Onko parisuhde introvertin kanssa mahdoton?

Huh millaisia vastauksia AP saa. Että hellyys ja lohtu parisuhteessa olisi jotenkin törkeitä ja kohtuuttomia vaatimuksia?! Mitä parisuhde edes on niitä? Jokin kohteliaisuus-väleissä olevien tuttavien suhde? Miten teillä kommentoijilla on seksiäkään ilman hellyyttä? Mistä haette tukea ja lohtua jos ei omalta kumppanilta?

Vierailija kirjoitti:

Joo ei ole introverttiydessä nyt syy, joku luonnehäiriö tai sitten ei ole vaan lapsuudenperheessä oppinut kommunikoimaan ja koskettamaan. Itse olen ekstrovertin puupökkelön kanssa naimisissa, sitä pitää välillä ihan neuvoa miten halataan. 

Tuota epäilen itsekin. Tyhmä ei ole, mutta hyvin vaikeita ongelmia tunne-elämässä ja sosiaalisissa suhteissa. Aiemmat suhteet eivät ole toimineet juurikin luonteensa takia.

Ap

Aloituksessa luetelluilla ominaisuuksilla ei ole mitään tekemistä introverttiyden kanssa. Yleensä introvertit ovat nimenomaan hyviä kuuntelemaan ja keskustelemaan - kaipaavat syvällistä kanssakäymistä. Puolisosi on vain empatiakyvytön tai masentunut tai ei vain piittaa sinusta.

Toisaalta voi myös olla, että jos et anna hänelle omaa tilaa, hän sulkeutuu. Mutta tästä ei taida olla kyse?

Vierailija kirjoitti:

Huh millaisia vastauksia AP saa. Että hellyys ja lohtu parisuhteessa olisi jotenkin törkeitä ja kohtuuttomia vaatimuksia?! Mitä parisuhde edes on niitä? Jokin kohteliaisuus-väleissä olevien tuttavien suhde? Miten teillä kommentoijilla on seksiäkään ilman hellyyttä? Mistä haette tukea ja lohtua jos ei omalta kumppanilta?

Sentään joku normaalilla tunne-elämällä ja järjelläkin vastasi. Kiitos sinulle

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa enemmän jonkinlaiselta aspergerilta.

Mutta sinä ap kuulostat samalta mitä toiselta vaadit, odotat toisen muuttuvan kaltaiseksesi eikä hänen tapansa rakastaa ja olla kelpaa sinulle. Kuinka sinä itse kohtelet häntä? Et ainakaan kunnioita ja arvosta yhtään.

Aika laajoja johtopäätöksiä. Ap valittaa sitä, että ei saa hellyyttä eikä lohdutusta eikä mies reagoi tunnetason keskustelunavauksiin. Haluaisitko kommentoija itse elää ilman hellyyttä ja lohdutusta puolisolta??

Itse elin tällaisen miehen kanssa 35 vuotta, hänen kuolemaansa saakka, ja voin vakuuttaa, se on yksinäistä elämää, kun kaikki aloitteet läheisyyteen täytyy itse tehdä. Kun tunneasioista puhuminen on liki mahdotonta, kun dialogia ei synny. Mies ei osaa sanallistaa tunteitaan tai ei tunnista niitä - tai niitä tunteita ei ole.

Jos tällaisen miehen kanssa haluaa elää, täytyy arvostaa miehessään enemmän muita puolia kuin kykyä fyysiseen läheisyyteen ja hellyyteen. Älykkyyttä esimerkiksi. (Se ei tosin lämmitä.)

Kyse ap:n miehellä todennäköisesti ei kuitenkaan ole introverttiydestä vaan autismin kirjon jostain  oireesta, kuten täällä onkin huomautettu. Ennen puhuttiin Asperger-syndroomasta, mutta se käsite ollaan kai hylkäämässä. Myös aleksitymia sopii kuvaan.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksitymia

Kommentoija kysyy, miten ap itse kohtelee puolisoaan ja vähän kuin syyllistää tätä. No, ainakin ap on aloiteellinen yrittäessään avata solmuuntunutta tilannetta. Kantaa vastuuta suhteesta eikä vain lähde.  Se on minusta aika paljon. Itsekin yritin monenlaisia eri tapoja, että mieheni  oppisi ottamaan minut paremmin huomioon, mutta en oikein onnistunut. Oman tilan ottaminen ja sopiva etäisyys olivat selviytymisstrategioita. Läheisyydellekin oli omat hetkensä, mutta se ei ollut osa jokaista päivää.  En siis tarkoita pelkästään seksiä.

