Lääkärit tai muut ammattilaiset! Muotisairauksia?

Mulla on jonkinasteinen aistiyliherkkyys, eikä siinä kyllä ole mitään muodikasta. Vituttaa koko ajan, kun kaikki äänet on niin häiritseviä, että on sellanen hälyttynyt olo päällä jatkuvasti. Uutena vuonna pitää lukittautua johonkin vessaan tai vaatehuoneeseen, kun parvekkeen alla jotain pikkusähikäisiä räiskivät kersat pelottaa, julkisissa täytyy jatkuvasti vaihtaa paikkaa, kun meinaa yrjö tulla, kun joku parin penkin päässä ryystää räkäänsä tai jauhaa purkkaa. Lapsen itkua en kestä ollenkaan. Meinaan tulla hulluksi, kun tunnen, että selässäni paljaalla iholla on yksi irronnut hius, enkä saa sitä heti kaiveltua pois. Kaikista vaatteista pitää heti ratkoa pesu- ym. laput pois, ettei vaan mikään kutita ja sitten ommella niitä saumoihin tulleita reikiä, kun typerät vaatevalmistajat ompelee laput ja saumat samalla langalla. Tässä vaan muutamia mainitakseni.

Että näin muodikasta on mun elämä. Ja auta armias, jos jollekin erehdyt ääneen näistä puhumaan, niin hulluna pidetään.

Narsismi!

[quote author="Vierailija" time="26.09.2014 klo 06:38"][quote author="Vierailija" time="26.09.2014 klo 06:05"]

Kerran terveydestäni välitti joku muukin kuin minä itse. Kerran aikuisiällä minun ei tarvinnut kantaa yksin huolta toimeentulostani ja ainoasta terveydestäni, josta se riippui. Sitten heräsin. Kukaan muu ei välitä. Siksi onkin hyvä, että edes minä pidän huolta itsestäni. Elän terveellisesti ja jos minulla silti on selittämättömiä oireita, jotka eivät mene pois, hakeudun konsultoimaan asiantuntijaa, ts. lääkäriä. Pidän yllä työkykyäni niin etten jää yhteiskunnan elätiksi. Tämän pitäisi olla varovaroin koulutetun ja palkatun lääkärinkin mielestä ainoastaan hyvä asia.

[/quote] No ilman muutahan se sitä on. Kuka väittää toisin?

Mä miellän tämän muotisairauskäsitteen siten, että aallottain tietyt ilmiöt on pinnassa mediassa, jolloin ihmiset luonnollisesti peilaa omaa oireistoaan niihin ja tulee kyselemään, voisiko hänellä olla sitä. Varsinkin, jos olo on huono ja samoille oireille ei ole aikaisemmin löytynyt selitystä. Se on täysin ymmärrettävää, eikä siinä ole mitään pahaa. Silloin, kun telkkarissa oli puhetta kroonisesta väsymysoireyhtymästä, se näkyi ajanvarauksessa ja vastaanotolla. Samoin tämä kilpirauhanen nyt viime aikoina. Kun valmistuin parikymmentä vuotta sitten, selittämättömiä mahavaivoja potevat oli usein huolissaan haimasyövästä. Sen jälkeen samanlaisilla oireilla epäiltiin hiivasyndroomaa ja nykyisin taas muuta.

Mä en nyt kyllä käsitä tässä keskustelussa sitä, että miksi tämän ilmiön pohdiskelu nettipalstalla tulkitaan ylimieliseksi potilaille naureskeluksi ja on yksiselitteisesti paha asia. Tämä on nykyajalle tyypillinen ilmiö, voimistunut siksi, että ennen ei ollut esim. kilpirauhassairaiden facebook-ryhmää, jossa kokemukset kiertää reaaliajassa ja tehokkaasti, vaan vertaistuki rakentui sen varaan mitä omassa perheessä, suvussa ja ystäväpiirissä oli tarjolla.
[/quote]

Et käsitä? Mitä jos lukisit ketjun läpi.

