Päinvastainen arvomaailma perheen sisällä
Te ketkä olette samassa tilanteessa, miten pärjäätte? Itse en voisi olla enempää eri mieltä arvokysymyksissä vanhempiensa, ja muiden sisarusteni kanssa (2 pikkusiskoa ja 1 isoveli). Näkemyksemme eroavat kaikissa itselleni tärkeissä asioissa. Itselleni ympäristöarvot ovat hyvin tärkeitä, ja yritän elää näiden arvojen mukaan. Muu perheeni elää jopa harvinaisen saastuttavaa elämää, ja käy reippaasti lentolomilla pitkin vuotta eikä välitä kierrätyksestä. Samoin asenteemme vähemmistöjen kohtelusta ei kohtaa, ja välillä tuntuu suorastaan että olisin syntynyt ihan väärään perheeseen. Keskusteluissa olen lähes aina ainut oman tiimini pelaaja kenen niskan päälle on helppo päästä. Asiallista keskustelua on lähes mahdoton käydä, ja joskus kommentointi menee suoranaiseksi ilkeilyksi mitä muut eivät kuitenkaan tuomitse, sillä myös he pitävät ajatuksiani älyttöminä. Ei huvita osallistua enää sen kummemmin yhteisiin jouluihin eikä muihinkaan kesteihin. Perheeni mielestä olen kuitenkin hankala ja minua syytetään riitaisuudesta, mikä on yleensä seurausta tilanteesta missä yritän puolustaa itseäni ilkeilyä vastaan. Miten te muut olette ratkaisseet tällaiset tilanteet? Oletteko nähneet perhettänne esimerkiksi vain poika- tai tyttöystävän kanssa, milloin käytös saattaa olla sivistyneempää vai miten? Kaipaan muutenkin vertaisapua. :( N22
Kommentit (170)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän vihreisiin arvoihin kallellaan oleva poikamme ei enää saa asemalta kyytiä kotiin, koska onnistui olemaan vahvasti sitä mieltä, että yksityisautoilu on pahasta ja tietynlaiset työt (vaikka rekkakuski tai kokki) on vääristyneen maailmankatsomuksen tulosta, hän ei halu sellaisesta hyötyä. Niinpä rekkakuski-isä toteaa, että jos kotona haluat käydä, niin ota asemalta fillari ja aja 30 km.
Tulee paha mieli poikanne puolesta. Harmittaa, että pohjimmiltaan hyväntahtoiset nuoret nujerretaan tällä tavalla vanhempien puolesta. Toivottavasti teillä on muitakin lapsia, niin ei tule täysin yksinäistä vanhuutta.
Oikeastiko sinä hakisit lapsesi asemalta ja kuuntelisit koko matkan ajan valitusta siitä, miten autoilemalla tuhotaan ilmasto? Että on typerää ja suorastaan sairasta viedä seuraavilta sukupolvilta elämä vain oman mukavuuden takia. Ja se koko matka tehdään vain lapsen takia, ei siksi, että itse halutaan.
Kyllä sen lapsen eteen tehdään paljon vaikeampiakin asioita. Tuo nyt vain on esimerkki siitä, kun teini ottaa etäisyyttä perheensä arvomaailmaan. Eli kuulostaa ihan normaalilta. Kyllä me haettaisiin lapsi ja kuunneltaisiin. Kyllä ne siitä asettuu, kun ikää tulee lisää. Ei muutenkaan olla mitään nillittäjiä, etenkään omia lapsia kohtaan.
Siis annat teinisi moittia ratkaisujasi, mutta et vaadi teiniltä perusteluja sille, että hänen takiaan pitää autoilla? Jos aidosti vastustaa autoilua, niin ei mene vanhempien kyytiin eli kyllä lapsille pitää opettaa, että omat puheet ja omat arvot kannattaa pitää samassa linjassa, muuten ei ole kuuntelemisen arvoinen.
En tiedä, onko sulla teinejä, mutta mun teinit on moittineet mun ratkaisuja enemmänkin :) Voi olla, että niissä on moitittavaakin, ei siinä mitään. Mutta eiköhän se ole teinin tehtävä. En saa mitään kohtausta tällaisesta. Kun on tullut ikää lisää, ovat mielipiteetkin yleensä muuttuneet. Kyllä juttelemme asioista, ja omat teinini ovat oikein hyviä perustelemaan kantansa. Kivahan niiden kanssa on vängätä. Kohta viimeinenkin lähtee kotoa, ihan ikävä tulee.
Kyllä minulla on teinejä ja olen opettanut heille, että pitää elää mielipiteittensä mukaisesti. Jos julkisesti paheksuu autoilua, niin ei itsekään autoa käytä. On väärin käskyttää muita, jos ei itse elä tavalla, jota muilta vaatii.
Toki moni teini elää "tehkää niin kuin sanon, ei niin kuin minä teen" - elämää eli paheksuu vanhempiensa tekoja, mutta on varsin mielellään nauttimassa samoista asioista. Arvot eivät saisi näkyä vain siinä, mitä edellyttää muilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän vihreisiin arvoihin kallellaan oleva poikamme ei enää saa asemalta kyytiä kotiin, koska onnistui olemaan vahvasti sitä mieltä, että yksityisautoilu on pahasta ja tietynlaiset työt (vaikka rekkakuski tai kokki) on vääristyneen maailmankatsomuksen tulosta, hän ei halu sellaisesta hyötyä. Niinpä rekkakuski-isä toteaa, että jos kotona haluat käydä, niin ota asemalta fillari ja aja 30 km.
Tulee paha mieli poikanne puolesta. Harmittaa, että pohjimmiltaan hyväntahtoiset nuoret nujerretaan tällä tavalla vanhempien puolesta. Toivottavasti teillä on muitakin lapsia, niin ei tule täysin yksinäistä vanhuutta.
Oikeastiko sinä hakisit lapsesi asemalta ja kuuntelisit koko matkan ajan valitusta siitä, miten autoilemalla tuhotaan ilmasto? Että on typerää ja suorastaan sairasta viedä seuraavilta sukupolvilta elämä vain oman mukavuuden takia. Ja se koko matka tehdään vain lapsen takia, ei siksi, että itse halutaan.
Kyllä sen lapsen eteen tehdään paljon vaikeampiakin asioita. Tuo nyt vain on esimerkki siitä, kun teini ottaa etäisyyttä perheensä arvomaailmaan. Eli kuulostaa ihan normaalilta. Kyllä me haettaisiin lapsi ja kuunneltaisiin. Kyllä ne siitä asettuu, kun ikää tulee lisää. Ei muutenkaan olla mitään nillittäjiä, etenkään omia lapsia kohtaan.
Kai sitä saa omaa aikuista lastaankin vielä sen verran kasvattaa osoittamalla, että on naurettavaa vastustaa yksityisautoilua, paitsi silloin kun itse siitä hyötyy.
Toki lapsensa kasvattamista saa jatkaa aikuisiälläkin meille suomalaisille niin rakkaalla naurunalaiseksi tekemisen metodilla.
Tosin aikuinen lapsi voi myös vetää johtopäätökset siitä, katsooko olevansa tämän ”kasvatuksen” tarpeessa.
Tämähän koko ketjun aihe on.
Miten tuossa tapauksessa on tehty lapsi naurunalaiseksi? Jos kovaan ääneen vastustaa yksityisautoilua, niin kai sitä silloin mieluummin kulkeekin julkisilla/fillarilla kuin on ruinaamassa vanhemmilta kyydin yksityisautolla?
Jos haluaa osoittaa toiselle ihmiselle, kuinka ”naurettavia hänen ajatuksensa ovat”, niin kyllä silloin pyrkii tekemään hänet naurunalaiseksi.
Toinen kysymys sitten, että kuka siinä lopulta nauraa ja kenelle, jos omasta lapsesta näkyy enää vain polkupyörän perävalo.
Miksi lapsi lakkaisi käymästä, kun vanhemmat toimivat juuri kuten hän toivoo, eli vähentävät autoilua?
Miksi haluat tahallasi ymmärtää väärin lastasi ja olla ilkeä tälle? Ehkä lapsi tulevaisuudessa asuu alueella missä voi elää ilman autoa. Nyt hän on kuitenkin teidän apunne armoilla ja noin kohtelet häntä? Hirveä vanhempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän vihreisiin arvoihin kallellaan oleva poikamme ei enää saa asemalta kyytiä kotiin, koska onnistui olemaan vahvasti sitä mieltä, että yksityisautoilu on pahasta ja tietynlaiset työt (vaikka rekkakuski tai kokki) on vääristyneen maailmankatsomuksen tulosta, hän ei halu sellaisesta hyötyä. Niinpä rekkakuski-isä toteaa, että jos kotona haluat käydä, niin ota asemalta fillari ja aja 30 km.
Tulee paha mieli poikanne puolesta. Harmittaa, että pohjimmiltaan hyväntahtoiset nuoret nujerretaan tällä tavalla vanhempien puolesta. Toivottavasti teillä on muitakin lapsia, niin ei tule täysin yksinäistä vanhuutta.
Oikeastiko sinä hakisit lapsesi asemalta ja kuuntelisit koko matkan ajan valitusta siitä, miten autoilemalla tuhotaan ilmasto? Että on typerää ja suorastaan sairasta viedä seuraavilta sukupolvilta elämä vain oman mukavuuden takia. Ja se koko matka tehdään vain lapsen takia, ei siksi, että itse halutaan.
Kyllä sen lapsen eteen tehdään paljon vaikeampiakin asioita. Tuo nyt vain on esimerkki siitä, kun teini ottaa etäisyyttä perheensä arvomaailmaan. Eli kuulostaa ihan normaalilta. Kyllä me haettaisiin lapsi ja kuunneltaisiin. Kyllä ne siitä asettuu, kun ikää tulee lisää. Ei muutenkaan olla mitään nillittäjiä, etenkään omia lapsia kohtaan.
Kai sitä saa omaa aikuista lastaankin vielä sen verran kasvattaa osoittamalla, että on naurettavaa vastustaa yksityisautoilua, paitsi silloin kun itse siitä hyötyy.
