Lue keskustelun säännöt.
Ikimuistoisin CARL BARKS-tarina Aku Ankassa?
31.08.2021 |
Itse sanoisin että Roope Setä ja Kultajoki. Siinä on jotenkin niin hieno tunnelma.
Kommentit (147)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se missä Aku päätyy tietokilpailuun ja opettelee ulkoa valtavasti tietoa. Lopussa Aku on niin sekaisin että kysyttäessä "rahat vai kolmipyörä?" Aku valitsee pyörän.
Myös se puhuva koira "elämme kovia aikoja ystävä hyvä" on jäänyt mieleen. :)
Se puhuva koira on jäänyt mieleen. Oliko Jäyhä Jököttäjä nimeltään?
Jäyhä Jököttäjä on eri otus.
Aku hankki sen vastavetona veljenpoikien saamalle sekarotuiselle koiralle, koska halusi näyttää, että puhdasrotuinen valioyksilö on paljon parempi kaikin tavoin. (Toisin kävi.)
Kovista ajoista valittava koira on tarinassa, jossa Pelle Peloton keksii laitteen, jolla saa eläimet puhumaan.
Äänirasian. Myös kissa nimeltä Harri saatiin laulamaan sellaisella. Koiran nimi oli Vipsi.
Pojat pääsivät tv:n tietokisaan, jossa eivät tienneet mikä eläin näkee pimeässä, köyristää selkää ja pyydystää hiiriä.
Tv vietiin takaisin kauppaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun Jyskyvuori järisi. Sen piirsi Daan Jippes Barksin käsikirjoituksen pohjalta mutta Pluto! teki crossoverin ja oli ankkapoikien kanssa Sudenpentujen leirillä. Plutohan kuuluu Mikki Hiiren maailmaan mistä Barks pysytteli loitolla.
Ankkojen ja hiirien maailmojen yhdistämistä on joskus yritetty esim. 2000-luvun alussa julkaistussa tarinassa Myyttien saari mutta keinotekoiselta se tuntuu.
Yoinen molemmissa maailmoissa liikkunut on Velmu Viurusilmä, joka esiintynyt ainakin yhdessä Paul Murryn Mikki-tarinassa. Muuten Velmu esiintyi aina Pelle Peloton-tarnoissa ja Pelle kuuluu ankkamaailmaan.
Vierailija kirjoitti:
Yksi unohtumaton on se maansisäinen maailma, jossa ne vihreät pyöreät öttiäiset aiheuttivat maanjäristyksiä törmäämällä pylväisiin. Oli huisin jännittävä jatkosarjana jossain 70-luvun Ankassa.
Otusten nimi oli Kamaraiset ja Tantereiset.
Heidät erotti rusetitista/kravatista.
Tippukivet toimivat radioina, joissa Ankkalinnan Metrotytöt lauloivat ikivihreitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mahtoiko olla Barksin tarina, 80-luvun puolivälin Aku hurahti jonkin gurun puffaamaan ultraterveelliseen ruokavalioon ja sillä oli aika veikeitä seuraamuksia Akun ja poikien fysiikkaan. Värjäytyivät vihreiksi, tuli kuplia suusta ym. Keräilivät nokkosia ja kaiken sorttisia juuria.
Olen tuota usein etsiskellyt, harmillisesti se lehti on omasta kokoelmasta kadonnut enkä muista tarinan nimeä.
Muistan tämän, mutta ei löytynyt ainakaan nimellä Kummalliset keitokset.
Oliko joskus tarina Kuningas Midaksen aarre tms?
Midaan kosketus.