Homeallergia

[quote author="Vierailija" time="26.09.2014 klo 06:49"][quote author="Vierailija" time="26.09.2014 klo 06:38"][quote author="Vierailija" time="26.09.2014 klo 06:05"]

Kerran terveydestäni välitti joku muukin kuin minä itse. Kerran aikuisiällä minun ei tarvinnut kantaa yksin huolta toimeentulostani ja ainoasta terveydestäni, josta se riippui. Sitten heräsin. Kukaan muu ei välitä. Siksi onkin hyvä, että edes minä pidän huolta itsestäni. Elän terveellisesti ja jos minulla silti on selittämättömiä oireita, jotka eivät mene pois, hakeudun konsultoimaan asiantuntijaa, ts. lääkäriä. Pidän yllä työkykyäni niin etten jää yhteiskunnan elätiksi. Tämän pitäisi olla varovaroin koulutetun ja palkatun lääkärinkin mielestä ainoastaan hyvä asia.

[/quote] No ilman muutahan se sitä on. Kuka väittää toisin?

Mä miellän tämän muotisairauskäsitteen siten, että aallottain tietyt ilmiöt on pinnassa mediassa, jolloin ihmiset luonnollisesti peilaa omaa oireistoaan niihin ja tulee kyselemään, voisiko hänellä olla sitä. Varsinkin, jos olo on huono ja samoille oireille ei ole aikaisemmin löytynyt selitystä. Se on täysin ymmärrettävää, eikä siinä ole mitään pahaa. Silloin, kun telkkarissa oli puhetta kroonisesta väsymysoireyhtymästä, se näkyi ajanvarauksessa ja vastaanotolla. Samoin tämä kilpirauhanen nyt viime aikoina. Kun valmistuin parikymmentä vuotta sitten, selittämättömiä mahavaivoja potevat oli usein huolissaan haimasyövästä. Sen jälkeen samanlaisilla oireilla epäiltiin hiivasyndroomaa ja nykyisin taas muuta.

Mä en nyt kyllä käsitä tässä keskustelussa sitä, että miksi tämän ilmiön pohdiskelu nettipalstalla tulkitaan ylimieliseksi potilaille naureskeluksi ja on yksiselitteisesti paha asia. Tämä on nykyajalle tyypillinen ilmiö, voimistunut siksi, että ennen ei ollut esim. kilpirauhassairaiden facebook-ryhmää, jossa kokemukset kiertää reaaliajassa ja tehokkaasti, vaan vertaistuki rakentui sen varaan mitä omassa perheessä, suvussa ja ystäväpiirissä oli tarjolla.
[/quote]

Et käsitä? Mitä jos lukisit ketjun läpi.
[/quote[quote author="Vierailija" time="26.09.2014 klo 06:49"][quote author="Vierailija" time="26.09.2014 klo 06:38"][quote author="Vierailija" time="26.09.2014 klo 06:05"]

Kerran terveydestäni välitti joku muukin kuin minä itse. Kerran aikuisiällä minun ei tarvinnut kantaa yksin huolta toimeentulostani ja ainoasta terveydestäni, josta se riippui. Sitten heräsin. Kukaan muu ei välitä. Siksi onkin hyvä, että edes minä pidän huolta itsestäni. Elän terveellisesti ja jos minulla silti on selittämättömiä oireita, jotka eivät mene pois, hakeudun konsultoimaan asiantuntijaa, ts. lääkäriä. Pidän yllä työkykyäni niin etten jää yhteiskunnan elätiksi. Tämän pitäisi olla varovaroin koulutetun ja palkatun lääkärinkin mielestä ainoastaan hyvä asia.

[/quote] No ilman muutahan se sitä on. Kuka väittää toisin?

Mä miellän tämän muotisairauskäsitteen siten, että aallottain tietyt ilmiöt on pinnassa mediassa, jolloin ihmiset luonnollisesti peilaa omaa oireistoaan niihin ja tulee kyselemään, voisiko hänellä olla sitä. Varsinkin, jos olo on huono ja samoille oireille ei ole aikaisemmin löytynyt selitystä. Se on täysin ymmärrettävää, eikä siinä ole mitään pahaa. Silloin, kun telkkarissa oli puhetta kroonisesta väsymysoireyhtymästä, se näkyi ajanvarauksessa ja vastaanotolla. Samoin tämä kilpirauhanen nyt viime aikoina. Kun valmistuin parikymmentä vuotta sitten, selittämättömiä mahavaivoja potevat oli usein huolissaan haimasyövästä. Sen jälkeen samanlaisilla oireilla epäiltiin hiivasyndroomaa ja nykyisin taas muuta.

