Ikimuistoisin CARL BARKS-tarina Aku Ankassa?
Itse sanoisin että Roope Setä ja Kultajoki. Siinä on jotenkin niin hieno tunnelma.
Kommentit (147)
Mikki Hiiri ja punaisen hatun arvoitus
Ihana ketju! Akkareista tulee niin lapsuus mieleen. Ja se lapsuus oli 70-luvulla :) Juostiin aina velipojan kanssa keskiviikkoisin kilpaa koulusta kotiin. Koska olin pieni ja pullea jo silloin, hävisin yleensä ja sain lukea ankan vasta hänen jälkeensä
Yhdessä vanhassa tarinassa aku menestyy kauppamiehenä ja roope haluaa todistaa olevansa vielä parempi kauppias. Niinpä roope hankkiutuu myyntiedustajaksi ekaan firmaan mikä vastaan tulee eikä huomaa tarkistaa että mitä pitäisi myydä. Käy ilmi että tuote on lentokonehallien lämmitykseen tarkoitettu jättimäinen uuni.
En muista onko tuo barksin tarina saati sitten tarinan nimeä mutta tyyli oli vähän sama kuin barksilla.
Vierailija kirjoitti:
Lumiveistoskilpailu, jonka voitti ne köyhän ja nokisen perheen lapset
Lumiprinsessa, 3 / 2007. Alkuperäinen vuodelta 1957
Barksilla on loistava kuvallinen kerronta. Niin monta upeaa tarinaa. Yksi joka jäänyt erityisesti mieleen on Uncle Scrooge - Deep down doings (muistaakseni käännetty Roope Ankka Helmenpyynnissä). Tarinassa Roope ja Aku ja veljenpojat sukeltavat vanhasta laivahylystä helmiaarteen, mutta joutuvat karhukoplan yllättämäksi. Roope nakkaa helmilippaan takaisin mereen. Ankat onnistuvat pakenemaan ja sukeltavat meren pohjaan hakemaan helmet. Pitää keksiä keino, millä ne saadaan kuljetettua pois meren pohjasta, jolloin ankat tekevät helminauhat ja kietovat ne paikalla olevan lohiparven pyrstöihin. Kun karhukopla vihdoin saa sopivat sukellusvarusteet, merenpohjasta löytyy vain tyhjä lipas. Ankat sen sijaan korjaavat potin paikallisella lohenkasvattamolla, jonne lohet palaavat. Toinen ikisuosikki on miljoonan dollarin papukaija.
se missä roope ankka sen koiran kanssa klondikessa
Oma lempparini ei ole yksittäinen tarina, vaan sarja lyhyitä, sivun mittaisia vitsisarjoja. Niissä Roope käy vakikahvilassaan koijaamassa kahvilan omistajalta halpaa tai jopa ilmaista kahvia erilaisilla konsteilla. Kahvilan omistajalla on järjestään paskan syönyt ilme, kun menee kerta toisensa jälkeen vipuun! :D
Takukirjassa "Ympäri mennään ja yhteen tullaan" on tarina Roope ankka ja lentävän lautasen pikkumiehet.
tuohan teki eläkkeellä ollessaan jonkinlaisa kuvia. joissain kuvissa on vähäpukeisia naisankkoja.
Vierailija kirjoitti:
Mikki Hiiri ja punaisen hatun arvoitus
Ei takuulla ole barksin
Vierailija kirjoitti:
Barksilla on loistava kuvallinen kerronta. Niin monta upeaa tarinaa. Yksi joka jäänyt erityisesti mieleen on Uncle Scrooge - Deep down doings (muistaakseni käännetty Roope Ankka Helmenpyynnissä). Tarinassa Roope ja Aku ja veljenpojat sukeltavat vanhasta laivahylystä helmiaarteen, mutta joutuvat karhukoplan yllättämäksi. Roope nakkaa helmilippaan takaisin mereen. Ankat onnistuvat pakenemaan ja sukeltavat meren pohjaan hakemaan helmet. Pitää keksiä keino, millä ne saadaan kuljetettua pois meren pohjasta, jolloin ankat tekevät helminauhat ja kietovat ne paikalla olevan lohiparven pyrstöihin. Kun karhukopla vihdoin saa sopivat sukellusvarusteet, merenpohjasta löytyy vain tyhjä lipas. Ankat sen sijaan korjaavat potin paikallisella lohenkasvattamolla, jonne lohet palaavat. Toinen ikisuosikki on miljoonan dollarin papukaija.
