Jos mies on aikomassa maksaa molempien ruoat treffien päätteeksi niin yritätkö estää vai kiität kohteliaasti?

En menisi treffeillä syömään muuta kuin hyvin potentiaalisen miehen kanssa. Jos treffit menisivät hyvin, antaisin miehen tarjota, muuten en. Kokisin aterian vastaanottamisen lupaukseksi. En seksistä, mutta kiinnostuksesta, jonkinlaisesta jatkosta.

Mutta oikeasti käyn treffeillä vain aviomieheni kanssa. Usein hän maksaa - yhteiseltä tililtä:)

Vierailija kirjoitti:

Kerran olen erehtynyt viemään daamin ravintolaan ensitreffeillä. Rahasta viis, mutta kokemuksena se oli melko outo, koska melko pian huomasin että homma ei tule kunnolla toimimaan oikein millään tasolla.

Siinähän sitten keksin jutun juurta kolmen ruokalajin ajaksi tuntemattoman ihmisen kanssa joka ei ollut puoliksikaan samalla aaltopituudella. 

Tästä viisastuneena olen jatkossa sopinut ensitreffit hyvätasoiseen kahvilaan.

Kahvilassa on luontevaa tilata vähän kerrallaan ja lisää saa jos seura on mieluista.

Miehenä itseäni ei haittaa vaikka maksankin molempien tarjoilut riippumatta siitä miten juttu jatkossa etenee. Pikkuisen olen taipuvainen ajattelemaan että jos niistä summista miehelle tulee suru puseroon, pitäisi ehkä olla tekemässä jotakin muuta kuin käydä treffeillä, jotta tilanne lompakossa parantuisi.

Tämä.

Edelleen väitän, että nämä maksamisesta vänkääjät eivät oikeasti koskaan edes käy treffeillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos treffikumppani on niin köyhä että hänelle yksi ateria on jotenkin merkittävä taloudellinen panostus, hän saa mielihyvin siirtyä treffailemaan jotakuta saman taloudellisen statuksen jakavaa ihmistä.

Samanlaiset lapset leikkivät keskenään sopuisimmin. Toisin sanoen olen tottunut siihen että mies maksaa ravintolalaskun. Kyse ei todellakaan ole siitä etteikö minulla olisi itselläni siihen varaa. Olisi vain tosi noloa ryhtyä riitelemään jostain mitättömästä laskusta treffeillä.

Mummillani oli tapana sanoa, että jotkut ihmiset eivät osaa ottaa tyylikkäästi vastaan mitään, ei kohteliaisuuksia eikä lahjoja, ja siitä yleensä tunnistaa ne, jotka eivät ole tottuneet omistamaan mitään tai jotka eivät koe olevansa sen arvoisia että he saisivat jotakin mukavaa.

Niin tai mummisi ei ymmärrä että monelle miehelle ruuan maksaminen on merkki että nainen kuittaa oman osuutensa seksillä. Itse olen pitänyt huolen että minä maksan omani, voin maksaa miehenkin niin eipähän pidä ilotyttönä.

Enpä ole koskaan törmännyt tuollaisiin miehiin eikä minua ole koskaan sekoitettu ilotyttöihin; ehkä tietyt käytöstavat ja pukeutuminen ainakin vaikuttavat mielikuviin, joita ihmisestä voi syntyä. Oletko itse kohdannut noita ennakkoluuloja miesten puolelta vai voisiko kyseessä kuitenkin olla urbaanilegenda?

Suuttuisin verisesti ja lähtisin ovet paukkuen voimaannuttamaan itseäni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En lähde (lähtenyt) ensitreffeillä syömään. Aivan liian suuri riski, että tulee vain kiusallinen tilanne puolin ja/tai toisin.

Väitän myös, että 99 % tähän provoketjuun osallistuvista ei koskaan ole edes ollut siinä tilanteessa, että olisi menty syömään ensitapaamisella.

Ensitapaaminen ja ensitreffit ei ole sama asia. Sitä paitsi avauksessa ei puhuta mitään ensitreffeistä, yleensä vaan treffeistä.