Mä en nyt kyllä käsitä tässä keskustelussa sitä, että miksi tämän ilmiön pohdiskelu nettipalstalla tulkitaan ylimieliseksi potilaille naureskeluksi ja on yksiselitteisesti paha asia. Tämä on nykyajalle tyypillinen ilmiö, voimistunut siksi, että ennen ei ollut esim. kilpirauhassairaiden facebook-ryhmää, jossa kokemukset kiertää reaaliajassa ja tehokkaasti, vaan vertaistuki rakentui sen varaan mitä omassa perheessä, suvussa ja ystäväpiirissä oli tarjolla.
[/quote]

Et käsitä? Mitä jos lukisit ketjun läpi.
[/quote]

Ja lääkäreitä pidetään älykkäinä! Tää ketju on kyllä täynnä täysin avointa vittuilua terveydestään huolestuneita potilaita kohtaan. Ei taida ne puheet lääkärien ylimielisyydestä olla ihan perättömiä.

[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 22:05"]

[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 20:25"]

[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 20:10"]

[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 17:21"]

Miten olis nämä kovaa vauhtia lisääntyvät IBD-taudit, eli piireissä käytettävä ronskimpi taudinkuvaus: paskataudit? Oisko näistä muotitaudiksi?

(Itselläni on oikeasti cu, joten ymmärtäkää huumorini, jos näitä sairastatte. Itse ymmärrän tautiryhmän vakavuuden ja ongelmallisuuden. Joskus on huumorikin tiukassa ...)

[/quote]

Lääkärien asenteista päätellen kyllä. Itselläni on erittäin vaikeahoitoinen Crohnin tauti. Lääkärini mukaan olen kuitenkin parantunut, koska paksusuolen tähystyksessä ei näkynyt merkkiäkään sairaudesta. No ei varmaan, koska tautini on piillyt yli 25 vuoden ajan ohutsuolessa. Sitä ei kuitenkaan tutkittu. Nyt en saa mitään hoitoa, kun sairauteni on muka remissiossa, vaikka oireet ovat kamalat...

[/quote] Missä käyt hoidossa? Tk, työterveys? Kuulostaa siltä että olis lääkärin vaihdon paikka ja varmaan erikoissairaanhoidon konsultaatiolle tarvetta...

[/quote]

Erikoissairaanhoidossa käyn pääasiallisesti, joskus myös terveyskeskuksessa. Hoitoa on vain hankala saada, kun papereissa lukee paikkaansapitämättömiä tietoja...

[/quote]

Sulla on oikeus, ja itseasiassa velvollisuuskin vaatia virheellisten tietojen oikaisua. Selvähän se on, että jos jatkohoito perustuu väärään tietoon, se ei voi olla asianmukaista. Eli virheellisten tietojen laatineen yksikön johtoon yhteyttä!

[quote author="Vierailija" time="26.09.2014 klo 06:53"]

