Lue keskustelun säännöt.
Mielipiteitä! Kannattaako jutella ihastukseni kanssa?
28.09.2014 |
No, olen töissä ihastunut todella voimakkaasti itseäni 10 (!) vuotta nuorempaan mieheen (minulla ikää vähän alle 40). Olen odotellut, että ihastus menisi ohi, mutta nyt on vuosi kulunut ja olo on edelleen yhtä kaamea. Mitään ei meidän välillä ole tapahtunut, mutta ennen kesälomia se oli todella lähellä. Me ei olla missään vaiheessa suoraan puhuttu tunteistamme tai ajatuksistamme, mutta kyllähän sen nyt vaan tietää.
Hankalaa tuon iän lisäksi on se, että minulla on mies ja pari lasta. Miehen kanssa on ollut omat ongelmat, mutta periaatteessa kaikki on nyt hyvin. Meillä on juuri ollut useamman vuoden kestänyt kriisi (mieheni toimista aiheutunut), joka nyt on alkanut kuitenkin laantua.
Mä en halua pettää miestäni, enkä oikein tiedä, haluaisinko häntä jättäkään. Nyt kuitenkin töissä olo on todella vaikeaa, kun en voi suhtautua tuohon nuoreenmieheen normaalisti, vaan käyttäydyn välillä vastoin tahtoani todella idioottimaisesti, koska tunteeni ja ajatukseni ovat niin kovassa ristiriidassa. Tiedän, että välillä jopa loukkaan tai satutan häntä.
Olen miettinyt, pitäisikö jotenkin puhua asiat auki hänen kanssaan. Se on tosi vaikeata, koska me ei juuri koskaan olla sattumalta kahdestaan missään, vaan se hetki pitäisi sitten erikseen järjestää (siis esim. töissä). Toisaalta mietin, teenkö itseni naurunalaiseksi (jos vaikka kiimaisessa päässäni olen kuitenkin vaan kuvitellut kaiken) tia pahennanko asioita entisestään. Toisaalta olisi todella iso helpotus, jos voisin selittää omaa käytöstäni ja ajatuksiani hänelle, ja se helpottaisi oloani töissä.
Mitä sanoo av-raati?
Kommentit (22)
[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 21:11"]
Käyttäydyn välillä tahtomattani todella kylmästi, töykeästi ja jopa törkeästi tuota miehenalkua kohtaan, ja sitten kun tajuan sen, yritän korjailla asiaa ja menen taas överiksi toiseen sunntaan. Musta toi on vaan todella lapsellista, ja siksi haluaisin voida puhua asiasta avoimesti hänen kanssaan, kai sille jopa voisi nauraa. Hän on niin kiva ja hyvännäköinen, että löytää varmasti pian jonkun ihanan tytön kainaloonsa, ja silloinhan tän tilanteen akuutti vaihe on ohi kertaheitolla. En vaan haluaisi, että hän siinä vaiheessa pitäisi minua tunteettomana pelurina.
ap
[/quote]
Kerro hänelle.
Voit joutua naurunalaiseksi jos kerrot tunteistasi. Voi olla, että nuori mies on vain imarreltu kun joku on ihastunut häneen ja retostellen kertoo kavereilleen työpaikkansa MILFistä. Tai sitten ei. Mutta kerro hänelle. Ethän sinä tunteillesi mitään voi mutta voit ainakin toimia kunniakkaasti ja selittää hänelle miksi käyttäydyt niin kuin käyttäydyt.
Tai sitten voi olla, että sinä olet imarreltu ja ehkä jopa kuvitellut kaiken omassa päässäsi. Jos et harkitse jättäväsi miestäsi, niin onko sillä mitä tunnet sitten niin väliä? Itse olen sitä mieltä, että on mutta luulisin, että miehet (ja suurin osa naisista) näkevät tämän toisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Okei, kiitos sulle kokemuksen jakamisesta, 13. Kuten sanoin, mä olen kyllä jo nyt lähes satavarma siitä, että tunteet ei ole yksipuolisia, eli yllätyksenä ei tulisi se, jos toinen siitä kertoisi. Lähinnä mua harmittaa se, että minulta menee tosi paljon energiaa siihen, että yritän käyttäytyä jotenkin korrektisti / niin ettei kukaan huomaisi mitään / ei niin kuin haluaisin, ja siksi ehkä haluaisin puhua tilanteen auki. Käyttäydyn välillä tahtomattani todella kylmästi, töykeästi ja jopa törkeästi tuota miehenalkua kohtaan, ja sitten kun tajuan sen, yritän korjailla asiaa ja menen taas överiksi toiseen sunntaan. Musta toi on vaan todella lapsellista, ja siksi haluaisin voida puhua asiasta avoimesti hänen kanssaan, kai sille jopa voisi nauraa. Hän on niin kiva ja hyvännäköinen, että löytää varmasti pian jonkun ihanan tytön kainaloonsa, ja silloinhan tän tilanteen akuutti vaihe on ohi kertaheitolla. En vaan haluaisi, että hän siinä vaiheessa pitäisi minua tunteettomana pelurina.
ap