Toki lapsensa kasvattamista saa jatkaa aikuisiälläkin meille suomalaisille niin rakkaalla naurunalaiseksi tekemisen metodilla.
Tosin aikuinen lapsi voi myös vetää johtopäätökset siitä, katsooko olevansa tämän ”kasvatuksen” tarpeessa.
Tämähän koko ketjun aihe on.
Tuossa joutuu naurunalaiseksi vain omien tekojensa takia eli jos ensin syyttää vanhempiaan siitä, että nämä autoillen tuhoavat lastenlastensa maailman ja sitten itse edellyttää autokyytiä, niin kuka siinä on sitä tulevaisuutta tuhoamassa? Se kyytiä vaativa nuori vai se vanhempi, joka toteaa, että tule fillarilla, niin maailma ei tuhoudu.
Naurettavimpia ovat nämä nuoret aikuiset, jotka elokapinamaisesti esittelevät omia argumenttejaan ainoina oikeina ja sitten toimivat itse niiden vastaisesti, koska se on mukavampaa. Mutta vanhemmiltaan he silti vaativat hankalaa elämää, koska jonkunhan ne uhraukset pitää tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän vihreisiin arvoihin kallellaan oleva poikamme ei enää saa asemalta kyytiä kotiin, koska onnistui olemaan vahvasti sitä mieltä, että yksityisautoilu on pahasta ja tietynlaiset työt (vaikka rekkakuski tai kokki) on vääristyneen maailmankatsomuksen tulosta, hän ei halu sellaisesta hyötyä. Niinpä rekkakuski-isä toteaa, että jos kotona haluat käydä, niin ota asemalta fillari ja aja 30 km.
Tulee paha mieli poikanne puolesta. Harmittaa, että pohjimmiltaan hyväntahtoiset nuoret nujerretaan tällä tavalla vanhempien puolesta. Toivottavasti teillä on muitakin lapsia, niin ei tule täysin yksinäistä vanhuutta.
Oikeastiko sinä hakisit lapsesi asemalta ja kuuntelisit koko matkan ajan valitusta siitä, miten autoilemalla tuhotaan ilmasto? Että on typerää ja suorastaan sairasta viedä seuraavilta sukupolvilta elämä vain oman mukavuuden takia. Ja se koko matka tehdään vain lapsen takia, ei siksi, että itse halutaan.
Kyllä sen lapsen eteen tehdään paljon vaikeampiakin asioita. Tuo nyt vain on esimerkki siitä, kun teini ottaa etäisyyttä perheensä arvomaailmaan. Eli kuulostaa ihan normaalilta. Kyllä me haettaisiin lapsi ja kuunneltaisiin. Kyllä ne siitä asettuu, kun ikää tulee lisää. Ei muutenkaan olla mitään nillittäjiä, etenkään omia lapsia kohtaan.
Kai sitä saa omaa aikuista lastaankin vielä sen verran kasvattaa osoittamalla, että on naurettavaa vastustaa yksityisautoilua, paitsi silloin kun itse siitä hyötyy.
Toki lapsensa kasvattamista saa jatkaa aikuisiälläkin meille suomalaisille niin rakkaalla naurunalaiseksi tekemisen metodilla.
Tosin aikuinen lapsi voi myös vetää johtopäätökset siitä, katsooko olevansa tämän ”kasvatuksen” tarpeessa.
Tämähän koko ketjun aihe on.
Miten tuossa tapauksessa on tehty lapsi naurunalaiseksi? Jos kovaan ääneen vastustaa yksityisautoilua, niin kai sitä silloin mieluummin kulkeekin julkisilla/fillarilla kuin on ruinaamassa vanhemmilta kyydin yksityisautolla?
Jos haluaa osoittaa toiselle ihmiselle, kuinka ”naurettavia hänen ajatuksensa ovat”, niin kyllä silloin pyrkii tekemään hänet naurunalaiseksi.
Toinen kysymys sitten, että kuka siinä lopulta nauraa ja kenelle, jos omasta lapsesta näkyy enää vain polkupyörän perävalo.
Miksi lapsi lakkaisi käymästä, kun vanhemmat toimivat juuri kuten hän toivoo, eli vähentävät autoilua?
Jos katsot vähän viestiketjua ylöspäin, niin tilanne oli se, että asemalta on matkaa 30 kilometriä lapsuudenkotiin, ja vanhemman ratkaisu on että lapsen pitää ”ottaa asemalta fillari”, koska vanhempi ei näpäytyshimoissaan suostu tätä kyyditsemään.
En tiedä, onko kyseisellä asemalla citypyöriä käytettävissä, vai haluaako tämä jalo kasvattaja lapsensa näpistävän asemalta pyörän. Ainakin jälkimmäisessä tapauksessa itse jättäisin vierailun väliin.
Tosiasiahan on, että lapset ovat aina vanhemmille tärkeämpiä kuin vanhemmat lapsille. Joten vanhemman suru on suurempi, jos välit menevät poikki ”kasvatusinnon” vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän vihreisiin arvoihin kallellaan oleva poikamme ei enää saa asemalta kyytiä kotiin, koska onnistui olemaan vahvasti sitä mieltä, että yksityisautoilu on pahasta ja tietynlaiset työt (vaikka rekkakuski tai kokki) on vääristyneen maailmankatsomuksen tulosta, hän ei halu sellaisesta hyötyä. Niinpä rekkakuski-isä toteaa, että jos kotona haluat käydä, niin ota asemalta fillari ja aja 30 km.
Tulee paha mieli poikanne puolesta. Harmittaa, että pohjimmiltaan hyväntahtoiset nuoret nujerretaan tällä tavalla vanhempien puolesta. Toivottavasti teillä on muitakin lapsia, niin ei tule täysin yksinäistä vanhuutta.
Oikeastiko sinä hakisit lapsesi asemalta ja kuuntelisit koko matkan ajan valitusta siitä, miten autoilemalla tuhotaan ilmasto? Että on typerää ja suorastaan sairasta viedä seuraavilta sukupolvilta elämä vain oman mukavuuden takia. Ja se koko matka tehdään vain lapsen takia, ei siksi, että itse halutaan.
Kyllä sen lapsen eteen tehdään paljon vaikeampiakin asioita. Tuo nyt vain on esimerkki siitä, kun teini ottaa etäisyyttä perheensä arvomaailmaan. Eli kuulostaa ihan normaalilta. Kyllä me haettaisiin lapsi ja kuunneltaisiin. Kyllä ne siitä asettuu, kun ikää tulee lisää. Ei muutenkaan olla mitään nillittäjiä, etenkään omia lapsia kohtaan.
Kai sitä saa omaa aikuista lastaankin vielä sen verran kasvattaa osoittamalla, että on naurettavaa vastustaa yksityisautoilua, paitsi silloin kun itse siitä hyötyy.
Toki lapsensa kasvattamista saa jatkaa aikuisiälläkin meille suomalaisille niin rakkaalla naurunalaiseksi tekemisen metodilla.
Tosin aikuinen lapsi voi myös vetää johtopäätökset siitä, katsooko olevansa tämän ”kasvatuksen” tarpeessa.
Tämähän koko ketjun aihe on.
Miten tuossa tapauksessa on tehty lapsi naurunalaiseksi? Jos kovaan ääneen vastustaa yksityisautoilua, niin kai sitä silloin mieluummin kulkeekin julkisilla/fillarilla kuin on ruinaamassa vanhemmilta kyydin yksityisautolla?
Jos haluaa osoittaa toiselle ihmiselle, kuinka ”naurettavia hänen ajatuksensa ovat”, niin kyllä silloin pyrkii tekemään hänet naurunalaiseksi.
Toinen kysymys sitten, että kuka siinä lopulta nauraa ja kenelle, jos omasta lapsesta näkyy enää vain polkupyörän perävalo.
Miksi lapsi lakkaisi käymästä, kun vanhemmat toimivat juuri kuten hän toivoo, eli vähentävät autoilua?
Miksi haluat tahallasi ymmärtää väärin lastasi ja olla ilkeä tälle? Ehkä lapsi tulevaisuudessa asuu alueella missä voi elää ilman autoa. Nyt hän on kuitenkin teidän apunne armoilla ja noin kohtelet häntä? Hirveä vanhempi.
Minkä ihmeen avun armoilla? Miksi nuori ei voi jo nyt elää arvojensa mukaisesti, miksi hänellä on oikeus vaatia sitä vain muilta? Jos vanhempien autoilu on kamala asia, niin nuori voi ajaa fillarilla tai kävellä tai sitten kaikkien puheittensa vastaisesti tulla taksilla ja kärsiä itse ilmastonmuutoksen vaikutusten kompensaation taksimatkan hinnassa.
Kyllä. Olet ihmis Per s e Joten lopeta se hippeily!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän vihreisiin arvoihin kallellaan oleva poikamme ei enää saa asemalta kyytiä kotiin, koska onnistui olemaan vahvasti sitä mieltä, että yksityisautoilu on pahasta ja tietynlaiset työt (vaikka rekkakuski tai kokki) on vääristyneen maailmankatsomuksen tulosta, hän ei halu sellaisesta hyötyä. Niinpä rekkakuski-isä toteaa, että jos kotona haluat käydä, niin ota asemalta fillari ja aja 30 km.
Tulee paha mieli poikanne puolesta. Harmittaa, että pohjimmiltaan hyväntahtoiset nuoret nujerretaan tällä tavalla vanhempien puolesta. Toivottavasti teillä on muitakin lapsia, niin ei tule täysin yksinäistä vanhuutta.
Oikeastiko sinä hakisit lapsesi asemalta ja kuuntelisit koko matkan ajan valitusta siitä, miten autoilemalla tuhotaan ilmasto? Että on typerää ja suorastaan sairasta viedä seuraavilta sukupolvilta elämä vain oman mukavuuden takia. Ja se koko matka tehdään vain lapsen takia, ei siksi, että itse halutaan.