[quote author="Vierailija" time="26.09.2014 klo 06:49"][quote author="Vierailija" time="26.09.2014 klo 06:38"][quote author="Vierailija" time="26.09.2014 klo 06:05"] Kerran terveydestäni välitti joku muukin kuin minä itse. Kerran aikuisiällä minun ei tarvinnut kantaa yksin huolta toimeentulostani ja ainoasta terveydestäni, josta se riippui. Sitten heräsin. Kukaan muu ei välitä. Siksi onkin hyvä, että edes minä pidän huolta itsestäni. Elän terveellisesti ja jos minulla silti on selittämättömiä oireita, jotka eivät mene pois, hakeudun konsultoimaan asiantuntijaa, ts. lääkäriä. Pidän yllä työkykyäni niin etten jää yhteiskunnan elätiksi. Tämän pitäisi olla varovaroin koulutetun ja palkatun lääkärinkin mielestä ainoastaan hyvä asia. [/quote] No ilman muutahan se sitä on. Kuka väittää toisin?   Mä miellän tämän muotisairauskäsitteen siten, että aallottain tietyt ilmiöt on pinnassa mediassa, jolloin ihmiset luonnollisesti peilaa omaa oireistoaan niihin ja tulee kyselemään, voisiko hänellä olla sitä. Varsinkin, jos olo on huono ja samoille oireille ei ole aikaisemmin löytynyt selitystä. Se on täysin ymmärrettävää, eikä siinä ole mitään pahaa. Silloin, kun telkkarissa oli puhetta kroonisesta väsymysoireyhtymästä, se näkyi ajanvarauksessa ja vastaanotolla. Samoin tämä kilpirauhanen nyt viime aikoina. Kun valmistuin parikymmentä vuotta sitten, selittämättömiä mahavaivoja potevat oli usein huolissaan haimasyövästä. Sen jälkeen samanlaisilla oireilla epäiltiin hiivasyndroomaa ja nykyisin taas muuta.   Mä en nyt kyllä käsitä tässä keskustelussa sitä, että miksi tämän ilmiön pohdiskelu nettipalstalla tulkitaan ylimieliseksi potilaille naureskeluksi ja on yksiselitteisesti paha asia. Tämä on nykyajalle tyypillinen ilmiö, voimistunut siksi, että ennen ei ollut esim. kilpirauhassairaiden facebook-ryhmää, jossa kokemukset kiertää reaaliajassa ja tehokkaasti, vaan vertaistuki rakentui sen varaan mitä omassa perheessä, suvussa ja ystäväpiirissä oli tarjolla. [/quote] Et käsitä? Mitä jos lukisit ketjun läpi. [/quote[quote author="Vierailija" time="26.09.2014 klo 06:49"][quote author="Vierailija" time="26.09.2014 klo 06:38"][quote author="Vierailija" time="26.09.2014 klo 06:05"] Kerran terveydestäni välitti joku muukin kuin minä itse. Kerran aikuisiällä minun ei tarvinnut kantaa yksin huolta toimeentulostani ja ainoasta terveydestäni, josta se riippui. Sitten heräsin. Kukaan muu ei välitä. Siksi onkin hyvä, että edes minä pidän huolta itsestäni. Elän terveellisesti ja jos minulla silti on selittämättömiä oireita, jotka eivät mene pois, hakeudun konsultoimaan asiantuntijaa, ts. lääkäriä. Pidän yllä työkykyäni niin etten jää yhteiskunnan elätiksi. Tämän pitäisi olla varovaroin koulutetun ja palkatun lääkärinkin mielestä ainoastaan hyvä asia. [/quote] No ilman muutahan se sitä on. Kuka väittää toisin?   Mä miellän tämän muotisairauskäsitteen siten, että aallottain tietyt ilmiöt on pinnassa mediassa, jolloin ihmiset luonnollisesti peilaa omaa oireistoaan niihin ja tulee kyselemään, voisiko hänellä olla sitä. Varsinkin, jos olo on huono ja samoille oireille ei ole aikaisemmin löytynyt selitystä. Se on täysin ymmärrettävää, eikä siinä ole mitään pahaa. Silloin, kun telkkarissa oli puhetta kroonisesta väsymysoireyhtymästä, se näkyi ajanvarauksessa ja vastaanotolla. Samoin tämä kilpirauhanen nyt viime aikoina. Kun valmistuin parikymmentä vuotta sitten, selittämättömiä mahavaivoja potevat oli usein huolissaan haimasyövästä. Sen jälkeen samanlaisilla oireilla epäiltiin hiivasyndroomaa ja nykyisin taas muuta.   Mä en nyt kyllä käsitä tässä keskustelussa sitä, että miksi tämän ilmiön pohdiskelu nettipalstalla tulkitaan ylimieliseksi potilaille naureskeluksi ja on yksiselitteisesti paha asia. Tämä on nykyajalle tyypillinen ilmiö, voimistunut siksi, että ennen ei ollut esim. kilpirauhassairaiden facebook-ryhmää, jossa kokemukset kiertää reaaliajassa ja tehokkaasti, vaan vertaistuki rakentui sen varaan mitä omassa perheessä, suvussa ja ystäväpiirissä oli tarjolla. [/quote] Et käsitä? Mitä jos lukisit ketjun läpi. [/quote] Ja lääkäreitä pidetään älykkäinä! Tää ketju on kyllä täynnä täysin avointa vittuilua terveydestään huolestuneita potilaita kohtaan. Ei taida ne puheet lääkärien ylimielisyydestä olla ihan perättömiä.

[/quote] Eiköhän noi pahimmat nälvimiskommentit ole ihan muiden kuin lääkäreiden kirjoittamia.

Enää en ihmettele että ihmiset kadehtivat toisiltaan jopa sairaslomia. Joinakin päivinä toivon parantumatonta sairautta joka korjaisi minut mahdollisimman pian pois. Koska täällä ei todellakaan ole hyvä elää. Syöpä ei liene muodissa?

"Ex-puolisoni oli narsisti"...... Tyyppillinen 5-kymppisen naisen lausahdus. Oikeita narsisteja on todella harvassa. Eri asia, jos muuten meni sukset ristiin tai mies oli juoppo tms... 

