Mitä on se varhaiskasvatus, jota 3-5-vuotiaan on niin tärkeä saada

lapsi imee itseensa kaikki vaikuteet,ympäristöstä,perheestä,päiväkodista jne jne. tyhjästä taulusta alkaa muodostua persoona,jo siis ihan vauvasta asti. ei siis mikään väärä tai paha ilmaisu tämä tyhjätaulu.

terv. Tarhan täti

Ongelma tossa tyhjä taulu -ajattelussa on se, että sen perustella jokainen lapsi pitäisi olla muokattavissa ihan millaiseksi tahansa. Ja jokainen lapsi ohjautuisi pelkästään ulkoapäin. Näin ei todellakaan ole :D

Jo vastasyntyneet käyttäytyvät eri tavoin. Tempperamenttierot ovat löydettävissä muutaman viikon ikäisistä. Lapsen ja vanhemman suhde on vuorovaikutussuhde, siis _myös lapsen_ toiminta ja reaktiot vaikuttavat suhteeseen!

hoitovapaa päättyi ja töihin oli mentävä...



mutta osaa jo nyt värit (myös violetin, vihreän, oranssin, ruskean),

kirjoittaa melko hyvin nimensä (1 kirjain voi puuttua, 5-kirjaiminen nimi),

tuntee paljon kasveja, lintuja, eläimiä,

osaa leikkiä toisen kanssa (puistossa & srk:n kerhossa on käyty),

osaa leikata hyvin vaikka on vasuri,

askartelee, muovailee, piirtää mielellään,

osaa tehdä vähän ruokaa (sekoittaa ja pestä pottuja ja hedelmiä/vihanneksia)

osaa siivota (pyyhkiä pölyjä, kerätä leluja, lajitella pyykkiä, laittaa pyykkikoneen päälle)

on kaikkiruokainen

osaa käytöstapoja (kiitos ja ole hyvä)

osaa pukea suurimman osan vaatteistaan itse ja on muutenkin omatoiminen

osaa laulaa ja opettelee soittamaan (olen itse musikaalisesta perheestä, mutten muusikko)+ tyttö käy musiikkiopiston muskarissa

kuuntelee musiikkia paljon (ella & aleksi + eläinlaulut on nyt suosikit)

tietää maanosat ja missä asuu vaikka pingviinit tai maki-apinat

osaa rakentaa palikoilla ja legoilla ja tehdä palapelejä

tykkää luko-peleistä ja klipp-klapp-peleistä + uno-pelistä + muistipelistä, kimblestä ja eläinpyramidipelistä

"lukee" mielellään kirjoja ja kuuntelee kun niitä luetaan, mm. muumien esikoulu-kirjoja hakee itse

osaa hyppiä yhdellä jalalla

hiihti viime talvena tunnin kerrallaan (osaa vaihtaa suuntaa)

pyöräilee (apupyörillä), potkulautailee, "ui" eli puljaa vedessä, nyt kesällä ui vahingossa puoli metriä, luistelee (pysyy pystyssä), juoksee lujaa, kävellään joka paikkaan mihin voidaan

ja on jo kauan tehnyt kuperkeikkoja (1 v 9 kk kun teki ekan, nyt on käynyt perhejumpassa 2 v:stä lähtien ja sitä jatketaan kun on sunnuntaina)



mutta on kyllä sellainen räpätäti, että varmaan puhuu päälle jne. vielä kauan, vaikka on opetettu että muillakin on vuoro.



joten virikkeitä en tarvitse, mutta pakko on viedä silti...

Siis tuosta, että vanhempien pitäisi toimia kuin jonkun ammattikasvattajan mikäli aikoo kotihoidossa saada lapsestaan koulumaailmassa pärjäävän.

Kyllä ihan normaali elämä riittä. Kun kotona on perusasiat kunnossa, lämpöä ja välittämistä, sekä myös kodin ulkopuolisia ihmiskontakteja.

Sanon tämän omasta kokemuksesta. Meillä on monta lasta (7 kpl) ja osa on tehnyt päiväkotiuran ja osa ollut ihan vaan äidin hoivissa. Kotihoidossa olevat 4-5 v käyvät toki kerhossa pari krt viikko. Lapset ovat tavallisia, eivät siis mitään erityislahjakkuuksia, mutta koulut ovat sujuneet ongelmitta, kavereita on riittänyt ja lapset ovat tasapainoisia ihmisiä.

Ja ilman mitään kamalaa suorittamista mikä tuossa allaolevasta tekstistä tulee ilmi.

