Uusperheessä mies puhuu jatkuvasti omien lastensa perinnöstä
Ihmettelen, onko kyse sosiaalisesta taitamattomuudesta vai miksi ihminen käyttäytyy näin? Mies siis viikoittain puhuu kuinka periyttää lapsiaan x ja x tavoin, suunnittelee keinoja siihen jne. Hän on 40+ eli ei kuolemassa pitkään aikaan. Ja minä olen 30+ eikä minulle ole ajankohtaista pohtia perintöasioita, en ole itsekään saanut vielä keneltäkään perintöä. Kuinka moni 40v miettii koko ajan perintöasioita?
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollaista se sitten on uusioperheillä, kun ei ole yhteiset intressit.
Olen samaa mieltä ja en koskaan tuollaisessa suhteessa eläisi tai muuten eläisin yksin. Vihaan yli kaiken uusperheitä. Se uusperhe olisi sellainen joka ei vaan minun elämääni sopisi eikä yhteistaloutta perustettaisi.
Lapsuudessa kotini oli kuin hotelli ja aina oli joka viikonloppu joku vieras äijä jonka vaatteita meillä pestiin. Meillä oli vain yksi vessa ja piti jonottaa sinne kun se äijä istui paskalla siellä. Se äijä ei koskaan tuonut ruokaa vaan se eli meidän vähäisillä ruuilla.
Tuossa on tehty kaikki uusperheen virheet: uusperhettä ei kuulu perustaa vieraan kanssa, vaan tutustuminen pitää tehdä etukäteen ja pitkäään. Ja asunnon pitää olla niin iso, että jokaisella on oma tila ja oma rauha.
Äiti tuossa on syypää. Ei uusperhe instanssina.
Hyvin harvalla on ihan terve uusperhe jossa kaikilla olisi oma rauha. Ja vieras ihminen aina ahdisti kun ei voinut puolipukeissa kotonaan kulkea. Kun äitini nukkui niin isäpuoli tuli rintojani hieromaan makkariini. Ei jumalauta mitä miehiä äidilläni oli.
Oman ikäinen vanha akka ei kiinnostanut vaan sen murkkuikäiset tyttäret. Yksinhuoltajat kun hakevat miestä niin kaikki ovat samanlaisia paskoja. Yh saa vain jotain jätöksiä ja sairaita miehiä jotka eivät ole kenellekkään kelvanneet. Kyllä näin tämän yksinhuoltajan lapsena. Kukaan ei saanut hillittyä itseään pitämästä näppejään erossa minusta kun äitini silmät välttivät. Elikkä vanha akka ei kiinnostanut.
Kauheita kokemuksia sinulla! Mutta - onneksi - suurimmalla osalla ei tuollaista ole.
On mutta ei tule päivänvaloon. Häpeästä johtuen en puhu kenellekkään.
Tiedäthän, että se ei ollut sinun syysi. Älä kanna häpeää, joka ei sinulle kuulu.
Kaikkea hyvää sinulle!
Kuulostaa siltä, että mies nyt päässään kuvittelee olevansa joku rikas, ja kuvittelee elokuvatyyliin, että lapset tekevät niin kuin hän haluaa perinnön toivottavasti. Sairaaseen mieleen kuuluu, että on ainakin yksi kiusattava, jota halveksia. Ja mikäs sen helpompaa kuin puolisin lapselle korostaa, kuinka hän ei tule koskaan saamaan mitään. Eihän tuo äijä ole mistään päin fiksu eikä älykäs.
Älykäs pohtisi perintöasiat itsekseen, kävisi puolison kanssa päätöksensä läpi ilman lapsia, ja menisi sen jälkeen tekemään testamentin. Ja sen jälkeen olisi asiasta hiljaa.
On mutta ei tule päivänvaloon. Häpeästä johtuen en puhu kenellekkään.