[quote author="Vierailija" time="26.09.2014 klo 06:50"]

Homeallergia

[/quote] Eiköhän se varsinainen villitys ole hometalojen rakentaminen, virheiden piilottelu ja salailu ja puutteellinen korjaaminen.

Kiitos vaan ap. Annoit taas lisää vettä myllyyn niille työpaikan juoruilijoille, joiden mielestä kaikki paitsi oman lähipiirin ja itsen sairaudet ovat kuvittelua, erikoisuudentavoittelua ja saikuttelua. Itsellä toki joka kolotus voi olla kohtalokas ja lapsen sairaudet kahviöpöydän vakioaihe. Kun vaan ne työkaverit lakkaus lusmuilemasta! Ei niitä oikeasti mikään vaivaa. Itse sen sijaan painaa töissä vaikka henkihieverissä.

Ilmankos lääkäri ei ottanut vakavaa sairauttani millään tosissaan. Piti sitä varmasti "muotisairautena", ja oli todella ylimielinen ja alentuva kuunnellessaan oireitani. Valitettavasti verikokeet paljastivat minulla olevan tämän sairauden. Jo muuttui ääni kellossa, mutta pääsinkin sitten erikoissairaanhoidon piiriin, eikä tarvinnut enää tätä lekuria katsella. 

Moikka vaan jos oot palstailemassa! 

Tietyt asiat ovat aimmin olleet sellaisia, mistä ei vain puhuta. Mulla on yliherkkä hajuaisti, mutta siitä on kuitenkin lopulta enemmän hyötyä kuin haittaa. Tämän ansiosta on yksi mahdollinen tulipalo jäänyt syttymättä, kun haistin palaneen käryn, mitä ei kukaan haistanut, ja aloin etsiä lähdettä, jonka löysin. 

Tätä ketjua on lääkärinä sinänsä mielenkiintoista lukea, että tässä havaitsee, millaisia ajan ilmiöitä sairauksiin ja ihmisten tapaan sairastaa liittyy. Tietysti joskus käy niin, että jollain ihmisellä todetaan oikeasti vakava sairaus. On lääkärin ammattitaitoa selvittää tällaiset tapaukset. Kaikkia oireita ei tietystikään voi lähteä tutkimaan kovin tarkkaan. Joskus on vain luotettava siihen omaan silmään ja tuntumaan. Tämä ei riipu pelkästään lääkäristä vaan myös yleisestä resurssien puutteesta. Lääkäreiden tulee myös säästää verorahoja.

En ole koskaan nauranut sille, että joku pelkää sairastavansa jotain vakavaa sairautta. Vaikka työ toistaa samoja ilmiöitä ja välillä turhauttaakin, täytyy muistaa, että imisten pelko sairauksista tuo heidät lääkäriin. Onhan se myös niin, että jotkut asiat ovat ajoittain pinnalla. Toivon keskustelua hyvässä hengessä.

T. Lääkäri

Lisäsisin että lapsi sairasteli paljon, joka kuukausi kerran kuumeessa. Vaikutii jo koulumenestykseen. Mutat sitten sai lopulta mykoplasmaan lääkkeet tuossa keuhkokuumeessa ( viimeisemmässä) ja sen jälkeen on ollut puoleentosit vuoteen yksi pieni nuhakuume. En minäkään mitään "diagnoosia" kaivannut. Vain loppua jatkuvaan sairasteluun ja väsymykseen. 

[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 16:40"]

Kilpirauhasen vajaatoiminta

[/quote]

Tä ei ole hauska heitto. T. Ei vieläkään lääkitystä, vaikka tarvitsisi.

[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 17:08"]

Miten olisi vastaavasti lääkärien määräämät muotilääkkeet? Lääkefirmoilta, joitten kustantamissa "koulutuksissa" ja muissa pippaloissa on makeimmat mainoskynät :-P

[/quote]

Todennäköisesti ssri-lääkkeet. Niitä jaellaan kuin nallekarkkeja, vaivaan kuin vaivaan. 