Ei varmaan ole ollut helppoa jos suhteesta ei saa sitä mitä kaipaa. Mutta vaihtoehdot ovat joko hyväksyä toinen sellaisenaan, tai etsiä kumppani jolta saa kaipaamiaan asioita.

Neuvotko aapeeta eroamaan nyt vai 35 vuoden päästä?

Vierailija kirjoitti:

Aloituksessa luetelluilla ominaisuuksilla ei ole mitään tekemistä introverttiyden kanssa. Yleensä introvertit ovat nimenomaan hyviä kuuntelemaan ja keskustelemaan - kaipaavat syvällistä kanssakäymistä. Puolisosi on vain empatiakyvytön tai masentunut tai ei vain piittaa sinusta.

Toisaalta voi myös olla, että jos et anna hänelle omaa tilaa, hän sulkeutuu. Mutta tästä ei taida olla kyse?

Osaan antaa omaa tilaa jopa liikaakin. Masennus saattaa olla yksi syy.

Olen kysynyt epäempaattisuudesta, mutta väittää ettei ole. Silti on sattunut useampi todella ikävä asia, johon olisi toivonut edes halausta (esimerkiksi vanhempani kuolema), mutta en ikinä ole saanut edes osanottavaa sanaa.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, koittaisit tajuta että se kumppanisi ei ole sinun jatkeesi vaan prossessoi tietoa eri tavalla kuin sinä ja on oppinut osoittamaan tunteensa eri tavalla kuin sinä. Se että tapa on eri ei tee siitä väärää tai vähemmän arvokasta.

Etsi itsellesi kaltaisesi hölösuu jos kemiat eivät nykyisen kanssa käy yhteen. Ehkä sun vuodatuksesi on liikaa ja sun kannattais mieluummin hakeutua terapiaan kuin käyttää kumppaniasi terapeuttina. Sen lisäksi miehet ovat yleensä ratkaisukeskeisiä joten mies mieltää puheesi eri tasolla ja pyrkii auttamaan ehdottamalla konkreettisia toimia eikä vaan lässyttele kuten joku annelitempakka.

Mieheni on introvertti eikä lainkaan tuollainen kuin kuvailemasi tapaus.

Ei siis lainkaan itsekäs vaan halaa ja pussaa.

En ole hölösuu ja lukeudun tunneälykkäisiin jo ammattinikin perusteella.

Minun kokemukseni ja käsitykseni perusteella parisuhteeseen kuuluu yhdessä tekeminen, huomioiminen, hellyys, keskustelu ja tunteet. Vastavuoroisuus. En ymmärrä suhdetta, joissa noita ei ole vaan toinen on vain hiljaa, ei reagoi eikä osoita mitään konkreettista. Perusteena on vain väite olevansa introvertti.

Mies saattaa todeta haluavansa tehdä ehdottamaani, mutta itse ei järjestä tai suunnittele mitään. Seuraa perässä kun olen järjestänyt kaiken odoteltuani turhaan hänen tekevän osansa järjestelyistä. Hän on vain hiljaa ja seuraa vierestä. Mitään vastavuoroisuutta ei ole. Ei kerro tuntemuksiaan eikä kasvoilla näy muuta kuin perusilme. Ei naura eikä itke, ei hymyile. Ei saa selvää onko kivaa tai ikävää.

Kerrottuani surullisen uutisen, jonka luulisi järkyttävän häntäkin, hän vain katsoo ilmekään värähtämättä. Ei lohduta edes ottamalla kädestä kiinni. Ilme on kuin kertoisin ulkona satavan vettä. Toteaa vain lakonisesti tyyliin - johan jouti kuolla kun oli jo vanha tai kaikki sairastuu joskus.

Kun miehellä on vaikeuksia tai haasteita, tuen ja autan mahdollisimman paljon. Kun itselläni on niin niihin ei suhtauduta mitenkään.

