Eikö seksittömyys parisuhteessa ole henkistä väkivaltaa

Riippuu täysin siitä, että mistä seksittömyys johtuu. Jos se on tahallista, suunniteltua ja järjestelmällistä vallankäyttöä, niin silloin se lähenee sitä. Mutta kuten aiemmin mainittiin, osalla syynä  on haluttomuus. Myös tilanne vaikuttaa: esim. raskauden aikana voi olla tulla eteen tilanne, jolloin seksi on kielletty, jolloin se ei ole vallankäyttöä ja väkivaltaa, vaan terveydellisistä syistä johtuvia.

Raamatun mukaan naimisissa oleva mies ja nainen ovat yhtä, mikä tarkoittaa myös sitä, että puolisoilla ei ole itsemääräämisoikeutta omaan kehoonsa, vaan on tehtävä myönnytyksiä myös puolison hyväksi omista haluista riippumatta. Kokemuksesta voin sanoa, että tämä toimii myös seksin saralla.

Vierailija kirjoitti:

Raamatun mukaan naimisissa oleva mies ja nainen ovat yhtä, mikä tarkoittaa myös sitä, että puolisoilla ei ole itsemääräämisoikeutta omaan kehoonsa, vaan on tehtävä myönnytyksiä myös puolison hyväksi omista haluista riippumatta. Kokemuksesta voin sanoa, että tämä toimii myös seksin saralla.

Voisitko selventää että miten se on toiminut? Mitä se toimivuus on?

Mitä on haluttomuus tai pihtaaminen? Sitäkö, että joskus kieltäytyy? Mä kieltäydyin usein, koska yks oli vonkaamassa lähes joka päivä ja ihan älyttöminä hetkinä. Pihtaruudesta tai haluttomuudesta riippumatta kyl meillä oli about 3 x viikossa, joten sellasta pihtaruutta se oli.

Joskus pidempi tauko voi piristää seksielämää, mutta ei liian pitkä.

Mikä tässä nyt on vaikea ymmärtää? Jos evää toiselta oikeuden harjoittaa seksuaalisuutta vain siksi että haluaa alistaa toista, mitätöidä ja käyttää valtaa niin se on seksuaalista väkivaltaa. Pettäminen on myös seksuaalista väkivaltaa.

Se ei ole seksuaalista väkivaltaa jos toinen ei pysty henkisten tai fyysisten ongelmien takia seksiin kumppaninsa kanssa.

Tähän asiaan liittyvät asiat ovat usein niin tapauskohtaisia, että mitään yleistä ohjetta ei voi antaa. Mitä mieltä olette seuraavista tilanteista haluttomuuteen liittyen:

1) Pariskunnalla ei ole ollut pitkään aikaan (esimerkiksi vaikka yli kuukauteen) minkäänlaista seksuaalista tai eroottista yhteistä kokemusta tai hetkeä. Mitään terveydellisiä, ajankäytöllisiä, stressitilanteisiin liittyviä tai muita erityisiä ongelmia ei ole, eikä parisuhde ole esim. riitaisa. Toinen osapuoli kuitenkin masturboi päivittäin tai lähes päivittäin, mutta kieltäytyy toisen osapuolen tekemistä aloitteista jatkuvasti, eikä halua muuttaa käytöstään tai edes ymmärtää toisen näkökulmaa.

Onko tämä henkistä väkivaltaa?

2) Pariskunnalla ei ole ollut yli vuoteen minkäänlaista seksuaalista tai eroottista yhteistä kokemusta tai hetkeä, johtuen toisen osapuolen fyysisestä kyvyttömyydestä. Seksielämä on ennen kyvyttömyyden ilmaantumista ollut molempia tyydyttävä ja hyvä. Toinen osapuoli pyytäisi joko suhteen avaamista tai edes käsin tapahtuvaa erottista koskettelua tai hyväilyä ilman, että toinen osapuoli joutuisi suostumaan mihinkään muuhun. Kyvytön ei halua keskustella, ei halua koskettaa käsin eikä halua tehdä kyvyttömyydelleen mitään, esim. varata lääkäriaikaa.

Onko tämä henkistä väkivaltaa?

3) Pariskunnalla on aikaisemmin ollut molempia tyydyttävä ja laadukas seksielämä, joka on molempien mielestä sekä parantanut parisuhteen laatua että lähentänyt heitä toisiinsa. Elämänkulkuun kuuluvien haasteiden takia seksielämä on ollut pitkällä tauolla, ja tauonkin jälkeen seksielämä on vähäistä, seksuaalisia tai eroottisia yhteisiä hetkiä on ollut vain muutaman kuukauden välein. Parisuhde on muuten täysin toimiva. Elämäntilanne on parantunut, ja aikaa, jaksamista ja mahdollisuuksia seksielämän uudelleen aktivoimiseksi olisi, mutta toinen osapuoli torjuu kaikki toisen tekemät aktivointiyritykset ja toiveet, eikä lainkaan halua muuttaa nykyistä tilannetta, vaikka edelleen myöntää nauttivansa seksistä puolison kanssa ja kertoo rakastavansa puolisoaan. 

Onko tämä henkistä väkivaltaa?

Vierailija kirjoitti:

Ei todellakaan. Seksi ei ole ihmiselle välttämätöntä. Se olisi henkistä väkivaltaa jos ei antaisi toisen juoda ja syödä.

Se olisi jo fyysistä väkivaltaa, ei henkistä väkivaltaa.

Seksistä kieltäytyminen on henkistä väkivaltaa, jos siihen liittyy tavoite kontrolloida, mitätöidä, halventaa tai hyödyntää halukkaamman puolison tilannetta.

Se on henkistä väkivaltaa mielestäni myös silloin, jos haluton ei halua keskustella asiasta asiallisesti, kieltäytyy terapiasta tai kokonaan ymmärtämästä halukkaamman osapuolen näkökulmaa.

Lisäksi täytyy muistaa, että kummallakin osapuolella on myös parisuhteessa aina oikeus itseä tyydyttävään sooloseksiin. Sen kieltäminen tai sen mitätöinti, halventaminen yms. on seksuaalista väkivaltaa.

Seksittömyys on henkistä väkivaltaa jos sen kautta estää toisen toteuttamasta omaa seksuaalisuuttaan.

Väkisin ei tarvitse seksiä harrastaa mutta jos silti vaatii toiselta edelleen täydellistä uskollisuutta niin se on henkistä väkivaltaa. Toisen seksuaalisuutta ei saa omistaa.