Se missä Akusta tulee lumisokea ja kulkee kädet ojossa vaaroista tietämättä ja selviää ihmeen kaupalla putoamasta veteen astumalla mursun päälle ja pienen jääläntin päälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lumiveistoskilpailu, jonka voitti ne köyhän ja nokisen perheen lapset
Innostuin oikein googlettelemaan mitä näitä olikaan, ja muistin yhden suosikeistani: Seikkailu muinaisessa Persiassa. En ole ennen tajunnutkaan sen mahdollisia H.P. Lovecraft-vaikutteita (jossain mainittiin samankaltaisuus Charles Dexter Wardin tapaukseen, tomuksi kuivattujen kuolleiden herättämistä ym.) eipä ihmekään että oli lapsena jännittävä:)
Sen lisäksi suurimmat vaikutuksen tekivät Koralliluolan kummitus, Kirkontornin huilunsoittaja ja Vanhan linnan salaisuus. Se luuranko palasi heti mieleen, kun joku sen mainitsi!
Ja yksi harvemmin mainittu mutta suosikkini oli Aku Ankka entisaikojen Kaliforniassa. Jotenkin ihan omanlainen tarina ja tunnelma. Nyt kun lueskelin niin jossain sanottiin sen olleen Barksin oma suosikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Innostuin oikein googlettelemaan mitä näitä olikaan, ja muistin yhden suosikeistani: Seikkailu muinaisessa Persiassa. En ole ennen tajunnutkaan sen mahdollisia H.P. Lovecraft-vaikutteita (jossain mainittiin samankaltaisuus Charles Dexter Wardin tapaukseen, tomuksi kuivattujen kuolleiden herättämistä ym.) eipä ihmekään että oli lapsena jännittävä:)
Sen lisäksi suurimmat vaikutuksen tekivät Koralliluolan kummitus, Kirkontornin huilunsoittaja ja Vanhan linnan salaisuus. Se luuranko palasi heti mieleen, kun joku sen mainitsi!
Ja yksi harvemmin mainittu mutta suosikkini oli Aku Ankka entisaikojen Kaliforniassa. Jotenkin ihan omanlainen tarina ja tunnelma. Nyt kun lueskelin niin jossain sanottiin sen olleen Barksin oma suosikki.
Jaa? Wikipedian mukaan Barksin suosikki oli Kohtalokkaat kanat, missä Aku perustaa kanalan Päiväkumpuun/ Omelettiin ja kaikki menee päin peetä.
Barks haki inspiraatiota omista kokemuksistaan kanalan pitäjänä.
Hän teki elämässään paljon kovaakin työtä. Kukaan ei tod rohkaissut piirtäjän uralle eikä Disneylläkään töissä oleminen mitään ruusuilla tanssimista ollut.
Siksi vanhoilla päivillä saatu tunnustus varmasti tuntui hyvälle.
Vierailija kirjoitti:
Mahtoiko olla Barksin tarina, 80-luvun puolivälin Aku hurahti jonkin gurun puffaamaan ultraterveelliseen ruokavalioon ja sillä oli aika veikeitä seuraamuksia Akun ja poikien fysiikkaan. Värjäytyivät vihreiksi, tuli kuplia suusta ym. Keräilivät nokkosia ja kaiken sorttisia juuria.
Olen tuota usein etsiskellyt, harmillisesti se lehti on omasta kokoelmasta kadonnut enkä muista tarinan nimeä.
80-luvulla Vicar piirsi paljon Akuja.
Suosikkini Barksin jälkeen.
Don Rosaa en jostain syystä siedä sekä tarinoissa, että tyylissä jokin tökkii.
Alun laatu tosiaan on vaihdellut, nyky-Aku ei nappaa.
70- luvullakin oli paljon kovin köykäisiä tarinoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hypnoosipyssy on suosikkejani Barksilta.
Albumi "Karamellikammo" sisältää tuon ja monta muuta mainiota tarinaa.
Albumi on julkaistu myös Oulun murteella, se on mielestäni hieno demonstraatio murteestamme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mahtoiko olla Barksin tarina, 80-luvun puolivälin Aku hurahti jonkin gurun puffaamaan ultraterveelliseen ruokavalioon ja sillä oli aika veikeitä seuraamuksia Akun ja poikien fysiikkaan. Värjäytyivät vihreiksi, tuli kuplia suusta ym. Keräilivät nokkosia ja kaiken sorttisia juuria.
Olen tuota usein etsiskellyt, harmillisesti se lehti on omasta kokoelmasta kadonnut enkä muista tarinan nimeä.
