissä

Syitä oppimiseroihin on paljon. Yksi tekijä voi olla oppilaan opetusryhmä, luokka. Jos luokassa kolme oppilasta haluaa oppia ja muut eivät, mitä siitä seuraa?

– Millaisia kokemuksia oppilas saa, onnistumisia, epäonnistumisia? On tärkeää, että myös heikosti osaava oppilas onnistuu jossakin, että hän motivoituu, löytää kiinnostuksenkohteita. Tarvitaan yhteisöllistä näkökulmaa, Saarinen sanoo.

Selvityksen mukaan samaan aikaan koulun merkitys nuorten elämässä näyttää vähenevän. Selvityksen tekijät antavat 14 toimenpide-ehdotusta. Yksi niistä on, että oppijan luottamusta omaan osaamiseensa on vahvistettava.

Saarinen painottaa, että näkökulmat elämään ovat hyvin erilaisia.

– Vaikka Pohjois-Suomessa näkökulma tuleviin ammatteihin ja valinnanmahdollisuuksiin on erilainen kuin isoissa kaupungeissa, hän sanoo.

Sukupuolten tasa-arvoa on Suomessa edistetty vuosikymmenien ajan erilaisilla hankkeilla koulussa ja koulutuksessa. Niiden tulokset eivät ole juurtuneet arkeen. Tutkimusten mukaan tasa-arvoisena pidetty opetus tuottaa ja vahvistaa sukupuolten välisiä eroja. Se vahvistaa heteronormatiivisuutta, homofobiaa, rakenteellista rasismia ja kyvykkyyden ideaalia, joka poissulkee vammaiset.

– Suomessa on yritetty tosi paljon, on tehty tutkimusta, on ollut paljon hankkeita, on haluttu edistää tasa-arvoa. Koulutuksessa ja työelämässä on kuitenkin vahva segregaatio, Saarinen kuvailee jakautumista miesten ja naisten aloihin.

Koulujen täytyy nykyään tehdä tasa-arvosuunnitelma. Selvityksen mukaan niitä tehdään puutteellisesti, ilman konkreettisia tekoja.

Selvityksen tekijöiden toimenpide-ehdotuksista yksi on tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien saaminen aidoiksi työkaluiksi koulussa.

– Arjen ja suunnitelmien välillä on nyt kuilu. Tarvitaan lisää tietoisempia opettajia, jotka tunnistavat, että eriarvoisilla olettamuksilla luodaan lapsen ja nuoren oppimista, Saarinen painottaa.

Oppilaat aloittavat kolmannen luokkansa Suomessa hyvin vaihtelevin taidoin. Yksilöiden välisessä osaamisessa voi olla jopa vuosien eroja.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi arvioi syksyllä 2020 kolmasluokkalaisten taitoja kahdessa oppiaineessa: matematiikassa sekä äidinkielessä ja kirjallisuudessa. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, mitä oppilaat osaavat kahden ensimmäisen peruskouluvuoden eli alkuopetuksen jälkeen.

– On oppilaita, jotka pääsevät vähän liian heikoin taidoin kolmannelle luokalle. Huolestuttavaa oli, että todella heikkoa osaamista osoittavien oppilaiden joukossa oli täysin suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä oppilaita, joista kaikki eivät saaneet erityistä tai tehostettua tukea, kertoo Karvin arviointiasiantuntija Annette Ukkola.

Erot eivät vaikuta tasaantuvan alkuopetuksen aikana

Oppilaiden osaaminen jakaantui laajasti. Arvioinnissa jokaiselle oppilaalle laskettiin kokonaistulos kaikkien tehtävien yhteispistemäärästä. Valtaosa, noin 70 prosenttia lapsista sijoittui 400–600 pisteen välille ja 95 prosenttia oppilaista 300–700 pisteen välille.

Aineiston mediaani oli 507 pistettä eli puolet oppilaista sai sitä enemmän pisteitä ja puolet sitä vähemmän. Heikoimpaan kymmeneen prosenttiin kuuluvat oppilaat saivat alle 371 pistettä ja parhaimpaan kymmeneen prosenttiin kuuluvat yli 628 pistettä. Vaihteluväli oli 24 pisteestä 794 pisteeseen.