Tunteista ei puhuta. Olen avannut omiani, mutta hän ei osaa puhua omistaan. Kertoo vain tykkäävänsä. Mitään miten tai millä tavalla asioita kokee ei kerro. Ei osaa kertoa millään tavalla miten kokee mitään tai ketään. Asioilla on vain perustermi. Ei mitään nyansseja.

Ammatin perusteella ei voi päätellä kenenkään tunneälykkyyttä. On paljon esimerkiksi hoitoalan ihmisiä, joilla on jokin persoonallisuuden häiriö. Tällaiset ihmiset eivät tunneälyllä juhli.

Harvoin annan yksioikoisia neuvoja mutta tässä tapauksessa on vain yksi toimiva ratkaisu: ero. Olette aivan liian eri aaltopituudella ja kuulostaa siltä, että molempien teidän huonot puolet korostuvat tuossa parisuhteessa. Hyvässä suhteessa asia on juuri päinvastoin. Introvertti ei muuten ole synonyymi tunteettomalle ja sosiaalisesti kömpelölle puupökkelölle. Miehesi saattaa kärsiä aleksitymiasta tai on mahdollisesti autismin kirjolla. Yksikään tuntemani "normaali" introvertti ei käyttäydy noin esimerkiksi silloin, jos puolison tai ystävän läheinen on kuollut.

Vierailija kirjoitti:

Huh millaisia vastauksia AP saa. Että hellyys ja lohtu parisuhteessa olisi jotenkin törkeitä ja kohtuuttomia vaatimuksia?! Mitä parisuhde edes on niitä? Jokin kohteliaisuus-väleissä olevien tuttavien suhde? Miten teillä kommentoijilla on seksiäkään ilman hellyyttä? Mistä haette tukea ja lohtua jos ei omalta kumppanilta?

Ei tietenkään ole kohtuutonta, mutta AP omalla asenteellaan sai aikaan vastausryöpyn. AP:n kuvailema henkilö voi toki olla MYÖS introvertti, mutta sillä ei ole kuvatunlaisen tilanteen kanssa mitään tekemistä! Ongelma on jossain muualla. 

Vierailija kirjoitti:

Aloituksessa luetelluilla ominaisuuksilla ei ole mitään tekemistä introverttiyden kanssa. Yleensä introvertit ovat nimenomaan hyviä kuuntelemaan ja keskustelemaan - kaipaavat syvällistä kanssakäymistä. Puolisosi on vain empatiakyvytön tai masentunut tai ei vain piittaa sinusta.

Toisaalta voi myös olla, että jos et anna hänelle omaa tilaa, hän sulkeutuu. Mutta tästä ei taida olla kyse?

Ihmettelen myös miksi roikkuu mukana vaikka väittää pitävänsä ja haluavansa olla kanssani. Kun ehdotan taukoa niin haluaa parantaa suhdetta.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huh millaisia vastauksia AP saa. Että hellyys ja lohtu parisuhteessa olisi jotenkin törkeitä ja kohtuuttomia vaatimuksia?! Mitä parisuhde edes on niitä? Jokin kohteliaisuus-väleissä olevien tuttavien suhde? Miten teillä kommentoijilla on seksiäkään ilman hellyyttä? Mistä haette tukea ja lohtua jos ei omalta kumppanilta?

Sentään joku normaalilla tunne-elämällä ja järjelläkin vastasi. Kiitos sinulle <3

Ap

Eli me jotka tyrmätään että kyse ei ole intrversiosta vaan jostain muusta, emme ole normaalilla järjellä ja tunne-elämällä varustettuja? Ihan voit ap katsoa peiliin ja miettiä uudelleen saamiasi  vastauksia. 

Tilanne ei kyllä johdu siitä että toinen on introvertti vaan ihan jostain muusta.

Joka tapauksessa parasta on varmaan lähteä eri teille, jo pelkästään se miten ap kertoo puolisostaan nostattaa karvat pystyyn. Ongelmia sinänsä vähättelemättä. 

Introverttiys ja autismin kirjo tai aleksitymia ovat eri asioita.

