Lue keskustelun säännöt.
Mielipiteitä! Kannattaako jutella ihastukseni kanssa?
28.09.2014 |
No, olen töissä ihastunut todella voimakkaasti itseäni 10 (!) vuotta nuorempaan mieheen (minulla ikää vähän alle 40). Olen odotellut, että ihastus menisi ohi, mutta nyt on vuosi kulunut ja olo on edelleen yhtä kaamea. Mitään ei meidän välillä ole tapahtunut, mutta ennen kesälomia se oli todella lähellä. Me ei olla missään vaiheessa suoraan puhuttu tunteistamme tai ajatuksistamme, mutta kyllähän sen nyt vaan tietää.
Hankalaa tuon iän lisäksi on se, että minulla on mies ja pari lasta. Miehen kanssa on ollut omat ongelmat, mutta periaatteessa kaikki on nyt hyvin. Meillä on juuri ollut useamman vuoden kestänyt kriisi (mieheni toimista aiheutunut), joka nyt on alkanut kuitenkin laantua.
Mä en halua pettää miestäni, enkä oikein tiedä, haluaisinko häntä jättäkään. Nyt kuitenkin töissä olo on todella vaikeaa, kun en voi suhtautua tuohon nuoreenmieheen normaalisti, vaan käyttäydyn välillä vastoin tahtoani todella idioottimaisesti, koska tunteeni ja ajatukseni ovat niin kovassa ristiriidassa. Tiedän, että välillä jopa loukkaan tai satutan häntä.
Olen miettinyt, pitäisikö jotenkin puhua asiat auki hänen kanssaan. Se on tosi vaikeata, koska me ei juuri koskaan olla sattumalta kahdestaan missään, vaan se hetki pitäisi sitten erikseen järjestää (siis esim. töissä). Toisaalta mietin, teenkö itseni naurunalaiseksi (jos vaikka kiimaisessa päässäni olen kuitenkin vaan kuvitellut kaiken) tia pahennanko asioita entisestään. Toisaalta olisi todella iso helpotus, jos voisin selittää omaa käytöstäni ja ajatuksiani hänelle, ja se helpottaisi oloani töissä.
Mitä sanoo av-raati?
Kommentit (22)
Jätä mun mies rauhaan, se tuskin sanoisi olevansa varattu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jätä hänet rauhaan, jollet kuitenkaan aio hänelle rakkautta antaa. Mistä edes tiedät onko hän vapaa?
Mulle kävi näin. Tosin olen nainen ja minua nuorempi mies tuli jutulle. Olimme siihen asti vain kavereita, mutta se juttelu muutti kaiken. Minun avioliittoni meni sekaisin, koska huomasinkin ihastuneeni, vaikka en osannut aluksi niin ajatella. Lopulta ajauduimme yhteen ja minä erosin miehestäni. Todetakseni vain, että tämä nuori mies pokaili muitakin työkavereita. :/ onneksi Ex mieheni oli ymmärtäväinen ja otti minut takaisin, mutta kyllä hävetti uhrata kaikki romanssin takia, joka omassa päässä oli suurempi, kun todellisuudessa.
Arvon mammat, mä tunnen tän pojan, enkä pelkästään työn merkeissä. Ei ole varattu eikä varsinkaan naimisissa, mutta todennäköisesti (=varmasti) hänellä on lyhyitä suhteita. En ole häntä myöskään vokottelemassa, vaan haluan vaan, että voidaan työskennellä puhtaalla pöydällä. Olen myös samaa mieltä siitä, että olen liian vanha, mutta käsittääkseni hän ei ensin tajunnut, kuinka suuri ikäero meidän välillä on (olen ikäistäni nuoremman näköinen). Ottakaa iisisti, ei tästä ole teille mitään suoraa henkilökohtaista uhkaa.
Ap
Kiitos, 18. Jättäisinkin hänet rauhaan, jos osaisin käyttäytyä normaalisti.
Ap
[quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 16:09"]Kiitos, 18. Jättäisinkin hänet rauhaan, jos osaisin käyttäytyä normaalisti.
Ap
[/quote] ymmärrän, että se on vaikeaa. Mutta ajatteleppa kuinka vaikeaa, jos hän haluaisikin jotain ja olet päättänyt ettei mitään tule :/
18 jatkaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen päätynyt kännipanoon työpaikkaihastukseni kanssa. Mitä pidemmälle tällaiset jutut päästää, sitä tukalampaa on töissä. Miten voit oikeasti kuvitella, että kissan nostaminen pöydälle parantaisi tilannetta?