Kyllä sen lapsen eteen tehdään paljon vaikeampiakin asioita. Tuo nyt vain on esimerkki siitä, kun teini ottaa etäisyyttä perheensä arvomaailmaan. Eli kuulostaa ihan normaalilta. Kyllä me haettaisiin lapsi ja kuunneltaisiin. Kyllä ne siitä asettuu, kun ikää tulee lisää. Ei muutenkaan olla mitään nillittäjiä, etenkään omia lapsia kohtaan.
Kai sitä saa omaa aikuista lastaankin vielä sen verran kasvattaa osoittamalla, että on naurettavaa vastustaa yksityisautoilua, paitsi silloin kun itse siitä hyötyy.
Toki lapsensa kasvattamista saa jatkaa aikuisiälläkin meille suomalaisille niin rakkaalla naurunalaiseksi tekemisen metodilla.
Tosin aikuinen lapsi voi myös vetää johtopäätökset siitä, katsooko olevansa tämän ”kasvatuksen” tarpeessa.
Tämähän koko ketjun aihe on.
Tuossa joutuu naurunalaiseksi vain omien tekojensa takia eli jos ensin syyttää vanhempiaan siitä, että nämä autoillen tuhoavat lastenlastensa maailman ja sitten itse edellyttää autokyytiä, niin kuka siinä on sitä tulevaisuutta tuhoamassa? Se kyytiä vaativa nuori vai se vanhempi, joka toteaa, että tule fillarilla, niin maailma ei tuhoudu.
Naurettavimpia ovat nämä nuoret aikuiset, jotka elokapinamaisesti esittelevät omia argumenttejaan ainoina oikeina ja sitten toimivat itse niiden vastaisesti, koska se on mukavampaa. Mutta vanhemmiltaan he silti vaativat hankalaa elämää, koska jonkunhan ne uhraukset pitää tehdä.
Ei kaikki ympäristöihmiset ole tuollaisia. AP:stakin sai sen kuvan, että ei lennä ja oletan olevan myös kasvissyöjä vaikka ei sitä kertonutkaan. Tälläinen olen itsekin ja ostan lisäksi lähes kaikki vaatteet ja huonekalut käytettyinä. Minulla ei myöskään ole ajokorttia eikä autoa enkä asu Helsingin keskustassa. Elän täysin sellaista elämää mitä sanoin vanhemmilleni teininä vielä elävän. Välit tolla asenteella menee. Osa vanhemmista on ihan hirviöitä eivätkä ansaitse vastuuntuntoisia lapsiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän vihreisiin arvoihin kallellaan oleva poikamme ei enää saa asemalta kyytiä kotiin, koska onnistui olemaan vahvasti sitä mieltä, että yksityisautoilu on pahasta ja tietynlaiset työt (vaikka rekkakuski tai kokki) on vääristyneen maailmankatsomuksen tulosta, hän ei halu sellaisesta hyötyä. Niinpä rekkakuski-isä toteaa, että jos kotona haluat käydä, niin ota asemalta fillari ja aja 30 km.
Tulee paha mieli poikanne puolesta. Harmittaa, että pohjimmiltaan hyväntahtoiset nuoret nujerretaan tällä tavalla vanhempien puolesta. Toivottavasti teillä on muitakin lapsia, niin ei tule täysin yksinäistä vanhuutta.
Oikeastiko sinä hakisit lapsesi asemalta ja kuuntelisit koko matkan ajan valitusta siitä, miten autoilemalla tuhotaan ilmasto? Että on typerää ja suorastaan sairasta viedä seuraavilta sukupolvilta elämä vain oman mukavuuden takia. Ja se koko matka tehdään vain lapsen takia, ei siksi, että itse halutaan.
Kyllä sen lapsen eteen tehdään paljon vaikeampiakin asioita. Tuo nyt vain on esimerkki siitä, kun teini ottaa etäisyyttä perheensä arvomaailmaan. Eli kuulostaa ihan normaalilta. Kyllä me haettaisiin lapsi ja kuunneltaisiin. Kyllä ne siitä asettuu, kun ikää tulee lisää. Ei muutenkaan olla mitään nillittäjiä, etenkään omia lapsia kohtaan.
Kai sitä saa omaa aikuista lastaankin vielä sen verran kasvattaa osoittamalla, että on naurettavaa vastustaa yksityisautoilua, paitsi silloin kun itse siitä hyötyy.
Toki lapsensa kasvattamista saa jatkaa aikuisiälläkin meille suomalaisille niin rakkaalla naurunalaiseksi tekemisen metodilla.
Tosin aikuinen lapsi voi myös vetää johtopäätökset siitä, katsooko olevansa tämän ”kasvatuksen” tarpeessa.
Tämähän koko ketjun aihe on.
Miten tuossa tapauksessa on tehty lapsi naurunalaiseksi? Jos kovaan ääneen vastustaa yksityisautoilua, niin kai sitä silloin mieluummin kulkeekin julkisilla/fillarilla kuin on ruinaamassa vanhemmilta kyydin yksityisautolla?
Jos haluaa osoittaa toiselle ihmiselle, kuinka ”naurettavia hänen ajatuksensa ovat”, niin kyllä silloin pyrkii tekemään hänet naurunalaiseksi.
Toinen kysymys sitten, että kuka siinä lopulta nauraa ja kenelle, jos omasta lapsesta näkyy enää vain polkupyörän perävalo.
Miksi lapsi lakkaisi käymästä, kun vanhemmat toimivat juuri kuten hän toivoo, eli vähentävät autoilua?
Jos katsot vähän viestiketjua ylöspäin, niin tilanne oli se, että asemalta on matkaa 30 kilometriä lapsuudenkotiin, ja vanhemman ratkaisu on että lapsen pitää ”ottaa asemalta fillari”, koska vanhempi ei näpäytyshimoissaan suostu tätä kyyditsemään.
En tiedä, onko kyseisellä asemalla citypyöriä käytettävissä, vai haluaako tämä jalo kasvattaja lapsensa näpistävän asemalta pyörän. Ainakin jälkimmäisessä tapauksessa itse jättäisin vierailun väliin.
Tosiasiahan on, että lapset ovat aina vanhemmille tärkeämpiä kuin vanhemmat lapsille. Joten vanhemman suru on suurempi, jos välit menevät poikki ”kasvatusinnon” vuoksi.
Lapsi voi tulla taksilla, jos autoilu on hänelle hyväksyttävää, mutta ei vanhemmille.
Ei pidä avata suutaan kertoen omista arvoistaan, jotka edellyttävät muutosta muiden elämään, mutta omassa elämässä palvelun pitää edelleen sujua.
En minä ainakaan kuljettele ketään, jonka mielestä yksityiautoilu tulee lailla kieltää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarvitseeko sitä olla äänessä aiheissa, jousta tietää syntyvän riitaa? Mikä tarve sinulla on julistaa hienoja näkemyksiäsi?
Mielestäni perhetapaamiset olisivat helpompia, jos niissä ei aina keskusteltaisi reissaamisesta tai muista aiheista joista itselleni tulee vaan paha mieli. Oikeastaan on vaikea puhua mistä vaan, koska olen niin eri mieltä kaikesta. Vaihtoehtona on toki olla "julistamatta" mitään mielipiteitäni (aka normaali keskusteluun osallistuminen), mutta silloin jään mieluummin vain kotiin. Ap
Jää sitten. Olet vähemmistö, joten et voi alkaa määräilemään mistä muut puhuvat. Ei vaikka mieli tekisi. Perheen piirissä et voi ilmiantaa ja poistattaa keskusteluja, kuten palstoilla olet tottunut.
Sitten on varmaan kaikille parasta, että jään jatkossa kotiin. Tilanne on silti surullinen, sillä onhan kyseessä kuitenkin perheeni. AP
Sinun tilanteessasi jäisin kotiin.
Mutta kuinka on mahdollista, että olette eri mieltä ihan kaikesta? Siis pukeutumisesta, loman vietosta, ruoanlaitosta, asumisesta, työstä, käsitöistä, liikunnasta, eläimistä, lapsista, terveydenhoidosta, vanhusten hoivasta, abortista, uskonnosta, yksilön vapaudesta, siivoamisesta, pyykinpesusta, pyhien vietosta, taiteesta, musiikista, elokuvista...?
Jos tosiaan yksimielisyyttä ei löytyisi mistään, jäisin varmaan kotiin.
Emme ole eri mieltä ihan kaikesta. Listaltasi löytyi paljon asioita mistä puhumisesta ei varmastikaan tulisi riitaa. Kyse on myös asenteista, myös minun asenteestasi. En voi sietää sitä miten yksinäiseksi tunnen oloni perheessäni. Toivoisinkin, että erimielisyydet liittyisivät vaikka siivoamiseen, koska se ei tunnu itselleni niin tärkeältä. Erimielisyydet liittyvät vahvasti minulle tärkeisiin asioihin, eikä perheelläni ole pienintäkään hinkua ymmärtää niitä. Kadehdin aina lapsia keiden vanhemmat tukevat lapsiaan myös tilanteissa, missä lapsen päätös ei noudata ensisijaisesti vanhemman toivetta.
Minäkin olin tällainen mustavalkoinen ihminen nuorena. Koko sukuni oli kategorisesti täysin vastakkaista mieltä asioista, joista paasasin. Minun onnekseni niistä ei tehty taisteluja, vaan jotenkin sovin kuitenkin seuraan ja aina joku (mummo, äiti) jaksoi tulla lohduttelemaan ja sovittiin asioita. Nyt kun mietin, niin taisin olla oikeinkin rasittava. Harmi, jos sinun täytyy näiden asioiden takia erota perheestäsi. Esim. ilmastokysymykset eivät ole lähellekään niin tärkeitä, kuin se, että sinulla säilyy suhde sukuusi. Parin vuoden päästä mielipiteesi ovat muuttuneet kuitenkin. Ymmärrän, jos sinulla on esim. homoseksuaaleja ystäviä jolloin sinua loukkaa henkilökohtaisesti perheesi kielenkäyttö...
Asiat eivät ole mustavalkoisia läheskään aina. Niistä voi aina löytää vaikka kuinka monta puolta. Kunhan tulee vähän ikää lisää, niin huomaat sen itsekin.