– Taidoiltaan heikoimmat oppilaat osasivat esimerkiksi laskea yhteen luvuilla 1–5 ja yhdistää lyhyitä sanoja niitä vastaaviin kuviin. Toisaalta edistyneimmät oppilaat tunnistivat tekstityyppejä, osasivat tehdä tulkintoja ja päätelmiä erilaisista teksteistä, laskivat sujuvasti kolminumeroisillakin luvuilla ja ymmärsivät myös jotain todennäköisyyksistä, vaikka tällaisia taitoja ei tietenkään edellytetä oppilailta alkuopetuksen jälkeen, Ukkola kertoo.

Vierailija kirjoitti:

Ja nuo mainitut kuusi seikkaa ovat

1. inkluusio

2. muun henkilökunnan vähyys eli opettaja on myös talonmies, sihteeri ja siivooja

3. opettajia ei kuulla kun suunnitellaan opetusta ja siihen tehtäviä muutoksia

4. hankehumppa

5. lasten älypuhelinriippuvuus

6. vanhempien turhat yhteydenotot kuormittavat

Tähän vielä lisäisin avoimet ovettomat tilat, luokassa säkkituolit istumiseen ym.

Sekä myös esimies eli rehtori jolla ei ole alaistaitoja.

Vierailija kirjoitti:

Turhaa nurinaa. Muutama hassu tunti päivässä töitä ja koko ajan ollaan lomilla. Enihan heti helpompaa työtä keksi.

Sopii mennä kokeilemaan muutamaksi vuodeksi jos se tuntuu niiiiiiiin helpolta ja ihanalta. Vai etkö uskalla kun pelkäät herääväsi todellisuuteen?

Vierailija kirjoitti:

Kiittäkää Kokoomusta.

Milloin viimeksi on ollut kokoomuslainen opetusministeri?

Vierailija kirjoitti:

Opettajan näkökulmasta kerron yhden pienen seikan, jota jossain jo sivuttiin:

-jatkuvien tutkimusten ja kyselyiden tulva on aivan uskomaton.

Pahimpana viikkona olisi kolme eri kyselyä tai tutkimusta täytätettävänä. Yleensä sivistysjohtaja, rehtori tai jokin ylempi taho kertoo, että tähän pitää vastata. Sitten päälle gradun ja väikkäriaineistojen kerääjät.

Siispä nuoret käyttää oppitunnista 15-45 min kyselystä riippuen vastailuun, jos vastauslinkit toimii. Välillä ei ja sitten otetaan taas uusiksi.

Pahimpina viikkoina on voinut olla 3 kyselyä teetätettävinä, alkaen kompostoinnista, toisen kotimaisen kielen oppimiseen, urasuunnitelmiin, oppilaitosten markkinoinnin tunnettavuuteen, murrosiän kasvuun, päihteiden käyttöön jne. jne. jne.

Tuohon varmaan syynä helppous. Ennen piti kyselylomakkeet suunnitella ja painaa ja postittaa ja pistää palautuskuoret tai vastaavat mukaan. Nyt vaan latelee kysymyksiä Google Formsiin tai vastaavaan ja pyytää kouluja vastaamaan.

Koulu-uudistus onnistui yhtä hyvin, kuin taksi-uudistus.

Kiitos ja kumarrus Sipilän "älykkö-hallitukselle".

Vierailija kirjoitti:

Muissa maissa ei ilmeisesti ole älypuhelimia, kun kerran opettajien mukaan Suomen heikko pärjääminen johtuu mm. älypuhelimista. Mä tiedän mitä muissa maissa ei oikeasti ole: suomalaisia opettajia.

Minäkin tiedän, mitä muissa on: vanhemmat kasvattavat lapsiaa siten, etteivät edes ravintolla rääy täyttäkurkkua, kuten Suomessa. Ranskassa esimerkiksi on myös kännyköiden tuonti kouluun kielletty.

Vierailija kirjoitti:

Tuo älypuhelinhomma on kyllä paha ongelma. Ulkosuomalaisena ihmettelen. Jo 7-vuotiaat nenä kiinni puhelimessa. Omalle lapselle olen luvannut puhelimen kun täyttää 13. Ei täällä lapsilla ole omia puhelimia ennen sitä. Toisaalta lapset ei myöskään joudu olemaan iltapäiviä yksin.

Vanhemmat voisivat opetella käyttämään ruutuaikasovelluksia, joilla kännykän käytön saa esim koulupäiväksi suljettua ja pystyy soittamaan vain esim. kotiin hätätapauksessa.