Miten suhteenne alkoi ja eteni? Onko siihen kaavaa?

Vissiin enemmän b? Tutustuttiin harrastepainotteisella nettisivulla toisiimme koska huomattiin että meillä oli paljon yhteistä. Vuosia juteltiin netissä niitä näitä silloin tällöin. Päätettiin eräänä kesänä sitten käydä kahvilla vaikka asuimme n 200 km päässä toisistamme. Vielä siitäkään juttu ei heti lähtenyt, oltiin kyllä molemmat kiinnostuneita toisistamme mutta vielä pidättäydyttiin ihan asialinjalla. 

Vuosi tämän jälkeen oltiin sattumalta menossa samaan suuntaan reissuun, päätettiin mennä samalla junalla jotta pidettäisiin pitkällä matkalla toisillemme seuraa. Junassa istuttiin n 6 h ja levotonta läppää alkoi lentää. Eri paikoissa reissuissa ollessa alettiin molemmat miettiä fiiliksiä ja paluumatkalla sitten suhde alkoi ns virallisesti. Keskusteltiin henkeviä ja suudeltiin. 

Siitä alkoikin vuoden mittainen älytön ramppailu 200 km päässä puolin ja toisin ennenkuin mies muutti tälle paikkakunnalle jossa nykyään omistamme oman talomme.

Tällä tiellä ollaan oltu 10 v ja edelleen kovin rakastuneita toisiimme. :) Arki on tosi jees, molemmat tykätään rauhallisuudesta ja pysyvyydestä. Seksi on hyvinkin kivaa, tunnetaan toisemme läpikotaisin ja tykätään miellyttää toinen toisiamme. Yhteistä meillä on edelleen todella paljon.

Suhde alkoi facebookista, molemmat oltiin katteltu toistemme kuvia ja sitten kännipäissään pyysin jätkää kaveriksi.. Juteltiin puolisen vuotta ihan kaveripohjalta vaikka molempia olia vähän enemmänkin kiinnostanu. Sitten tavattiin, ja mies jäikin yöksi. Seksiä en saanut, vain pusun otsalle :D Siitä meni kaksi viikkoa ja nähtiin seuraavan kerran ja alettiin seurustelemaan. Monet piti meitä ihan tyhmänä, mutta nyt 3 vuoden päästä ollaan onnellisempia kun ikinä ja edelleen ihmiset jaksaa spekuloida että kyllä me pian erotaan.. :D

Alussa mä ajattelin vähän asiaa niin ettei haittaa vaikkei tuliskaan mitään, mutta niin sitä sitten vaan rakastu pian. Yhteen muutettiin alle kuukaudessa, tuntu kun kohtalo olis vetäny meidät yhteen kaikinpuolin. Seksi on ollu kaikki nää vuodet kiihkeää ja rakkaus leimuaa edelleen vahvasti vaikka arkea eletäänkin :) mun kaikki aiemmat suhteet oli sitä ensisilmäyksellä rakastumista ja kiihkoa ja mistään ei tullu mitään.

B. Kaveripohjalta aloiteltiin, ja pikkuhiljaa rakastuttiin. Olemme molemmat rauhallisia, harkitsevia ihmisiä joten meille sopi oiken hyvin että katsellaan kaikessa rauhassa. En muista enää, millainen suhde oli vuoden päästä, siitä on kuitenkin toistakymmentä vuotta aikaa, mut ilmeisesti se oli hyvä kun kerran naimisiinkiin päästiin ja tässä yhä ollaan. :D

Vaikka parisuhteen perusta on tietenkin se, että toinen miellyttää, niin se arkipäivän rakkaus ja arkipäivän parisuhde riippuu aika pitkälti niistä omista ja kumppanin parisuhdetaidoista, ja ne on jossakin vaiheessa kuitenkin opeteltava. Aika muuttaa ihmistä, rakkaus, kiihkeäkin, voi loppua, ja koko ajan on kuitenkin säilytettävä keskusteluyhteys toiseen, ja saatava se parisuhde toimimaan. Minä koen, että sellainen luja keskinäinen ystävyys, halu olla toiselle ystävällinen, nopeasti selvitetyt riidat ja sinnikkyys silloin kun tuntuu ettei muuta ole jäljellä, on tosi tärkeitä parisuhteessa. Huonojen aikojen jälkeen tulevat hyvä ajat, ainakin meillä on aina käynyt niin. Hyvät ajat kantavat huonoina aikoina, ja sen huonon ajan jälkeen luottamus toiseen on vain vahvistunut, kun huomaa että toinen oli siinä vierellä kuitenkin, vaikka elämä ei ihan ideaalia ollutkaan.

A)
Tosin en ajatellut että se olisi rakkautta ensi silmäyksellä, vaan lähinnä yhden illan juttu. Tapasimme, vein miehen kotiin, seksiä, nukuimme. Aamulla vaihdoimme numeroita ja aloimme vain heti tapailla, aika rennolla meiningillä päivittäin. Suhde muuttui vakavaksi olosuhteista johtuen muutaman kuukauden sisällä. Kaikki oli jotenkin luonnollista ja ihan erilaista kuin aiempien deittien tai poikaystävien kanssa. Muutimme yhteen ja menimme naimisiin. Suhde eteni hurjaa vauhtia, mutta minulla oli vain sellainen fiilis että tämä riski täytyy ottaa.
Vuoden päästä olimme jo olleet tovin naimisissa. Suhdetta hiottiin, seksiä oli usein ja se oli todella hyvää. Nyt ensitapaamisesta on lähemmäs 4 vuotta, olemme onnellisia. Välillä riidellään, mutta edelleen sellainen fiilis että tämä on hemmetin hieno juttu. Seksiä on nyt vähemmän, mutta se paranee entisestään.

A) Vuoden päästä olimme jo naimisissa ja odotimme esikoista. Nyt olemme olleet 4,5 vuotta naimisissa ja meillä on kaksi lasta. Suhde on ollut hyvä koko ajan. Ensihuuma kantoi sopivasti erittäin raskaan alkuajan yli (raskaat ja vähäuniset vauva-ajat, miehen vakava sairastuminen, työttömyysjakso), ja sen jälkeen suhde on hioutunut tasaisen vakaaksi. Seksielämä on ollut hyvää koko ajan. Tärkeimpiä suhdetta kantavia tekijöitä rakkauden lisäksi ovat vahva ystävyys, samankaltaiset arvot ja kiinnostuksenkohteet sekä halu jatkaa yhdessä myös niiden vaikeiden aikojen läpi.

up