Tässäkin huomaa ilmiön yksipuolisuuden. Itse pitää joustaa ja kestää vaikka mitä ja myydät omat arvonsa voidakseen olla perheensä kanssa, mistä puolestaan kukaan ei ole valmis laittamaan tikkuakaan ristiin sen yhden puolesta, että voisi kokea viihtyvänsä.
Mistä sinä tiedät, mitä kaikkea ap:n perheessä on tehty sen eteen, että hän kokisi viihtyvänsä? Ties vaikka on jo ostettu seitania joulupöytään ja kauramaitoa kahviin, kun hän tulee käymään. Sillehän ei sitten kukaan voi mitään, jos ap pahoittaa niin mielensä toisten lentomatkailusta, ettei mielipahaltaan kykene enää keskustelemaan ja olemaan kiinnostunut itse reissukohteesta ja siitä, mitä siellä on tehty, vaan jää mieluummin pois koko vierailulta.
Aika passiivis-aggressiivinen perhe, jos ensin ostavat seitania ja kauramaitoa ja sitten alkavat ilkeillä. Koska ap:n mukaan ongelmana on nimenomaan tuo ilkeily monen voimin yhtä vastaan.
Niin metsää vastaa, kuin sinne huutaa...
"Mielestäni perhetapaamiset olisivat helpompia, jos niissä ei aina keskusteltaisi reissaamisesta tai muista aiheista joista itselleni tulee vaan paha mieli. Oikeastaan on vaikea puhua mistä vaan, koska olen niin eri mieltä kaikesta. Vaihtoehtona on toki olla "julistamatta" mitään mielipiteitäni (aka normaali keskusteluun osallistuminen), mutta silloin jään mieluummin vain kotiin."
Minä ainakin luen tästä ap:n viestistä rivien välistä, että hän taitaa useimmiten olla se, jota vastaan muut joutuvat puolustautumaan. Ei ole normaalia keskusteluun osallistumista alkaa paasata lentomatkailun epäekologisuudesta, jos toiset kyselevät, miten meni Mikon ja Maijan Mallorcan matka.
Tässä taas ap. Tarkoitan boldatulla kohdalla sitä, että on vaikea ottaa osaa keskusteluun, kun monesti se pyörii sellaisten aiheiden ympärillä mistä itse en välitä. Saatetaan vaikka kaikkien viikonloppulomista Keski-Euroopassa ja istun hiljaa vieressä potien ilmastoahdistusta. Naurakaa tekin täällä vaan, olen siihen tottunut. Näitä tilanteita on hyvin paljon, ja otin osaa keskusteluun tai en, keskustelun lomasta saatetaan pilkallisesti sivaltaa jotain, että "Joo niin... paitsi Maija ku se on tollanen hysteerikko". Sama saattaa päteä homofobiseen pilkkaamiseen.
Tuo boldattu kuulostaa jo vähän huolestuttavalta. Luultavasti vanhempasi ja muut sukulaiset ovat vielä vitsailulinjalla ja yrittävät vähätellä ehkä omaakin huoltaan. Mutta veikkaan, että ainakin äitisi on jo aidosti huolissaan, jos ilmastoahdistuksesi on päässyt noin pahaksi. Ehkä sinunkin pitäisi olla huolissaan siitä? Ehkä syy ei ihan kokonaan ole niissä muissa perheenjäsenissä, vaikka varmasti ovatkin olleet vähän loukkaavia.
Meilläkin on perheessä tällainen käenpoikanen. Hän on hyvin järkevä ja perinteinen ja kärsii usein selvästi kaoottisesta ja epäsovinnaisesta perheestään. Joskus äitinä olen vähän surullinen hänen puolestaan, koska meidän on vaikea ymmärtää tämän lapsen arvomaailmaa ja tavoitteita ja pelkään, että ne eivät tee häntä onnellisiksi. Pelkään myös, että hän ei tunne saavansa meistä sitä tukea, mitä tarvitsisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän vihreisiin arvoihin kallellaan oleva poikamme ei enää saa asemalta kyytiä kotiin, koska onnistui olemaan vahvasti sitä mieltä, että yksityisautoilu on pahasta ja tietynlaiset työt (vaikka rekkakuski tai kokki) on vääristyneen maailmankatsomuksen tulosta, hän ei halu sellaisesta hyötyä. Niinpä rekkakuski-isä toteaa, että jos kotona haluat käydä, niin ota asemalta fillari ja aja 30 km.
Tulee paha mieli poikanne puolesta. Harmittaa, että pohjimmiltaan hyväntahtoiset nuoret nujerretaan tällä tavalla vanhempien puolesta. Toivottavasti teillä on muitakin lapsia, niin ei tule täysin yksinäistä vanhuutta.
Oikeastiko sinä hakisit lapsesi asemalta ja kuuntelisit koko matkan ajan valitusta siitä, miten autoilemalla tuhotaan ilmasto? Että on typerää ja suorastaan sairasta viedä seuraavilta sukupolvilta elämä vain oman mukavuuden takia. Ja se koko matka tehdään vain lapsen takia, ei siksi, että itse halutaan.
Kyllä sen lapsen eteen tehdään paljon vaikeampiakin asioita. Tuo nyt vain on esimerkki siitä, kun teini ottaa etäisyyttä perheensä arvomaailmaan. Eli kuulostaa ihan normaalilta. Kyllä me haettaisiin lapsi ja kuunneltaisiin. Kyllä ne siitä asettuu, kun ikää tulee lisää. Ei muutenkaan olla mitään nillittäjiä, etenkään omia lapsia kohtaan.
Siis annat teinisi moittia ratkaisujasi, mutta et vaadi teiniltä perusteluja sille, että hänen takiaan pitää autoilla? Jos aidosti vastustaa autoilua, niin ei mene vanhempien kyytiin eli kyllä lapsille pitää opettaa, että omat puheet ja omat arvot kannattaa pitää samassa linjassa, muuten ei ole kuuntelemisen arvoinen.
En tiedä, onko sulla teinejä, mutta mun teinit on moittineet mun ratkaisuja enemmänkin :) Voi olla, että niissä on moitittavaakin, ei siinä mitään. Mutta eiköhän se ole teinin tehtävä. En saa mitään kohtausta tällaisesta. Kun on tullut ikää lisää, ovat mielipiteetkin yleensä muuttuneet. Kyllä juttelemme asioista, ja omat teinini ovat oikein hyviä perustelemaan kantansa. Kivahan niiden kanssa on vängätä. Kohta viimeinenkin lähtee kotoa, ihan ikävä tulee.
Kyllä minulla on teinejä ja olen opettanut heille, että pitää elää mielipiteittensä mukaisesti. Jos julkisesti paheksuu autoilua, niin ei itsekään autoa käytä. On väärin käskyttää muita, jos ei itse elä tavalla, jota muilta vaatii.
Toki moni teini elää "tehkää niin kuin sanon, ei niin kuin minä teen" - elämää eli paheksuu vanhempiensa tekoja, mutta on varsin mielellään nauttimassa samoista asioista. Arvot eivät saisi näkyä vain siinä, mitä edellyttää muilta.
Näitä vanhempia on nähty. Itse ajellaan kaikki yli 200 metrin matkat autolla ja ahdetaan lihaa joka aterialla. Sitten naureskellaan hirveästi sille lapselle, joka kulkee julkisilla ja elää köyhää opiskelijaelämää.
Ja sen ainoan kerran kun lapsi pyytää autoa ja peräkärryä lainaan muuttaakseen vaikka kesätöihin toiselle paikkakunnalle, nauretaan räkäisesti.
Minusta tuossakaan ei aivan johdonmukaisia olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän vihreisiin arvoihin kallellaan oleva poikamme ei enää saa asemalta kyytiä kotiin, koska onnistui olemaan vahvasti sitä mieltä, että yksityisautoilu on pahasta ja tietynlaiset työt (vaikka rekkakuski tai kokki) on vääristyneen maailmankatsomuksen tulosta, hän ei halu sellaisesta hyötyä. Niinpä rekkakuski-isä toteaa, että jos kotona haluat käydä, niin ota asemalta fillari ja aja 30 km.
Tulee paha mieli poikanne puolesta. Harmittaa, että pohjimmiltaan hyväntahtoiset nuoret nujerretaan tällä tavalla vanhempien puolesta. Toivottavasti teillä on muitakin lapsia, niin ei tule täysin yksinäistä vanhuutta.
Oikeastiko sinä hakisit lapsesi asemalta ja kuuntelisit koko matkan ajan valitusta siitä, miten autoilemalla tuhotaan ilmasto? Että on typerää ja suorastaan sairasta viedä seuraavilta sukupolvilta elämä vain oman mukavuuden takia. Ja se koko matka tehdään vain lapsen takia, ei siksi, että itse halutaan.
Kyllä sen lapsen eteen tehdään paljon vaikeampiakin asioita. Tuo nyt vain on esimerkki siitä, kun teini ottaa etäisyyttä perheensä arvomaailmaan. Eli kuulostaa ihan normaalilta. Kyllä me haettaisiin lapsi ja kuunneltaisiin. Kyllä ne siitä asettuu, kun ikää tulee lisää. Ei muutenkaan olla mitään nillittäjiä, etenkään omia lapsia kohtaan.
Kai sitä saa omaa aikuista lastaankin vielä sen verran kasvattaa osoittamalla, että on naurettavaa vastustaa yksityisautoilua, paitsi silloin kun itse siitä hyötyy.
Toki lapsensa kasvattamista saa jatkaa aikuisiälläkin meille suomalaisille niin rakkaalla naurunalaiseksi tekemisen metodilla.
Tosin aikuinen lapsi voi myös vetää johtopäätökset siitä, katsooko olevansa tämän ”kasvatuksen” tarpeessa.
Tämähän koko ketjun aihe on.
