Tullaanko teitä usein iskemään arjessa ja muualla ??
Kertokaa myös ikä, oletteko sinkkuja vai varattuja ja millaisissa tilanteissa iskut tapahtuu ja miten niihin reagoitte??
Kommentit (94)
Vierailija kirjoitti:
Joka kerta kun käyn baarissa, eli noin kerran viidessä vuodessa :D oikeassa elämässä sitten kukaan mies ei halua jutella ja tutustua. N30
Valita nyt samaan syssyyn että autoasi huolletaan vain korjaamolla eikä kukaan tule sitä keskellä katua huoltamaan.
Asioille on paikkansa, ja suomalaismiehille on nyt vuosia toitotettu että mikä tahansa kutsumaton lähestyminen on #metoo joten tässä ilmastossa kiviäkin kiinnostaa yrittää telepaattisesti selvittää olisiko iskuyritys tällä kertaa hyväksyttävä.
Sitä saa mitä tilaa.
Vierailija kirjoitti:
Kesällä melkeen joka päivä joku vislas, tuli iskemään tai pyytämään treffeille. Sillon kun on iloinen ja mielellään pukeutuu muuhun ku mustaan ja avoin niin tullaan heti iskemään, muuten ei niinkään. Huomaa heti eron jos on mieliala on "paikasta a paikkaan b ilman kontakteja" niin iskuyritykset loppuu ku seinään, kun taas jos ilosena ja rennosti vaikka kävelee kadulla niinku esim lomalla. ☺️
Hypähtelevää tai tanssahtelevaa tyttöä sekä nuorta naista yrittäisin iskeä kyllä heti. Ei ole huolet maahan painaneet.
N28, varattu.
Minua ei ole koskaan, ikinä, kertaakaan isketty tai yritetty edes lähestyä baarissa, festareilla tai missään muissakaan tapahtumissa, jossa usein pariudutaan. Ehkä keskimäärin pari kertaa vuodessa joku tulee sen sijaan kadulla, kuntosalilla, kirjastossa tai kaupassa iskemään. Eipä sillä merkitystä ole, koska olen varattu, mutta on outoa, että "lihatiskeillä" ei ole koskaan vientiä.
En käy baareissa niissä toki enempi flirttiä, ja ikääki on 31v enkä oo mikään tanssahteleva ollu kesäsinkään vaan ehkä värikkäät vaatteet sopii paremmin ☺️ kauniiksi on kyllä kehuttu, ja kauniimpi olenkin kun ihan nuorena. ☺️
Ei enää, mutta nuorena joo. Ei haitannut kun osasin suhtautua ystävällisesti, mutta ei kiitos tyylillä (olin parisuhteessa joka päätyi avioliittoon myöhemmin). Kiusallisia olivat tilanteet esim kun tuntematon mies baarissa tuli pyytämään saako suudella kättäni koska olen niin kaunis tai jos kadulla pyydettiin yhteiskuvaan tuntemattoman kanssa. No, ikääntyminen ratkaisi tuon ongelman...
Ainoastaan 60v+ puliukot tulee flirttailemaan, ja hekin vain silloin kun ovat kännissä.
n28
Vierailija kirjoitti:
Tullaan. 66 vuotiaana leskenä luulis saavansa jo olla rauhassa , mutta ei . Olen kova puhumaan ja nauramaan ja kun olen kovaäänisesti asiani (yleensä joku ongelma esim. ottomaatin kanssa) kailottanut ja helakasti nauranut päälle mies kysyy "voitasko jutella lisää?" : D D D ei sillä , mukavaahan se vaan on!
Eläkeläishutsu, näen sieluni silmin romutransun kaltaisen ilmestyksen :D
Baarissa, Facessa nyt yleensäkin. Sekä uudet tuttavuudet, että vanhat kollegat/koulukaverit , harrastusryhmissä jne.
T.Nainen 44v
Kaksi tai kolme kertaa on isketty baareista. Edellisestä kerrasta 11-12 vuotta. Silloin olin sinkku ja tuosta tuli 9-10 vuoden suhde. Nyt olen taas sinkkuna. Joskus parikymppisenä aikaisemmat iskemiset.
M.50
Opiskeluaikoina pilkun aikaan joku tyttö tuli haalareissa tissit kiinni kylkeen. Kerkisin jo innostua, mutta se olikin vaan myymässä jotaki oman alansa haalarimerkkejä. Terkut, toimiva myyntitaktiikka ;)
On joskus yritetty iskeä - olen tajunnut jälkikäteen. Aasi olo :´D
Tullaan. Kaikissa kouluissa missä oon aikuisiällä ollut, ihan oudoissa yhteyksissä, asiasta irrallaan, keskellä katua, kaupassa, baarissa, kaikkialla. En toivoisi sellaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka kerta kun käyn baarissa, eli noin kerran viidessä vuodessa :D oikeassa elämässä sitten kukaan mies ei halua jutella ja tutustua. N30
Valita nyt samaan syssyyn että autoasi huolletaan vain korjaamolla eikä kukaan tule sitä keskellä katua huoltamaan.
Asioille on paikkansa, ja suomalaismiehille on nyt vuosia toitotettu että mikä tahansa kutsumaton lähestyminen on #metoo joten tässä ilmastossa kiviäkin kiinnostaa yrittää telepaattisesti selvittää olisiko iskuyritys tällä kertaa hyväksyttävä.
Sitä saa mitä tilaa.