Minun maailmassani treffeillä maksetaan vuorotellen. Ainoa tilanne, missä avauksen kaltainen kysymys voisi herätä, olisi ensitreffit. Ja kuten sanottu, en lähtisi ensitreffeillä eli ensitapaamisella syömään. Jos tunnetaan jo ennestään niin silloin molemminpuolinen kiinnostus on jo olemassa eli siihen pätee vuorotellen maksaminen; jos toinen ehdottaa ravintolassa syömistä niin hän maksaa, ja sen jälkeen toinen ehdottaa jatkodrinkkejä ja maksaa ne.

Saanko kysyä, miksi ”sinun maailmassasi” juuri syöminen on jotenkin erityisen intiimiä? Vai onko kyse ainoastaan siitä että raha on jotenkin tosi tiukalla? Entä jos toisella on valtavat pääomatulot kymppitonnien kuukausipalkan päälle - vaaditko silloinkin että hänen on otettava sinun roposesi vastaan ravintolalaskun muodossa? Miksi?

Vierailija kirjoitti:

Suuttuisin verisesti ja lähtisin ovet paukkuen voimaannuttamaan itseäni.

LOL

Jos ukolla ei ole varaa edes maksaa yksiä treffejä, niin miksi tuhlaa omaa ja naisen aikaa, kun mitään edellytyksiä jatkoon ei ole?

Maksan oman osuuden itse jos en aio mennä sinä iltana miehen kanssa sänkyyn.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otan tarjouksen vastaan, mutta ehdotan, että mä saan maksaa seuraavalla kerralla. Siitäpähän näkee miten mies reagoi ;D

Miksi haluat maksaa? En koskaan anna naisen maksaa ja jos nainen edes ehdottaa moista pidän kummallisena ja loukkaavana. Haluan tarjota ja pitää naisestani huolta.

Tämä!

Huomatkaa naiset että todelliset miehet pitävät kunnia-asiana huolehtia naisen hyvinvoinnista.

Muualla maailmalla miehet maksavat ja huolehtivat luonnostaan ja kuten tämä mies pitää naista joka haluaa maksaa kummallisena ja naisen halukkuutta maksaa loukkaavana miehen kunniantuntoa kohtaan.

On se miehen kunnia erikoinen juttu ja miten nainen sitä voikaan loukata. Se miesten kunnia "oikeuttaa" vaikka naisen eliminointiin.

Vierailija kirjoitti:

Kiitän kohteliaasti. Tietysti.

En pidä sitä minään tosi isona asiana. Pidän sitä normaalina. Siksi siitä ei mitään kiitollisuudenvelkaakaan synny.

(Olen tosin asunut ulkomailla missä niin käy aina ja tottunut, että se ei ole iso juttu.)

Huomaan, että olet ollut ulkomailla.

Ai, kieltäytyminen ei ole iso juttu vai mikä ei ole iso juttu?

Itsellä riippuu tilanteesta. Joskus maksan itse ja joskus kiitän. Jos tarjoutuu maksamaan, niin hyvää tarkoittanee ja Kiitos.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otan tarjouksen vastaan, mutta ehdotan, että mä saan maksaa seuraavalla kerralla. Siitäpähän näkee miten mies reagoi ;D

Miksi haluat maksaa? En koskaan anna naisen maksaa ja jos nainen edes ehdottaa moista pidän kummallisena ja loukkaavana. Haluan tarjota ja pitää naisestani huolta.

Tämä!

Huomatkaa naiset että todelliset miehet pitävät kunnia-asiana huolehtia naisen hyvinvoinnista.

Muualla maailmalla miehet maksavat ja huolehtivat luonnostaan ja kuten tämä mies pitää naista joka haluaa maksaa kummallisena ja naisen halukkuutta maksaa loukkaavana miehen kunniantuntoa kohtaan.

"Huolehtia naisen hyvinvoinnista". Minua inhottaa tuollainen suhtautuminen - aivan kuin naispuolinen olisi jotenkin avuton. Ei ole todellisen miehen asenne. En kaipaa mitään huolehtimista vaan tasavertaista kumppanuutta, johon kuuluu mm. rahojen tasapuolinen käyttö.

Vierailija kirjoitti:

Kun mies maksaa, olettaa saavansa vastinetta.

Kyllä nyt kympin pizzan ja viitosen juoman maksamalla kuvittelee, että nyt irtoaa. Jälkiruoaksi.