Tuossa joutuu naurunalaiseksi vain omien tekojensa takia eli jos ensin syyttää vanhempiaan siitä, että nämä autoillen tuhoavat lastenlastensa maailman ja sitten itse edellyttää autokyytiä, niin kuka siinä on sitä tulevaisuutta tuhoamassa? Se kyytiä vaativa nuori vai se vanhempi, joka toteaa, että tule fillarilla, niin maailma ei tuhoudu.
Naurettavimpia ovat nämä nuoret aikuiset, jotka elokapinamaisesti esittelevät omia argumenttejaan ainoina oikeina ja sitten toimivat itse niiden vastaisesti, koska se on mukavampaa. Mutta vanhemmiltaan he silti vaativat hankalaa elämää, koska jonkunhan ne uhraukset pitää tehdä.
Ei kaikki ympäristöihmiset ole tuollaisia. AP:stakin sai sen kuvan, että ei lennä ja oletan olevan myös kasvissyöjä vaikka ei sitä kertonutkaan. Tälläinen olen itsekin ja ostan lisäksi lähes kaikki vaatteet ja huonekalut käytettyinä. Minulla ei myöskään ole ajokorttia eikä autoa enkä asu Helsingin keskustassa. Elän täysin sellaista elämää mitä sanoin vanhemmilleni teininä vielä elävän. Välit tolla asenteella menee. Osa vanhemmista on ihan hirviöitä eivätkä ansaitse vastuuntuntoisia lapsiaan.
Fiksu lapsi ei selitä vanhemmilleen, miten ilmastonmuutos on nimenomaan näiden syytä. Silloin saa autokyydin kotiin. Mutta jos toistuvasti syyllistää, niin vanhemmilla on oikeus todeta, että tämä oli tässä. Jos me olemme sinulle tärkeitä, osaat varmasti tulla käymään muutenkin kuin vanhempien kyydillä. Ja jos se ei mitenkään onnistu, niin voidaan todeta, että ilmastonmuutos ei ainakaan etene siksi, että aikuinen ihminen ei ilman vanhempien apua kykene liikkumaan kuin kotikaupungissaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän vihreisiin arvoihin kallellaan oleva poikamme ei enää saa asemalta kyytiä kotiin, koska onnistui olemaan vahvasti sitä mieltä, että yksityisautoilu on pahasta ja tietynlaiset työt (vaikka rekkakuski tai kokki) on vääristyneen maailmankatsomuksen tulosta, hän ei halu sellaisesta hyötyä. Niinpä rekkakuski-isä toteaa, että jos kotona haluat käydä, niin ota asemalta fillari ja aja 30 km.
Tulee paha mieli poikanne puolesta. Harmittaa, että pohjimmiltaan hyväntahtoiset nuoret nujerretaan tällä tavalla vanhempien puolesta. Toivottavasti teillä on muitakin lapsia, niin ei tule täysin yksinäistä vanhuutta.
Oikeastiko sinä hakisit lapsesi asemalta ja kuuntelisit koko matkan ajan valitusta siitä, miten autoilemalla tuhotaan ilmasto? Että on typerää ja suorastaan sairasta viedä seuraavilta sukupolvilta elämä vain oman mukavuuden takia. Ja se koko matka tehdään vain lapsen takia, ei siksi, että itse halutaan.
Kyllä sen lapsen eteen tehdään paljon vaikeampiakin asioita. Tuo nyt vain on esimerkki siitä, kun teini ottaa etäisyyttä perheensä arvomaailmaan. Eli kuulostaa ihan normaalilta. Kyllä me haettaisiin lapsi ja kuunneltaisiin. Kyllä ne siitä asettuu, kun ikää tulee lisää. Ei muutenkaan olla mitään nillittäjiä, etenkään omia lapsia kohtaan.
Kai sitä saa omaa aikuista lastaankin vielä sen verran kasvattaa osoittamalla, että on naurettavaa vastustaa yksityisautoilua, paitsi silloin kun itse siitä hyötyy.
Toki lapsensa kasvattamista saa jatkaa aikuisiälläkin meille suomalaisille niin rakkaalla naurunalaiseksi tekemisen metodilla.
Tosin aikuinen lapsi voi myös vetää johtopäätökset siitä, katsooko olevansa tämän ”kasvatuksen” tarpeessa.
Tämähän koko ketjun aihe on.
Miten tuossa tapauksessa on tehty lapsi naurunalaiseksi? Jos kovaan ääneen vastustaa yksityisautoilua, niin kai sitä silloin mieluummin kulkeekin julkisilla/fillarilla kuin on ruinaamassa vanhemmilta kyydin yksityisautolla?
Jos haluaa osoittaa toiselle ihmiselle, kuinka ”naurettavia hänen ajatuksensa ovat”, niin kyllä silloin pyrkii tekemään hänet naurunalaiseksi.
Toinen kysymys sitten, että kuka siinä lopulta nauraa ja kenelle, jos omasta lapsesta näkyy enää vain polkupyörän perävalo.
Miksi lapsi lakkaisi käymästä, kun vanhemmat toimivat juuri kuten hän toivoo, eli vähentävät autoilua?
Jos katsot vähän viestiketjua ylöspäin, niin tilanne oli se, että asemalta on matkaa 30 kilometriä lapsuudenkotiin, ja vanhemman ratkaisu on että lapsen pitää ”ottaa asemalta fillari”, koska vanhempi ei näpäytyshimoissaan suostu tätä kyyditsemään.
En tiedä, onko kyseisellä asemalla citypyöriä käytettävissä, vai haluaako tämä jalo kasvattaja lapsensa näpistävän asemalta pyörän. Ainakin jälkimmäisessä tapauksessa itse jättäisin vierailun väliin.
Tosiasiahan on, että lapset ovat aina vanhemmille tärkeämpiä kuin vanhemmat lapsille. Joten vanhemman suru on suurempi, jos välit menevät poikki ”kasvatusinnon” vuoksi.
Lapsi voi tulla taksilla, jos autoilu on hänelle hyväksyttävää, mutta ei vanhemmille.
Ei pidä avata suutaan kertoen omista arvoistaan, jotka edellyttävät muutosta muiden elämään, mutta omassa elämässä palvelun pitää edelleen sujua.
En minä ainakaan kuljettele ketään, jonka mielestä yksityiautoilu tulee lailla kieltää.
Eikä varmasti pian ole lasta kuljetettavanakaan.
Sitten kun sukujuhlissa kysytään että mitä se teidän terttuoskari nykyään puuhaa, niin voit oikein rinta rottingilla sanoa että viimeksi kuulin siitä viisi vuotta sitten kun opetin miten arvojen pitää ilmetä omassa elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarvitseeko sitä olla äänessä aiheissa, jousta tietää syntyvän riitaa? Mikä tarve sinulla on julistaa hienoja näkemyksiäsi?
Mielestäni perhetapaamiset olisivat helpompia, jos niissä ei aina keskusteltaisi reissaamisesta tai muista aiheista joista itselleni tulee vaan paha mieli. Oikeastaan on vaikea puhua mistä vaan, koska olen niin eri mieltä kaikesta. Vaihtoehtona on toki olla "julistamatta" mitään mielipiteitäni (aka normaali keskusteluun osallistuminen), mutta silloin jään mieluummin vain kotiin. Ap
Jää sitten. Olet vähemmistö, joten et voi alkaa määräilemään mistä muut puhuvat. Ei vaikka mieli tekisi. Perheen piirissä et voi ilmiantaa ja poistattaa keskusteluja, kuten palstoilla olet tottunut.
Sitten on varmaan kaikille parasta, että jään jatkossa kotiin. Tilanne on silti surullinen, sillä onhan kyseessä kuitenkin perheeni. AP
Sinun tilanteessasi jäisin kotiin.
Mutta kuinka on mahdollista, että olette eri mieltä ihan kaikesta? Siis pukeutumisesta, loman vietosta, ruoanlaitosta, asumisesta, työstä, käsitöistä, liikunnasta, eläimistä, lapsista, terveydenhoidosta, vanhusten hoivasta, abortista, uskonnosta, yksilön vapaudesta, siivoamisesta, pyykinpesusta, pyhien vietosta, taiteesta, musiikista, elokuvista...?
Jos tosiaan yksimielisyyttä ei löytyisi mistään, jäisin varmaan kotiin.
Emme ole eri mieltä ihan kaikesta. Listaltasi löytyi paljon asioita mistä puhumisesta ei varmastikaan tulisi riitaa. Kyse on myös asenteista, myös minun asenteestasi. En voi sietää sitä miten yksinäiseksi tunnen oloni perheessäni. Toivoisinkin, että erimielisyydet liittyisivät vaikka siivoamiseen, koska se ei tunnu itselleni niin tärkeältä. Erimielisyydet liittyvät vahvasti minulle tärkeisiin asioihin, eikä perheelläni ole pienintäkään hinkua ymmärtää niitä. Kadehdin aina lapsia keiden vanhemmat tukevat lapsiaan myös tilanteissa, missä lapsen päätös ei noudata ensisijaisesti vanhemman toivetta.
Minäkin olin tällainen mustavalkoinen ihminen nuorena. Koko sukuni oli kategorisesti täysin vastakkaista mieltä asioista, joista paasasin. Minun onnekseni niistä ei tehty taisteluja, vaan jotenkin sovin kuitenkin seuraan ja aina joku (mummo, äiti) jaksoi tulla lohduttelemaan ja sovittiin asioita. Nyt kun mietin, niin taisin olla oikeinkin rasittava. Harmi, jos sinun täytyy näiden asioiden takia erota perheestäsi. Esim. ilmastokysymykset eivät ole lähellekään niin tärkeitä, kuin se, että sinulla säilyy suhde sukuusi. Parin vuoden päästä mielipiteesi ovat muuttuneet kuitenkin. Ymmärrän, jos sinulla on esim. homoseksuaaleja ystäviä jolloin sinua loukkaa henkilökohtaisesti perheesi kielenkäyttö...
Asiat eivät ole mustavalkoisia läheskään aina. Niistä voi aina löytää vaikka kuinka monta puolta. Kunhan tulee vähän ikää lisää, niin huomaat sen itsekin.