Olen introvertti, joka stressaantuu väkijoukossa ja ylipäätään tilanteissa jossa on useita ihmisiä. Tarvitsen aikaa olla kokonaan yksin.

Siitä huolimatta kosketus, keskustelu ja läsnäolo ovat minulle parisuhteessa äärimmäisen tärkeitä. Jopa niin tärkeitä, että vaimoni joutuu rajoittamaan, eli hänen mielestään esim. halaan ja pussaan liikaa, haluan olla joka ilta hänen kainalossaan jne. Myös pitkiin keskusteluihin hän välillä väsyy ja pakenee puhelimelle.

Jätä se sika

Ammatin perusteella ei voi päätellä kenenkään tunneälykkyyttä. On paljon esimerkiksi hoitoalan ihmisiä, joilla on jokin persoonallisuuden häiriö. Tällaiset ihmiset eivät tunneälyllä juhli.

Harvoin annan yksioikoisia neuvoja mutta tässä tapauksessa on vain yksi toimiva ratkaisu: ero. Olette aivan liian eri aaltopituudella ja kuulostaa siltä, että molempien teidän huonot puolet korostuvat tuossa parisuhteessa. Hyvässä suhteessa asia on juuri päinvastoin. Introvertti ei muuten ole synonyymi tunteettomalle ja sosiaalisesti kömpelölle puupökkelölle. Miehesi saattaa kärsiä aleksitymiasta tai on mahdollisesti autismin kirjolla. Yksikään tuntemani "normaali" introvertti ei käyttäydy noin esimerkiksi silloin, jos puolison tai ystävän läheinen on kuollut.[/quote]

Olen kysynyt aleksitymiasta suoraan ja ei kuulemma ole. On vain introvertti totesi. Autismista en ole kysynyt. On myös erityisherkkä omien sanojensa mukaan. Ei mielestäni autismi ole ainakaan voimakkaana piirteenä.

Kun jotain kamalaa tapahtuu maailmassa ja siitä puhutaan kuten yleensä ihmiset keskustelee niin hän ei osoita mitään empatiaa niitäkään asioita kohtaan eli tyyliin kun joku lapsi on joutunut erittäin pahoin käsitellyksi ja julkisuudessa siitä uutinen ja siitä puhutaan niin suhtautuu siihenkin hyvin yliolkaisesti ja kylmästi. Kuin tunteeton.

Ap

Oletko jonku psykon kanssa tekemisissä, jolla ei ole mitään tunteita. Introverttiys ei tähän kuitenkaan liity. 

Tyyppi ei siis myönnä tai tunnista tilannettaan, mutta introversiosta ei ole kyllä missään nimessä (ainakaan pelkästään) kyse. 

Taas esitetään introvertit täysin väärässä valossa!

Vierailija kirjoitti:

Ammatin perusteella ei voi päätellä kenenkään tunneälykkyyttä. On paljon esimerkiksi hoitoalan ihmisiä, joilla on jokin persoonallisuuden häiriö. Tällaiset ihmiset eivät tunneälyllä juhli.

Harvoin annan yksioikoisia neuvoja mutta tässä tapauksessa on vain yksi toimiva ratkaisu: ero. Olette aivan liian eri aaltopituudella ja kuulostaa siltä, että molempien teidän huonot puolet korostuvat tuossa parisuhteessa. Hyvässä suhteessa asia on juuri päinvastoin. Introvertti ei muuten ole synonyymi tunteettomalle ja sosiaalisesti kömpelölle puupökkelölle. Miehesi saattaa kärsiä aleksitymiasta tai on mahdollisesti autismin kirjolla. Yksikään tuntemani "normaali" introvertti ei käyttäydy noin esimerkiksi silloin, jos puolison tai ystävän läheinen on kuollut.

Olen kysynyt aleksitymiasta suoraan ja ei kuulemma ole. On vain introvertti totesi. Autismista en ole kysynyt. On myös erityisherkkä omien sanojensa mukaan. Ei mielestäni autismi ole ainakaan voimakkaana piirteenä.

Kun jotain kamalaa tapahtuu maailmassa ja siitä puhutaan kuten yleensä ihmiset keskustelee niin hän ei osoita mitään empatiaa niitäkään asioita kohtaan eli tyyliin kun joku lapsi on joutunut erittäin pahoin käsitellyksi ja julkisuudessa siitä uutinen ja siitä puhutaan niin suhtautuu siihenkin hyvin yliolkaisesti ja kylmästi. Kuin tunteeton.