Eli en tarkoittanut, etteikö lapsi voisi saada näitä elämän eväitä myös kotihoidossa, mutta se vaatii kyllä valtavasti viitseliäisyyttä ja aktiivisuutta, kärsivällisyyttä ja tietoa vanhemmilta. Kovin moni ei jaksa kotona järjestää lapselleen sellaisia oppimista tukevia olosuhteita, kuin päiväkodissa on. Toki jotkut onnistuvat siinä upeasti, ja hatunnosto heille!

minusta se on vaan niin että ennen lapset leikkivät suurissa ryhmissä pihoilla ja olivat kotona kunnes esikouluun suurinosa meni ja loput vasta ala-asteelle. minulla oli sisaruksia ja kavereita kerrostalossa yhteensä 30 lasta joten sosiaalisuus ja ryhmä tuli tutuksi.

Ihan kotonakin voi lasta opettaa, eivät ne hoitotädit sen ihmeellisempiä ole. meillä askarreltiin, luettiin,laulettiin, leikittiin, leivottiin jnejne. aina ollaan sosiaalisia oltu ja hyvin koulussa pärjätty. alle 3 vuotias ei vielä päivähoidosta mitenkään hyödy. luulen että suurin osa nykyäideistä ei itse ole valmis opettamaan ja leikkimään lapsensa kanssa ja opettamaan arjen ihmeitä, siksi on helpompi laittaa hoitoon ja uskoa systeemin haltuun. siellä opitaan myös kiusaamaan ja tullaan kiusatuksi, siellä on 1 täti about 10 lasta varten, joten kannattaa miettiä ennen kuin laittaa lapsensa sinne jos vaihtoehtoja on.

Ennen oli ennen, nyt on nyt. Ei mitään 30 lapsen laumoja pyöri ulkona ilman vanhempia muualla kuin ehkä maahanmuuttajien kansoittamien kaupungin vuokrakasarmien pihoilla.

Varhaiskasvatus 3-5 vuotiaille päiväkodissa on tätä päivää. Jos valitsee toisin, valitsee vanhanaikaisesti, ja lapset jäävät kehityksestä jälkeen. Se milloin ja miten pahasti jälkeenjääneisyys ilmenee, riippuu perheen koosta ja äidin virikkellistämistaidoista. Laajan ystäväpiirin omaava, idearikas ja touhukas pystyy ehkä jälkeenjääneisyyden minimoimaan, mutta sisäänpäinkääntyneet, laiskat ja tylsät eivät. Ironisesti yleensä ulospäinsuuntautuneiden perheille päiväkotiin meno on normi...

että lapsi olisi muokattavissa,ja toki tempperamentti erot vaikuttavat,mutta myös ympäristöllä,perheellä ja sillä missä lapsi viettää varhaiskasvun vuotensa on suuri merkitys lapsen minäkuvan ja itsetunnon kehitykseen. lapsen persoona muokkautuu kaikkien noiden vaikutuksista ja toki tempperamentti on suuuuri vaikute joka lapsella on jo syntyessään. silti lapsi on kuin tyhjä taulu,kieli,puhetyyli,murre,kulttuuri,sosiaaliset suhteet yms vaikuttavat lapseen ja lapsi tosiaan imee itseensä näitä asioita. näin meille on koulussakin opetettu.terveisin se tarhan täti joka erikoistanut lasten ja nuorten hoitoon ja kasvatukseen.

- - -suurin osa persoonallisuudesta ja taidoista oppia tulevat synnynnäisinä ja perheen tavasta toimia, alkuvuosien perusturvallisuuden tunteesta. 
- - lapsien ei tarvitse kilpailla. jokainen oppii esim omalla tyylillään ja omalla ajallaan. ensimmäinen kouluvuosi menee opettajien mielestä suurimmaksi osaksi istumisen ja rytmin opetteluun vaikka lapsi olisi ollut hoidossa 8kk vanhasta. oppimishäiriöitä on aina vain enemmän, johtuuko päiväkodin rauhattomuudesta, tv:stä vai mistä? perheiden ongelmat heijastuvat aina lapsiin ja tulevat esille lapsen sosiaalisissa suhteissa niin päiväkodissa kuin koulussakin. antakaa lasten olla lapsia eikä mitään suorittajia - -

- -

Vuosia vaka-alalla eri yksilöissä työskennelleenä allekirjoitan kaiken edellä kommentissa kirjoitetun. Mikäli mahdollista. älkää tuoko alle 3-vuotiaita varhaiskasvatuslaitoksiin.

Antakaa heidän olla lapsia , vapaina, omassa kodissaan äidin/isän kanssa.

Kaikki hoitajat ja hoitoyksiköt eivät ole mukavia, enkä omaa lastani heidän käsiinsä antaisi. Jotkut tosin ovat ok.  Eipä muuta.