Tässäkin huomaa ilmiön yksipuolisuuden. Itse pitää joustaa ja kestää vaikka mitä ja myydät omat arvonsa voidakseen olla perheensä kanssa, mistä puolestaan kukaan ei ole valmis laittamaan tikkuakaan ristiin sen yhden puolesta, että voisi kokea viihtyvänsä.
Mistä sinä tiedät, mitä kaikkea ap:n perheessä on tehty sen eteen, että hän kokisi viihtyvänsä? Ties vaikka on jo ostettu seitania joulupöytään ja kauramaitoa kahviin, kun hän tulee käymään. Sillehän ei sitten kukaan voi mitään, jos ap pahoittaa niin mielensä toisten lentomatkailusta, ettei mielipahaltaan kykene enää keskustelemaan ja olemaan kiinnostunut itse reissukohteesta ja siitä, mitä siellä on tehty, vaan jää mieluummin pois koko vierailulta.
Aika passiivis-aggressiivinen perhe, jos ensin ostavat seitania ja kauramaitoa ja sitten alkavat ilkeillä. Koska ap:n mukaan ongelmana on nimenomaan tuo ilkeily monen voimin yhtä vastaan.
Niin metsää vastaa, kuin sinne huutaa...
"Mielestäni perhetapaamiset olisivat helpompia, jos niissä ei aina keskusteltaisi reissaamisesta tai muista aiheista joista itselleni tulee vaan paha mieli. Oikeastaan on vaikea puhua mistä vaan, koska olen niin eri mieltä kaikesta. Vaihtoehtona on toki olla "julistamatta" mitään mielipiteitäni (aka normaali keskusteluun osallistuminen), mutta silloin jään mieluummin vain kotiin."
Minä ainakin luen tästä ap:n viestistä rivien välistä, että hän taitaa useimmiten olla se, jota vastaan muut joutuvat puolustautumaan. Ei ole normaalia keskusteluun osallistumista alkaa paasata lentomatkailun epäekologisuudesta, jos toiset kyselevät, miten meni Mikon ja Maijan Mallorcan matka.
Tässä taas ap. Tarkoitan boldatulla kohdalla sitä, että on vaikea ottaa osaa keskusteluun, kun monesti se pyörii sellaisten aiheiden ympärillä mistä itse en välitä. Saatetaan vaikka kaikkien viikonloppulomista Keski-Euroopassa ja istun hiljaa vieressä potien ilmastoahdistusta. Naurakaa tekin täällä vaan, olen siihen tottunut. Näitä tilanteita on hyvin paljon, ja otin osaa keskusteluun tai en, keskustelun lomasta saatetaan pilkallisesti sivaltaa jotain, että "Joo niin... paitsi Maija ku se on tollanen hysteerikko". Sama saattaa päteä homofobiseen pilkkaamiseen.
Tuo boldattu kuulostaa jo vähän huolestuttavalta. Luultavasti vanhempasi ja muut sukulaiset ovat vielä vitsailulinjalla ja yrittävät vähätellä ehkä omaakin huoltaan. Mutta veikkaan, että ainakin äitisi on jo aidosti huolissaan, jos ilmastoahdistuksesi on päässyt noin pahaksi. Ehkä sinunkin pitäisi olla huolissaan siitä? Ehkä syy ei ihan kokonaan ole niissä muissa perheenjäsenissä, vaikka varmasti ovatkin olleet vähän loukkaavia.
Meilläkin on perheessä tällainen käenpoikanen. Hän on hyvin järkevä ja perinteinen ja kärsii usein selvästi kaoottisesta ja epäsovinnaisesta perheestään. Joskus äitinä olen vähän surullinen hänen puolestaan, koska meidän on vaikea ymmärtää tämän lapsen arvomaailmaa ja tavoitteita ja pelkään, että ne eivät tee häntä onnellisiksi. Pelkään myös, että hän ei tunne saavansa meistä sitä tukea, mitä tarvitsisi.
Ap tässä. Kyllä se onkin huolestuttavaa. Vaikka en pidä itseäni itsetuhoisena, minulla on kuitenkin välillä sellaisia ajatuksia. Koen tulevaisuuden kovin lohduttomana ja perheeni tietää sen. Sekin satuttaa, että silti heistä on kiva retostella edessäni kaikilla uusilla lomareissuilla ja haukkua "ituhippejä".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän vihreisiin arvoihin kallellaan oleva poikamme ei enää saa asemalta kyytiä kotiin, koska onnistui olemaan vahvasti sitä mieltä, että yksityisautoilu on pahasta ja tietynlaiset työt (vaikka rekkakuski tai kokki) on vääristyneen maailmankatsomuksen tulosta, hän ei halu sellaisesta hyötyä. Niinpä rekkakuski-isä toteaa, että jos kotona haluat käydä, niin ota asemalta fillari ja aja 30 km.
Tulee paha mieli poikanne puolesta. Harmittaa, että pohjimmiltaan hyväntahtoiset nuoret nujerretaan tällä tavalla vanhempien puolesta. Toivottavasti teillä on muitakin lapsia, niin ei tule täysin yksinäistä vanhuutta.
Oikeastiko sinä hakisit lapsesi asemalta ja kuuntelisit koko matkan ajan valitusta siitä, miten autoilemalla tuhotaan ilmasto? Että on typerää ja suorastaan sairasta viedä seuraavilta sukupolvilta elämä vain oman mukavuuden takia. Ja se koko matka tehdään vain lapsen takia, ei siksi, että itse halutaan.
Kyllä sen lapsen eteen tehdään paljon vaikeampiakin asioita. Tuo nyt vain on esimerkki siitä, kun teini ottaa etäisyyttä perheensä arvomaailmaan. Eli kuulostaa ihan normaalilta. Kyllä me haettaisiin lapsi ja kuunneltaisiin. Kyllä ne siitä asettuu, kun ikää tulee lisää. Ei muutenkaan olla mitään nillittäjiä, etenkään omia lapsia kohtaan.
Kai sitä saa omaa aikuista lastaankin vielä sen verran kasvattaa osoittamalla, että on naurettavaa vastustaa yksityisautoilua, paitsi silloin kun itse siitä hyötyy.
Toki lapsensa kasvattamista saa jatkaa aikuisiälläkin meille suomalaisille niin rakkaalla naurunalaiseksi tekemisen metodilla.
Tosin aikuinen lapsi voi myös vetää johtopäätökset siitä, katsooko olevansa tämän ”kasvatuksen” tarpeessa.
Tämähän koko ketjun aihe on.
Tuossa joutuu naurunalaiseksi vain omien tekojensa takia eli jos ensin syyttää vanhempiaan siitä, että nämä autoillen tuhoavat lastenlastensa maailman ja sitten itse edellyttää autokyytiä, niin kuka siinä on sitä tulevaisuutta tuhoamassa? Se kyytiä vaativa nuori vai se vanhempi, joka toteaa, että tule fillarilla, niin maailma ei tuhoudu.
Naurettavimpia ovat nämä nuoret aikuiset, jotka elokapinamaisesti esittelevät omia argumenttejaan ainoina oikeina ja sitten toimivat itse niiden vastaisesti, koska se on mukavampaa. Mutta vanhemmiltaan he silti vaativat hankalaa elämää, koska jonkunhan ne uhraukset pitää tehdä.
Ei kaikki ympäristöihmiset ole tuollaisia. AP:stakin sai sen kuvan, että ei lennä ja oletan olevan myös kasvissyöjä vaikka ei sitä kertonutkaan. Tälläinen olen itsekin ja ostan lisäksi lähes kaikki vaatteet ja huonekalut käytettyinä. Minulla ei myöskään ole ajokorttia eikä autoa enkä asu Helsingin keskustassa. Elän täysin sellaista elämää mitä sanoin vanhemmilleni teininä vielä elävän. Välit tolla asenteella menee. Osa vanhemmista on ihan hirviöitä eivätkä ansaitse vastuuntuntoisia lapsiaan.
Fiksu lapsi ei selitä vanhemmilleen, miten ilmastonmuutos on nimenomaan näiden syytä. Silloin saa autokyydin kotiin. Mutta jos toistuvasti syyllistää, niin vanhemmilla on oikeus todeta, että tämä oli tässä. Jos me olemme sinulle tärkeitä, osaat varmasti tulla käymään muutenkin kuin vanhempien kyydillä. Ja jos se ei mitenkään onnistu, niin voidaan todeta, että ilmastonmuutos ei ainakaan etene siksi, että aikuinen ihminen ei ilman vanhempien apua kykene liikkumaan kuin kotikaupungissaan.
Ja paljon on vanhemmilla ikää? 16?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän vihreisiin arvoihin kallellaan oleva poikamme ei enää saa asemalta kyytiä kotiin, koska onnistui olemaan vahvasti sitä mieltä, että yksityisautoilu on pahasta ja tietynlaiset työt (vaikka rekkakuski tai kokki) on vääristyneen maailmankatsomuksen tulosta, hän ei halu sellaisesta hyötyä. Niinpä rekkakuski-isä toteaa, että jos kotona haluat käydä, niin ota asemalta fillari ja aja 30 km.
Tulee paha mieli poikanne puolesta. Harmittaa, että pohjimmiltaan hyväntahtoiset nuoret nujerretaan tällä tavalla vanhempien puolesta. Toivottavasti teillä on muitakin lapsia, niin ei tule täysin yksinäistä vanhuutta.
Oikeastiko sinä hakisit lapsesi asemalta ja kuuntelisit koko matkan ajan valitusta siitä, miten autoilemalla tuhotaan ilmasto? Että on typerää ja suorastaan sairasta viedä seuraavilta sukupolvilta elämä vain oman mukavuuden takia. Ja se koko matka tehdään vain lapsen takia, ei siksi, että itse halutaan.
Kyllä sen lapsen eteen tehdään paljon vaikeampiakin asioita. Tuo nyt vain on esimerkki siitä, kun teini ottaa etäisyyttä perheensä arvomaailmaan. Eli kuulostaa ihan normaalilta. Kyllä me haettaisiin lapsi ja kuunneltaisiin. Kyllä ne siitä asettuu, kun ikää tulee lisää. Ei muutenkaan olla mitään nillittäjiä, etenkään omia lapsia kohtaan.