Ap

Olen tästä puhunut useaan otteeseen ystävieni kanssa joista osa on miehiä ja osa naisia. Jokainen on todennut, ettei ymmärrä miehen käytöstä. Jokainen todennut, etten tuollaista ansaitse kun nähneet sen panostuksen mitä itse olen suhteeseen antanut. Itse eivät kuulemma katselisi tuollaista ja olen ollut liian pitkämielinen ja kärsivällinen.

Ehkä lopetan suhteen sillä minusta parisuhteen täytyy olla vastavuoroista ja pääosin katsomista yhteen suuntaan eikä sellaista jossa suhteesta ei saa mitään ja on vain oletuksen varassa. Tämä on parisuhde vain nimellisesti. Sisältö puuttuu.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammatin perusteella ei voi päätellä kenenkään tunneälykkyyttä. On paljon esimerkiksi hoitoalan ihmisiä, joilla on jokin persoonallisuuden häiriö. Tällaiset ihmiset eivät tunneälyllä juhli.

Harvoin annan yksioikoisia neuvoja mutta tässä tapauksessa on vain yksi toimiva ratkaisu: ero. Olette aivan liian eri aaltopituudella ja kuulostaa siltä, että molempien teidän huonot puolet korostuvat tuossa parisuhteessa. Hyvässä suhteessa asia on juuri päinvastoin. Introvertti ei muuten ole synonyymi tunteettomalle ja sosiaalisesti kömpelölle puupökkelölle. Miehesi saattaa kärsiä aleksitymiasta tai on mahdollisesti autismin kirjolla. Yksikään tuntemani "normaali" introvertti ei käyttäydy noin esimerkiksi silloin, jos puolison tai ystävän läheinen on kuollut.

Olen kysynyt aleksitymiasta suoraan ja ei kuulemma ole. On vain introvertti totesi. Autismista en ole kysynyt. On myös erityisherkkä omien sanojensa mukaan. Ei mielestäni autismi ole ainakaan voimakkaana piirteenä.

Kun jotain kamalaa tapahtuu maailmassa ja siitä puhutaan kuten yleensä ihmiset keskustelee niin hän ei osoita mitään empatiaa niitäkään asioita kohtaan eli tyyliin kun joku lapsi on joutunut erittäin pahoin käsitellyksi ja julkisuudessa siitä uutinen ja siitä puhutaan niin suhtautuu siihenkin hyvin yliolkaisesti ja kylmästi. Kuin tunteeton.

Ap

Olen tästä puhunut useaan otteeseen ystävieni kanssa joista osa on miehiä ja osa naisia. Jokainen on todennut, ettei ymmärrä miehen käytöstä. Jokainen todennut, etten tuollaista ansaitse kun nähneet sen panostuksen mitä itse olen suhteeseen antanut. Itse eivät kuulemma katselisi tuollaista ja olen ollut liian pitkämielinen ja kärsivällinen.

Ehkä lopetan suhteen sillä minusta parisuhteen täytyy olla vastavuoroista ja pääosin katsomista yhteen suuntaan eikä sellaista jossa suhteesta ei saa mitään ja on vain oletuksen varassa. Tämä on parisuhde vain nimellisesti. Sisältö puuttuu.

Ap

No tee se. Mutta älä enää mustamaalaa introvertteja näillä aloituksillasi. Jos olet älykäs, otat ensin itse laajemmin selvää mitä introversio ylipäänsä tarkoittaa. 

Hui, ap kuulostaa painajaismaiselta kumppanilta. "Minä olen sosiaalinen ja minulla on laaja ystäväpiiri. Minä olen hyvä ihminen, koitas kuule nyt muuttua samanlaiseksi kuin minä, koska olen ekstrovertti!"

Toivottavasti ap:n kumppani tajuaa nostaa kytkintä. Hänellä ei nimittäin ole todellakaan hyvä olla ap:n seurassa, koska ei saa olla oma itsensä. Sen haistaa teksteistä tänne asti.