Diagnosoidusta "muotisairaudesta" kärsivänä mua vituttaa tämmöiset ketjut suunnattomasti. Jo nyt monikaan ei ymmärrä sairauteni vakavuutta; ei niin, että toisin sitä esille, mutta jos tuon, ihmiset eivät pidä sitä minään. Olisiko niin, että kun tietoisuus jostakin sairaudesta lisääntyy, sitä osaa herkemmin epäillä? Jos kymmentä turhaan pelkäävää kohti on yksi, jolla oikeasti on se sairaus, eikö tämä ole hyvä asia ja loppupeleissä säästöä? Sairaus ei pääse etenemään ja aiheuttamaan suurempia, ja kallishoitoisempia, tuhoja. 

Minulla on ystäväpiirissä henkilö, joka on milloin epäillyt mitäkin "muotisairautta". Hänellä ei ole todettu niistä mitään. En silti pidä tätä henkilöä luulosairaana, erikoisuudentavoittelijana tms, vaan henkilönä, joka huolestuu ja ahdistuu helposti. Hän myöntää sen itsekin. Kun perinteinen lääketiede ei auta epämääräisiin oireisiin, hän on kääntynyt homeopatian puoleen. Sanonko, ettei niistä kalliista hoidoista ja tuotteista ole mitään hyötyä? No en sano. Toivon, että hän voi niiden avulla paremmin ja on vähemmän ahdistunut. 

Pienten vertaistukiryhmien, kuten joidenkin kilpirauhaspotilaiden ja homesairastuneiden, aggressiivinen puolustautuminen on vastareaktio ympäristön vähättelylle ja ilkeämielisyydelle. Osalla sairaus saattaa hyvinkin olla enemmän psyykkistä laatua. Johtuuko tämä siitä että sairaus on "muodissa"? Ei, vaan siitä puhutaan mediassa niin paljon, että se herättää ahdistusta ja pelkoja. Tuntematon uhka tiivistyy sairaudeksi ja sille voidaan antaa nimi. Tämä en ole minä, ei minun elämäni - se on sairaus. Jos placebo auttaa, hienoa.

Silti on myös niitä, joilla todella on se "muotisairaus". Ehkä et kirjoittaisi siitä noin kepeään sävyyn, jos tietäisit mitä kaikkea se aiheuttaa ja on jo aiheuttanut.

[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 17:28"]

Narsismi!

[/quote]

Narsistin puolisona oli rassaavaa kertoa miehen käytöksestä kenellekään, koska kukaan ei ottanut vakavissaan. Kun ilman diagnoosia kerroin miehen oikuttelusta, ihmiset luulivat, että jätän kertomatta jotain eli olen yhtä syyllinen miehen älyttömiin temppuihin. Kun kerroin diagnoosin kanssa, jutut menivät läpi paremmin mutta aina löytyi yksi vajaa joka aloitti sen nillityksen "mistäs tiedät onko se oikeasti.."

Ehkä jos media ei julistaisi kissankokoisin kirjaimin: "TÄMÄ TUNTEMATON TAUTI VAIVAA YLI TUHATTA SUOMALAISTA" tai "JOS SINULLA ON NÄMÄ OIREET, SAATAT KÄRSIÄ X:STÄ" tai "TAUTI Y JOHTI LAPSEN KUOLEMAAN". 

Yksi on tämä matala-asteinen tulehdus. 

"Sa­dat­tu­han­net suo­ma­lai­set saat­ta­vat kär­siä ma­ta­la-as­tei­ses­ta tu­leh­duk­ses­ta. Se on yh­tey­des­sä muun muas­sa ma­sen­nuk­sen, dia­be­tek­sen ja syö­vän puh­kea­mi­seen.

Se ai­heut­taa syö­piä ja ve­ri­suo­ni­tau­te­ja. Si­tä saat­ta­vat po­tea jo­pa sa­dat­tu­han­net suo­ma­lai­set. Sil­lä on pe­lot­ta­va ni­mi­kin: ma­ta­la-as­tei­nen tu­leh­dus.

On vain yk­si on­gel­ma. Se ei tun­nu mil­tään, ei­kä si­tä tut­ki­ta lää­kä­ris­sä."

Ja tämä on ihan Hesarista. 

Itse inhoan lääkärissä käyntiä ja kaikenlaisia verikokeita. Minun on oltava todella sairas, jotta suostuisin niihin. Yksi erikoislääkäri soitteli perään ja meilasi pari kertaa omalääkärille yrittäen pakottaa minut pariin verikokeeseen. En mennyt. Yhä ollaan hengissä.

Silti tunnen myötätuntoa niitä kohtaan, jotka ottavat yhteyttä lääkäriin pelätessään "muotisairautta".