Siis annat teinisi moittia ratkaisujasi, mutta et vaadi teiniltä perusteluja sille, että hänen takiaan pitää autoilla? Jos aidosti vastustaa autoilua, niin ei mene vanhempien kyytiin eli kyllä lapsille pitää opettaa, että omat puheet ja omat arvot kannattaa pitää samassa linjassa, muuten ei ole kuuntelemisen arvoinen.
En tiedä, onko sulla teinejä, mutta mun teinit on moittineet mun ratkaisuja enemmänkin :) Voi olla, että niissä on moitittavaakin, ei siinä mitään. Mutta eiköhän se ole teinin tehtävä. En saa mitään kohtausta tällaisesta. Kun on tullut ikää lisää, ovat mielipiteetkin yleensä muuttuneet. Kyllä juttelemme asioista, ja omat teinini ovat oikein hyviä perustelemaan kantansa. Kivahan niiden kanssa on vängätä. Kohta viimeinenkin lähtee kotoa, ihan ikävä tulee.
Kyllä minulla on teinejä ja olen opettanut heille, että pitää elää mielipiteittensä mukaisesti. Jos julkisesti paheksuu autoilua, niin ei itsekään autoa käytä. On väärin käskyttää muita, jos ei itse elä tavalla, jota muilta vaatii.
Toki moni teini elää "tehkää niin kuin sanon, ei niin kuin minä teen" - elämää eli paheksuu vanhempiensa tekoja, mutta on varsin mielellään nauttimassa samoista asioista. Arvot eivät saisi näkyä vain siinä, mitä edellyttää muilta.
Näitä vanhempia on nähty. Itse ajellaan kaikki yli 200 metrin matkat autolla ja ahdetaan lihaa joka aterialla. Sitten naureskellaan hirveästi sille lapselle, joka kulkee julkisilla ja elää köyhää opiskelijaelämää.
Ja sen ainoan kerran kun lapsi pyytää autoa ja peräkärryä lainaan muuttaakseen vaikka kesätöihin toiselle paikkakunnalle, nauretaan räkäisesti.
Minusta tuossakaan ei aivan johdonmukaisia olla.
Tuo nimenomaan on johdonmukaista: jos lapsi on sitä mieltä, että autoilu on pahasta, niin miksi ihmeessä vanhempien pitää vääntää veistä haavassa ja lainata autoa? Totta kai se vihreiden arvojen lapsi osaa muuttonsa ilman sitä tehdä, niin ne muutkin ilmastonpelastajat tekevät. Heikoissa kantimissa on aate, jos viholliselta lainataan aseita, kun omat kyvyt ei riitä.
Opettele pitämään se kuanosi kiinni. Tai muuten ei tule kohta enää kutsujakaan niille kesteille. Ei tarkoitus ole aina riitaa haastaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarvitseeko sitä olla äänessä aiheissa, jousta tietää syntyvän riitaa? Mikä tarve sinulla on julistaa hienoja näkemyksiäsi?
Mielestäni perhetapaamiset olisivat helpompia, jos niissä ei aina keskusteltaisi reissaamisesta tai muista aiheista joista itselleni tulee vaan paha mieli. Oikeastaan on vaikea puhua mistä vaan, koska olen niin eri mieltä kaikesta. Vaihtoehtona on toki olla "julistamatta" mitään mielipiteitäni (aka normaali keskusteluun osallistuminen), mutta silloin jään mieluummin vain kotiin. Ap
Jää sitten. Olet vähemmistö, joten et voi alkaa määräilemään mistä muut puhuvat. Ei vaikka mieli tekisi. Perheen piirissä et voi ilmiantaa ja poistattaa keskusteluja, kuten palstoilla olet tottunut.
Sitten on varmaan kaikille parasta, että jään jatkossa kotiin. Tilanne on silti surullinen, sillä onhan kyseessä kuitenkin perheeni. AP
Sinun tilanteessasi jäisin kotiin.
Mutta kuinka on mahdollista, että olette eri mieltä ihan kaikesta? Siis pukeutumisesta, loman vietosta, ruoanlaitosta, asumisesta, työstä, käsitöistä, liikunnasta, eläimistä, lapsista, terveydenhoidosta, vanhusten hoivasta, abortista, uskonnosta, yksilön vapaudesta, siivoamisesta, pyykinpesusta, pyhien vietosta, taiteesta, musiikista, elokuvista...?
Jos tosiaan yksimielisyyttä ei löytyisi mistään, jäisin varmaan kotiin.
Emme ole eri mieltä ihan kaikesta. Listaltasi löytyi paljon asioita mistä puhumisesta ei varmastikaan tulisi riitaa. Kyse on myös asenteista, myös minun asenteestasi. En voi sietää sitä miten yksinäiseksi tunnen oloni perheessäni. Toivoisinkin, että erimielisyydet liittyisivät vaikka siivoamiseen, koska se ei tunnu itselleni niin tärkeältä. Erimielisyydet liittyvät vahvasti minulle tärkeisiin asioihin, eikä perheelläni ole pienintäkään hinkua ymmärtää niitä. Kadehdin aina lapsia keiden vanhemmat tukevat lapsiaan myös tilanteissa, missä lapsen päätös ei noudata ensisijaisesti vanhemman toivetta.
Minäkin olin tällainen mustavalkoinen ihminen nuorena. Koko sukuni oli kategorisesti täysin vastakkaista mieltä asioista, joista paasasin. Minun onnekseni niistä ei tehty taisteluja, vaan jotenkin sovin kuitenkin seuraan ja aina joku (mummo, äiti) jaksoi tulla lohduttelemaan ja sovittiin asioita. Nyt kun mietin, niin taisin olla oikeinkin rasittava. Harmi, jos sinun täytyy näiden asioiden takia erota perheestäsi. Esim. ilmastokysymykset eivät ole lähellekään niin tärkeitä, kuin se, että sinulla säilyy suhde sukuusi. Parin vuoden päästä mielipiteesi ovat muuttuneet kuitenkin. Ymmärrän, jos sinulla on esim. homoseksuaaleja ystäviä jolloin sinua loukkaa henkilökohtaisesti perheesi kielenkäyttö...
Asiat eivät ole mustavalkoisia läheskään aina. Niistä voi aina löytää vaikka kuinka monta puolta. Kunhan tulee vähän ikää lisää, niin huomaat sen itsekin.
Tässäkin huomaa ilmiön yksipuolisuuden. Itse pitää joustaa ja kestää vaikka mitä ja myydät omat arvonsa voidakseen olla perheensä kanssa, mistä puolestaan kukaan ei ole valmis laittamaan tikkuakaan ristiin sen yhden puolesta, että voisi kokea viihtyvänsä.
Mistä sinä tiedät, mitä kaikkea ap:n perheessä on tehty sen eteen, että hän kokisi viihtyvänsä? Ties vaikka on jo ostettu seitania joulupöytään ja kauramaitoa kahviin, kun hän tulee käymään. Sillehän ei sitten kukaan voi mitään, jos ap pahoittaa niin mielensä toisten lentomatkailusta, ettei mielipahaltaan kykene enää keskustelemaan ja olemaan kiinnostunut itse reissukohteesta ja siitä, mitä siellä on tehty, vaan jää mieluummin pois koko vierailulta.
Aika passiivis-aggressiivinen perhe, jos ensin ostavat seitania ja kauramaitoa ja sitten alkavat ilkeillä. Koska ap:n mukaan ongelmana on nimenomaan tuo ilkeily monen voimin yhtä vastaan.
Niin metsää vastaa, kuin sinne huutaa...
"Mielestäni perhetapaamiset olisivat helpompia, jos niissä ei aina keskusteltaisi reissaamisesta tai muista aiheista joista itselleni tulee vaan paha mieli. Oikeastaan on vaikea puhua mistä vaan, koska olen niin eri mieltä kaikesta. Vaihtoehtona on toki olla "julistamatta" mitään mielipiteitäni (aka normaali keskusteluun osallistuminen), mutta silloin jään mieluummin vain kotiin."
Minä ainakin luen tästä ap:n viestistä rivien välistä, että hän taitaa useimmiten olla se, jota vastaan muut joutuvat puolustautumaan. Ei ole normaalia keskusteluun osallistumista alkaa paasata lentomatkailun epäekologisuudesta, jos toiset kyselevät, miten meni Mikon ja Maijan Mallorcan matka.
Tässä taas ap. Tarkoitan boldatulla kohdalla sitä, että on vaikea ottaa osaa keskusteluun, kun monesti se pyörii sellaisten aiheiden ympärillä mistä itse en välitä. Saatetaan vaikka kaikkien viikonloppulomista Keski-Euroopassa ja istun hiljaa vieressä potien ilmastoahdistusta. Naurakaa tekin täällä vaan, olen siihen tottunut. Näitä tilanteita on hyvin paljon, ja otin osaa keskusteluun tai en, keskustelun lomasta saatetaan pilkallisesti sivaltaa jotain, että "Joo niin... paitsi Maija ku se on tollanen hysteerikko". Sama saattaa päteä homofobiseen pilkkaamiseen.
On eri asia elää perheessä missä esimerkiksi isä on homofoobikko, mutta äiti lempeä ja ymmärtäväinen, ja sisaruksetkin normaaleja. Tunnen oloni monesti yksinäiseksi, kun kaikki muut tuntuvat laulavat ihan eri virttä kuin minä, eikä ketään oikeastaan edes kiinnosta ulkopuolisuuden ja joukkoon kuulumattomuuden tunteeni. Tuo turkistarhaus ammattina kruunaisi kyllä kokonaisuuden. Joku totesi, että vanhempani ja perheeni varmasti häpeävät minua. Niin varmasti häpeävätkin, ja toivoisivat etten olisi paikalla pilaamassa ilmapiiriä ärsyttävillä ajatuksillani. Ap
Uskon myös, että he toivoisivat saaneensa erilaisen tyttären, että heillä kävi huono tuuri. Toivon ettei kukaan muu vanhempi nujerra ympäristöhuolestunutta lastaan samalla tavalla. Ap
Oletko miettinyt, miksi olet niin ahdistunut perheesi tekemistä valinnoista? Käsitin, että olet aikuinen, omillasi asuva aikuinen, joka voi itse tehdä omaa elämäänsä koskevat valinnat. Eli sinun ei esimerkiksi tarvitse lähteä sinne kaupunkilomalle mukaan, vaikka vanhempasi päättävät lähteä ja voit kierrättää oikeaoppisesti, vaikka muut laittaisivat kaiken sekajätteeseen jne.