Joo, olen miettinyt tuota tosi paljon, siksi kysyinkin täältä. Olen kieltämättä aika sekaisin. Meillä on kuitenkin todella pieni ja tiivis työyhteisö, ja siksi tuntuu niin vaikealta miettiä tota asiaa. Pidetään joskus yhdessä juhlia sun muuta, mutta ei niissä koskaan ole tapahtunut mitään. Mua vaan ahdistaa ihan mielettömän paljon se, että multa menee ihan hirveästi energiaa sen miettimiseen, mitä toi poika oikeasti ajattelee, miten voisin peitellä omia tunteitani, ettei kukaan huomaisi, jne. Hän on myös auttanut mua todella paljon eräässä hankalassa asiassa täysin pyytettömästi, ja silti olen ollut töykeä häntä kohtaan. Mun mielestä hän ansaitsisi selityksen.
En mä usko, että hän haluaisi mitään oikeaa juttua mun kanssani. Meidän elämäntilanteet on niin erilaiset, että kyllä sen tajuaa vähän tyhmempikin, ettei siinä olisi mitään järkeä, eli sikäli vaaraa ei ole. Ja kuten sanoin, en minäkään haluaisi mitään, lähinnä haluaisin eroon kaikista näistä ajtuksista ja tunteista. Kyllähän mä tiedän, että ne kuolee lopulta, mutta haluaisin jotenkin kertoa hänelle, miksi olen niin ärsyttävä toisinaan.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nostasin kissan pöydälle :) Mikspä ei puhua kerran se mieltä vaivaa? Pelkkä puhuminen vois jo helpottaa sun oloa, tiiät sitten onko siinä jotai minkä takia kannattaa riskeerata..tsemppiä!
Kannattaa todellakin mennä puhumaan! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä olet huomannut että ihastus on molemminpuolista? Itselläni lähes sama tilanne :( Mies on naimisissa, itse olen eroamassa.
Olen huomannut sen mm. pitkistä katseista, huokauksista ja vihjailusta. Ja siitä ilmassa leijuvasta himosta...
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysäisepä lapsiltasi asiasta mielipidettä! Sitten jos himottaa vielä, niin pistä erohakemus eteenpäin ja menet vasta sen jälkeen kuolaamaan ihastuksesi eteen. Olisi todella noloa sinulta lähteä alapää märkänä sormus sormessa "juttelemaan" jollekin ihastukselle. Elä siis vielä hetki päiväuniesi kanssa ja lähde puhtaalta pöydältä uusi suhde. Olisi aika paljon viisaampaa kaikin puolin ja perheenne muidenkin jäsenien kannalta. Vaikka miehesi olisi tehnyt mitä idioottia, älä sinä josta hänelle ja lapsille sitä, vaan ota vastuu tekemisistäsi.
[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 13:59"]
Olen huomannut sen mm. pitkistä katseista, huokauksista ja vihjailusta. Ja siitä ilmassa leijuvasta himosta...
ap
[/quote]
En ole ennen kuullut että kiinnostunut mies huokailee? Miksi se niin tekee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yök mikä nainen. Olisit valmis pettämään milloin vain ja nyt kyselet siihen täältä lupaa. Mutta mene vain työkaverisi housuihin, olet sen ilmeisesti omasta mielestäsi ansainnut.
Täällä on niin kummallisia vastaajia... Eihän teitä kiinnosta, että olen vuoden ollut tekemättä mitään, mutta olen hirveä narttu, kun kehtaan kysyä täältä mielipidettä, koska sehän selvästi tarkoittaa sitä, että olisin valmis pettämään miestäni koska vain.
En mä halua suhdetta, sillä kuten sanoin, en halua pettää miestäni. En, vaikka tekisikin mieli. Tilanne on kuitenkin sellainen, että mun on aika sietämätöntä olla töissä ja luulen, että sitä voisi helpottaa, jos pystyisn puhumaan asiat kerran selviksi.
ap
AP, oletko varma että tämä kaksissa kymmenissä oleva mies on sinusta oikeasti edes kiinnostunut. Pitkät katseet, huokaukset (wtf?) ja "ilmassa leujuvan himon" voi helposti kuvitella vain omassa päässään. Ei työpaikalla ole soveliasta lähennellä ketään ja tyon ikäiselle miehelle olet muutenkin liian vanha.
Avoin suhde ensin oman miehen kanssa. Muutoin tulee liikaa turhia pulmia.
Antaisin olla. Itse olen vastaavassa tilanteessa ja tarjoitui tilaisuus puhua. No tunteet ei olleetkaan yksipuolisia ja ei se nyt mun oloa ole helpottanut, kun tiedän että toinenkin on ihastunut ja haluaa minua. Tilanne jatkunut nyt kolmatta vuotta. Suhdetta en kuitenkaan halua.
Joo, pakko tämä on ottaa puheeksi. Toivottavasti onnistun siinä pian. Voi olla mahdollista, että olen kuvitellut suuren osan omassa päässäni, mutta tuskin ihan kaikkea.
Ja niin, onko sillä nyt niin väliä, mitä minä tunnen. Olenhan nyt äiti ja minun velvollisuuteni on elää elämäni lapsiani varten, ei heidän kustannuksellaan. Ainakin kuulemma.
Ap