Helmestä puheenollen, Aku seikkaili sukelluskellossa merenpohjaa tutkimassa ja lopuksi jättiläissimpukka ahmaisi koko kellon ankkoineen. Tuloksena oli lopulta veljenpoikien avaamasta simpukasta löytyvä jättiläishelmi.
Mikä lie ollut tarinan nimi?
Vierailija kirjoitti:
Takukirjassa "Ympäri mennään ja yhteen tullaan" on tarina Roope ankka ja lentävän lautasen pikkumiehet.
Tarina oli jatkosarjana myös jossain 70-luvun Aku Ankassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Barksilla on loistava kuvallinen kerronta. Niin monta upeaa tarinaa. Yksi joka jäänyt erityisesti mieleen on Uncle Scrooge - Deep down doings (muistaakseni käännetty Roope Ankka Helmenpyynnissä). Tarinassa Roope ja Aku ja veljenpojat sukeltavat vanhasta laivahylystä helmiaarteen, mutta joutuvat karhukoplan yllättämäksi. Roope nakkaa helmilippaan takaisin mereen. Ankat onnistuvat pakenemaan ja sukeltavat meren pohjaan hakemaan helmet. Pitää keksiä keino, millä ne saadaan kuljetettua pois meren pohjasta, jolloin ankat tekevät helminauhat ja kietovat ne paikalla olevan lohiparven pyrstöihin. Kun karhukopla vihdoin saa sopivat sukellusvarusteet, merenpohjasta löytyy vain tyhjä lipas. Ankat sen sijaan korjaavat potin paikallisella lohenkasvattamolla, jonne lohet palaavat. Toinen ikisuosikki on miljoonan dollarin papukaija.
Helmestä puheenollen, Aku seikkaili sukelluskellossa merenpohjaa tutkimassa ja lopuksi jättiläissimpukka ahmaisi koko kellon ankkoineen. Tuloksena oli lopulta veljenpoikien avaamasta simpukasta löytyvä jättiläishelmi.
Mikä lie ollut tarinan nimi?
Sukelluskello 7/1975
Ei edes paras, mutta vahvasti tulee mieleen Kulmikkaat munat vuodelta 1949.
Roope ja Juntapuran maharadza kilpailevat yhä suuremman Julle Ankanpään patsaan pystyttämisessä.
Aku valssikuninkaana. Iines vaatia Akua partnerikseen tanssikilpailuun, jossa tanssitaan wienervalsseja. Pahaksi onneksi Aku osaa vain tvistiä.
Rutopian lähettiläs saa haltuunsa hypnoosikoneen ja hypnotisoi laitteen keksijän ja rahoittajan Roopen haluamaan rämemetsään. Hiljalleen lähettiläs on hypnotisoinut koko Ankkalinnan. Hypnoosista herännyt Roope pääsee Sudenpentujen avulla takaisin Ankkalinnaan. Lähettiläs onnistuu jälleen hypnotisoimaan Roopen, pahaksi onnekseen villin lännen sheriffiksi. Sheriffi Roope täräyttää lonkalta hypnoosikojeen hajalle.
Se kun Aku kauppasi työkseen höyryurkuja ja sai sitten myytyä niitä keskellä erämaata joillekin toteemipaaluinkkareille.
Kylmä kauppa.
Piti vielä takistaa muistini ja laitan tähän linkin:
Höpsismi eli kruuna vaiko klaava.
ja
Roope-setä kääpiöintiaanien maassa (peeweega-intiaanit)
Barks kertoi tehneensä intiaaneista kääpiöitä siksi, että pienikokoiset ankat eivät olisi olleet uskottava uhka normaalinkokoisille ihmisille. Mutta The Walt Disney Company kielsi aikoinaan sekä Barksin että Rosan tarinoiden julkaisun, koska tarinoiden tapaa kuvata intiaaneja pidettiin poliittisesti epäkorrektina eli osattiin sitä pahoittaa mieli jo tuolloinkin.