Jos pystyt omaa esimerkkiä näyttämällä ja järkevällä keskustelulla saamaan heidät tekemään ympäristöystävällisempiä valintoja, niin hienoa, mutta globaalissa mittakaavassa sillä ei valitettavasti ole mitään vaikutusta, vaikka koko lapsuudenperheesi ajattelisi ja eläisi yhtä vihreästi kuin sinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän vihreisiin arvoihin kallellaan oleva poikamme ei enää saa asemalta kyytiä kotiin, koska onnistui olemaan vahvasti sitä mieltä, että yksityisautoilu on pahasta ja tietynlaiset työt (vaikka rekkakuski tai kokki) on vääristyneen maailmankatsomuksen tulosta, hän ei halu sellaisesta hyötyä. Niinpä rekkakuski-isä toteaa, että jos kotona haluat käydä, niin ota asemalta fillari ja aja 30 km.
Tulee paha mieli poikanne puolesta. Harmittaa, että pohjimmiltaan hyväntahtoiset nuoret nujerretaan tällä tavalla vanhempien puolesta. Toivottavasti teillä on muitakin lapsia, niin ei tule täysin yksinäistä vanhuutta.
Oikeastiko sinä hakisit lapsesi asemalta ja kuuntelisit koko matkan ajan valitusta siitä, miten autoilemalla tuhotaan ilmasto? Että on typerää ja suorastaan sairasta viedä seuraavilta sukupolvilta elämä vain oman mukavuuden takia. Ja se koko matka tehdään vain lapsen takia, ei siksi, että itse halutaan.
Kyllä sen lapsen eteen tehdään paljon vaikeampiakin asioita. Tuo nyt vain on esimerkki siitä, kun teini ottaa etäisyyttä perheensä arvomaailmaan. Eli kuulostaa ihan normaalilta. Kyllä me haettaisiin lapsi ja kuunneltaisiin. Kyllä ne siitä asettuu, kun ikää tulee lisää. Ei muutenkaan olla mitään nillittäjiä, etenkään omia lapsia kohtaan.
Kai sitä saa omaa aikuista lastaankin vielä sen verran kasvattaa osoittamalla, että on naurettavaa vastustaa yksityisautoilua, paitsi silloin kun itse siitä hyötyy.
Toki lapsensa kasvattamista saa jatkaa aikuisiälläkin meille suomalaisille niin rakkaalla naurunalaiseksi tekemisen metodilla.
Tosin aikuinen lapsi voi myös vetää johtopäätökset siitä, katsooko olevansa tämän ”kasvatuksen” tarpeessa.
Tämähän koko ketjun aihe on.
Tuossa joutuu naurunalaiseksi vain omien tekojensa takia eli jos ensin syyttää vanhempiaan siitä, että nämä autoillen tuhoavat lastenlastensa maailman ja sitten itse edellyttää autokyytiä, niin kuka siinä on sitä tulevaisuutta tuhoamassa? Se kyytiä vaativa nuori vai se vanhempi, joka toteaa, että tule fillarilla, niin maailma ei tuhoudu.
Naurettavimpia ovat nämä nuoret aikuiset, jotka elokapinamaisesti esittelevät omia argumenttejaan ainoina oikeina ja sitten toimivat itse niiden vastaisesti, koska se on mukavampaa. Mutta vanhemmiltaan he silti vaativat hankalaa elämää, koska jonkunhan ne uhraukset pitää tehdä.
Ei kaikki ympäristöihmiset ole tuollaisia. AP:stakin sai sen kuvan, että ei lennä ja oletan olevan myös kasvissyöjä vaikka ei sitä kertonutkaan. Tälläinen olen itsekin ja ostan lisäksi lähes kaikki vaatteet ja huonekalut käytettyinä. Minulla ei myöskään ole ajokorttia eikä autoa enkä asu Helsingin keskustassa. Elän täysin sellaista elämää mitä sanoin vanhemmilleni teininä vielä elävän. Välit tolla asenteella menee. Osa vanhemmista on ihan hirviöitä eivätkä ansaitse vastuuntuntoisia lapsiaan.
Fiksu lapsi ei selitä vanhemmilleen, miten ilmastonmuutos on nimenomaan näiden syytä. Silloin saa autokyydin kotiin. Mutta jos toistuvasti syyllistää, niin vanhemmilla on oikeus todeta, että tämä oli tässä. Jos me olemme sinulle tärkeitä, osaat varmasti tulla käymään muutenkin kuin vanhempien kyydillä. Ja jos se ei mitenkään onnistu, niin voidaan todeta, että ilmastonmuutos ei ainakaan etene siksi, että aikuinen ihminen ei ilman vanhempien apua kykene liikkumaan kuin kotikaupungissaan.
Ja paljon on vanhemmilla ikää? 16?
Sillä ei ole merkitystä. Lapsen pitää oppia seisomaan omilla jaloillaan, vanhemmat ei ole ikuisesti elossa. Jos ei noin yksinkertaisesta asiasta selviä arvojensa mukaisella tavalla, niin kannattaa vaihtaa ne julkiarvot siihen, miten todellisuudessa haluaa elää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän vihreisiin arvoihin kallellaan oleva poikamme ei enää saa asemalta kyytiä kotiin, koska onnistui olemaan vahvasti sitä mieltä, että yksityisautoilu on pahasta ja tietynlaiset työt (vaikka rekkakuski tai kokki) on vääristyneen maailmankatsomuksen tulosta, hän ei halu sellaisesta hyötyä. Niinpä rekkakuski-isä toteaa, että jos kotona haluat käydä, niin ota asemalta fillari ja aja 30 km.
Tulee paha mieli poikanne puolesta. Harmittaa, että pohjimmiltaan hyväntahtoiset nuoret nujerretaan tällä tavalla vanhempien puolesta. Toivottavasti teillä on muitakin lapsia, niin ei tule täysin yksinäistä vanhuutta.
Oikeastiko sinä hakisit lapsesi asemalta ja kuuntelisit koko matkan ajan valitusta siitä, miten autoilemalla tuhotaan ilmasto? Että on typerää ja suorastaan sairasta viedä seuraavilta sukupolvilta elämä vain oman mukavuuden takia. Ja se koko matka tehdään vain lapsen takia, ei siksi, että itse halutaan.
Kyllä sen lapsen eteen tehdään paljon vaikeampiakin asioita. Tuo nyt vain on esimerkki siitä, kun teini ottaa etäisyyttä perheensä arvomaailmaan. Eli kuulostaa ihan normaalilta. Kyllä me haettaisiin lapsi ja kuunneltaisiin. Kyllä ne siitä asettuu, kun ikää tulee lisää. Ei muutenkaan olla mitään nillittäjiä, etenkään omia lapsia kohtaan.
Siis annat teinisi moittia ratkaisujasi, mutta et vaadi teiniltä perusteluja sille, että hänen takiaan pitää autoilla? Jos aidosti vastustaa autoilua, niin ei mene vanhempien kyytiin eli kyllä lapsille pitää opettaa, että omat puheet ja omat arvot kannattaa pitää samassa linjassa, muuten ei ole kuuntelemisen arvoinen.
En tiedä, onko sulla teinejä, mutta mun teinit on moittineet mun ratkaisuja enemmänkin :) Voi olla, että niissä on moitittavaakin, ei siinä mitään. Mutta eiköhän se ole teinin tehtävä. En saa mitään kohtausta tällaisesta. Kun on tullut ikää lisää, ovat mielipiteetkin yleensä muuttuneet. Kyllä juttelemme asioista, ja omat teinini ovat oikein hyviä perustelemaan kantansa. Kivahan niiden kanssa on vängätä. Kohta viimeinenkin lähtee kotoa, ihan ikävä tulee.
Kyllä minulla on teinejä ja olen opettanut heille, että pitää elää mielipiteittensä mukaisesti. Jos julkisesti paheksuu autoilua, niin ei itsekään autoa käytä. On väärin käskyttää muita, jos ei itse elä tavalla, jota muilta vaatii.
Toki moni teini elää "tehkää niin kuin sanon, ei niin kuin minä teen" - elämää eli paheksuu vanhempiensa tekoja, mutta on varsin mielellään nauttimassa samoista asioista. Arvot eivät saisi näkyä vain siinä, mitä edellyttää muilta.
Näitä vanhempia on nähty. Itse ajellaan kaikki yli 200 metrin matkat autolla ja ahdetaan lihaa joka aterialla. Sitten naureskellaan hirveästi sille lapselle, joka kulkee julkisilla ja elää köyhää opiskelijaelämää.
Ja sen ainoan kerran kun lapsi pyytää autoa ja peräkärryä lainaan muuttaakseen vaikka kesätöihin toiselle paikkakunnalle, nauretaan räkäisesti.
Minusta tuossakaan ei aivan johdonmukaisia olla.
Tuo nimenomaan on johdonmukaista: jos lapsi on sitä mieltä, että autoilu on pahasta, niin miksi ihmeessä vanhempien pitää vääntää veistä haavassa ja lainata autoa? Totta kai se vihreiden arvojen lapsi osaa muuttonsa ilman sitä tehdä, niin ne muutkin ilmastonpelastajat tekevät. Heikoissa kantimissa on aate, jos viholliselta lainataan aseita, kun omat kyvyt ei riitä.
Oma vanhempi vihollinen? Siltä kuulostaa. Ihan sairasta tekstiä taas.
Miksi lapsi lakkaisi käymästä, kun vanhemmat toimivat juuri kuten hän toivoo, eli vähentävät autoilua?