Mikä on seuraava askel? Miehen ilmeisesti oletetaan elättävän hyvän tovin vanhempainvapaan jälkeen. Noille naisille on tiedossa piitkä odotus. Miehet, jotka suostuu maksamaan suuntaavat katseensa useimmiten ulkomaille. Välttämättä jokaikinen tarjoilua odottava ei kelpaa ulkomaillakaan. Noita naisia kun on enemmän mitä halukkaita tarjoajia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En lähde (lähtenyt) ensitreffeillä syömään. Aivan liian suuri riski, että tulee vain kiusallinen tilanne puolin ja/tai toisin.

Väitän myös, että 99 % tähän provoketjuun osallistuvista ei koskaan ole edes ollut siinä tilanteessa, että olisi menty syömään ensitapaamisella.

Ensitapaaminen ja ensitreffit ei ole sama asia. Sitä paitsi avauksessa ei puhuta mitään ensitreffeistä, yleensä vaan treffeistä.

Minun maailmassani treffeillä maksetaan vuorotellen. Ainoa tilanne, missä avauksen kaltainen kysymys voisi herätä, olisi ensitreffit. Ja kuten sanottu, en lähtisi ensitreffeillä eli ensitapaamisella syömään. Jos tunnetaan jo ennestään niin silloin molemminpuolinen kiinnostus on jo olemassa eli siihen pätee vuorotellen maksaminen; jos toinen ehdottaa ravintolassa syömistä niin hän maksaa, ja sen jälkeen toinen ehdottaa jatkodrinkkejä ja maksaa ne.

Saanko kysyä, miksi ”sinun maailmassasi” juuri syöminen on jotenkin erityisen intiimiä? Vai onko kyse ainoastaan siitä että raha on jotenkin tosi tiukalla? Entä jos toisella on valtavat pääomatulot kymppitonnien kuukausipalkan päälle - vaaditko silloinkin että hänen on otettava sinun roposesi vastaan ravintolalaskun muodossa? Miksi?

Intiimiä? En nyt ymmärrä ollenkaan kommenttiasi. Raha tiukalla? Toisella pääomatulot ja toisella (kuinka ollakaan, minulla eli naisella) roposia? Millä vuosikymmenellä elät?

Minulle on itsestäänselvää, että parisuhteessa jaetaan kulut 50/50. Eikä toisen roposet tai pääomatulot edes kuulu toiselle, en tiedä paljonko puolisoni ansaitsee tai minkä verran hänellä on omaisuutta ja niitä pääomatuloja. Mutta ensitapaamisella odotan, että se joka ehdottaa maksulliseen paikkaan menemistä, tarjoaa. Syömään en ensitapaamisella olisi edes lähtenyt, sen verran monenlaista hiihtäjää ehti nettideittailuvuosina tulla vastaan.

Sanon jossain vaiheessa tarjoilijalle, että laittaa laskut erikseen. Parempi noin kuin alkaa vääntää ja vängätä miehen kanssa, se on noloa julkisella paikalla.

Vierailija kirjoitti:

Jos tietäisin, että tavataan uudelleen, antaisin maksaa ja kiittäisin. Maksaisin itse molempien ruuat seuraavilla treffeillä.

Paitsi että ethän sinä kyllä maksaisi, vaan antaisit miehen maksaa silloinkin. Ja aina vastedeskin.

Ensitreffit tai muutoin tuntemattomamman tyypin kanssa kumpikin maksaisi oman osuutensa. Naisena tuntuisi nololta maksattaa toisella omiaan. Erittäin vanhanaikainen ajatusmalli.

Pitemmässä suhteessa ei ole niin väliä, kumpi maksaa milloinkin, kunhan tasapuolisuus säilyy.

Siksihän minä olen tinderissä, että joka viikonlopulle saa vaihtelevaa tekemistä ruokineen. En kai minä niitä itse halua maksaa

Ei ole kohteliasta kieltäytyä, joten täytyy antaa maksaa.

Minä maksan sitten seuraavalla kerralla.

Minä maksan tällä hetkellä meillä, kun tulot ovat niin päin kallellaan.

Jos olisin alkuvaiheen treffeillä uuden ihmisen kanssa, antaisin hänen maksaa minutkin vain, jos todella pitäisin hänestä. Voisin itsekin tarjota, jos olisin kiinnostunut.