80-luvulla Vicar piirsi paljon Akuja.
Suosikkini Barksin jälkeen.
Don Rosaa en jostain syystä siedä sekä tarinoissa, että tyylissä jokin tökkii.
Alun laatu tosiaan on vaihdellut, nyky-Aku ei nappaa.
70- luvullakin oli paljon kovin köykäisiä tarinoita.
En minäkään Rosasta tykkää. En tajua miksi sitä hehkutetaan. Kopio vain huonosti Barksia.
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mahtoiko olla Barksin tarina, 80-luvun puolivälin Aku hurahti jonkin gurun puffaamaan ultraterveelliseen ruokavalioon ja sillä oli aika veikeitä seuraamuksia Akun ja poikien fysiikkaan. Värjäytyivät vihreiksi, tuli kuplia suusta ym. Keräilivät nokkosia ja kaiken sorttisia juuria.
Olen tuota usein etsiskellyt, harmillisesti se lehti on omasta kokoelmasta kadonnut enkä muista tarinan nimeä.
80-luvulla Vicar piirsi paljon Akuja.
Suosikkini Barksin jälkeen.
Don Rosaa en jostain syystä siedä sekä tarinoissa, että tyylissä jokin tökkii.
Alun laatu tosiaan on vaihdellut, nyky-Aku ei nappaa.
70- luvullakin oli paljon kovin köykäisiä tarinoita.
Vicar on hyvä. Etenkin 1980-luvun alussa. Hänelläkin muistettavia tarinoita kuten Tuhattaituri.
Minäkään en pidä Rosasta. On pakko olla niin nokkelaa koko ajan ja huumori semmoista Spede-show huumoria. Lisäksi ne hienot monisävyiset luonnekuvat joita Barks pystyi luomaan ankoilleen on Rosan käsissä pelkkää kakkosnelosta. Roope joku supersankari, Aku tyhmä, pojat yliälykkäitä nörttejä, Pelle naivi keksijätyyppi.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Karkkeja ja kepposia. Tarinallisesti aika yksinkertainen, mutta ihanat värit ja Halloween-teema!
Se, missä Aku yrittää liikemieheksi pukeutuneena huijata Roopen tarjoamaan hänelle jouluaterian kaupungin hienoimmassa ravintolassa. Roopepa ei vaan haluakaan sitä maksaa ja herrat yrittävät vitkutella laskunmaksusta erinäisin tekosyin kun tarjoilija sen pöytään tuo.
Tarjoilija: 500mk hyvät herrat
Roope: Oi kuinka ihana näköala :)
Aku: Niin on, siitä ei voi irroittaa katsettaan :)
Tarjoilija: Kröhöm, ikkuna on himmeää lasia, hyvät herrat >:(
Don Rosa > Carl Barks
Don't @ me.
Oi ihana ketju. Mummolan vintillä luin lapsena 80-luvulla ikivanhoja akuja. Se paperin pintakin niin erilainen.
Nyky akut ihan kuraa, en edes tajua niitä enää. Hahmotkin ihan väärännäköisiä.
Rakastin sitä neliömuna Barksia. Olisi kiva lukea se vanhasta kunnon akusta uudelleen.
Lentävä hollantilainen ja nuoruuden lähde oli lemppareita.
Asiasta kukkaruukkuun: muistaako kukaan tarinaa, jossa Akulla on syntymäpäivä ja Pellellä on joku keksintö, joka muuttaa ankkoja nuoremmaksi? Muistan lopun, jossa on muna Akun autossa ja toiset luulevat sen muuttuneen niin nuoreksi että oli muna (vaikka ei oikeasti ollut) Tekijää en muista yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Se tarina missä AP lopettaa lapsellisten sarjakuvien lukemisen, rupeaa aikuiseksi ja menee töihin.
Aika tylsää
Ei, Jäyhä Jököttäjä oli hienosti koulutettu koira joka osasi vain noutaa keppejä. ("Peili huurtui, on siinä sentään eloa. ")