En minä halua että kukaan tuntematon tulee iskemään minua missään. Jos joku jonka kanssa olen jo ystävystynyt, pyytää treffeille, sitten suostuisin. En ikinä olisi miehen kanssa jolle en kelpaa ystäväksi, tai miehen kanssa jonka mielestä naisille voi puhua vain iskuyrityksenä ja kaikenlainen normaali juttelu ja tutustuminen on poissuljettua.
Mielenkiintoinen aloitus. Lisää kommentteja kiitos!
Ei koskaan. En käy baareissa kun ehkä max kerran vuodessa.
Olen 30v pitkähkö(170cm), hoikka nainen ja ihan sievä kasvoiltani.
Mulla on puoleen selkään olevat, paksut, luonnollisen väriset hiukset. Tyyliltäni olen aika tyttömäinen/naisellinen (en kuitenkaan mikään lolitarusettiräjähdys :D). Käytän aika hillitysti meikkiä, tosin kirkkaanpunainen huulipuna on suosikkini. Ei ole tatuointeja eikä muita lävistyksiä kun perus korvakorut.
Luonteeltani olen vähän sisäänpäinkääntynyt. Perusilmeeni on vähän nyrpeä, joten se varmaan on syynä miksi kukaan ei lähesty.
Silloin kun olin nuorempi niin tultiin kyllä iskemään. Nykyään en enää käy missään ja varmaan hohkaan sellaista ei kiinnosta- vibaa ympärilleni niin ei onneksi tulla iskemään. Olen ollut vuosia parisuhteessa eikä muut miehet kyllä kiinnosta pätkääkään. Muutenkin viihdyn suurimmaksi osaksi vain kollareissa enkä jaksa enää laittautua kummoisemmin niin enpä kai näytä enää niin hehkeältäkään :D
N31
Elämässä nainen on lähestynyt tasan 5 kertaa mitkä olen tiedostanut isku yritykseksi. Ehkä useammin mutta ei niistä ota selvää onko vain ystävällisyyttä vai iskemistä.
Ensimmäinen kerta 2003/2004 UV: Kaverini järjestämissä UV juhlissa. Tyttö tuli eteeni istumaan ja alkoi kyselemään nimeä ja keskustelemaan niitä näitä, kunnes hän yhdessä vaiheessa vain suuteli ja sen jälkeen keskusteltiin aamuun asti, lähdettiin ensimmäisellä bussilla samaa matkaa kumpikin omaan kotiin, sen jälkeen alko erittäin tiiviis 6kk seurustelu, ensimmäinen pidempi parisuhde.
Toinen kerta tapahtui 2004: Olin tyttöystäväni kanssa baarissa. Kun tyttöystäväni lähti vessaan, ilmestyi muutamassa sekunnissa upea brunette pöytään ja pyysi tanssimaan. Kieltäydyin sanomalla: "Tyttöystäväni joka on vessassa ei siitä tykkäisi." Lähti pois.
Kolmas kerta 2005: Oltiin menossa kaverin luo joka asui hotellissa, ovella oli 2 kaunista tyttöä odottamassa pääsyä sisään, ja jotain siinä juteltiin hetken aikaa, kunnes yksi kaveri alkoi tyttöjä vähän mollaamaan, rääväsuu humalatilan vuoksi. Siinä vaiheessa toinen tytöistä painui halaten rintaani vasten, katsoi silmiini ja sanoi "Suhun mä luotan." Siitä alkoi toinen parisuhteeni joka kesti vuoden, ja pirstaloi sydämeni.
Neljäs kerta 2005: Olin kaveri porukalla baarissa tanssimassa. Alkoi pilkku lähestyä ja dj kuulutti illan viimeisen hitaan alkavan. Olin lähdössä lattialta pois, kunnes takaa joku tarraa käteen, kaunis blondi hymyillen kysyy "Saisinko tämän hitaan kanssasi?" "Anteeksi olen varattu." Hän taas vastasi tähän vähätellen "Onko hän täällä muka?", "Ei, mutta ei kiitos." ja lähdin kotiin.
Viides kerta 2005: Olin edellisenä viikonloppuna ollut kavereiden kanssa baarissa, josta lähtiessä tormättiin kaverin todella kauniisiin vanhoihin luokka kavereihin jotka pyytelivät jatkoille. Meinasin että menen vain kotiin. Äkkiä tosin selvisi että nainen kenen luona jatkot olivat, asui samassa rapussa kuin minä, pari kerrosta ylempänä, joten tuli mentyä. Jatkoilla meitä oli 3 miestä ja 2 naista, muutaman juoman jälkeen lähdin väsymyksen takia nukkumaan, kaverit samaan aikaan.
Pari viikkoa myöhemmin kun olin tyttöystävän kanssa kotona, soi ovikello ja siellä oli tämä todella kaunis nainen yläkerrasta kuppi kädessä hymyillen: "Olin leipomassa ja sokeri(voiko selvempää olla) pääsi loppumaan, olisiko sinulla antaa?" (alle 100m päässä 3 kauppaa 200m sisällä 6). Esittelin tyttöystävälle ja annoin sokeria. Sen jälkeen ei näkynyt, mutta tyttöystävän mustasukkaisuus alkoi siitä, ehkä yksi syy miksi luottamus häneltä katosi ja jätti minut muutama kuukausi tuon jälkeen.
Hiljaista on ollut tuon jälkeen, kukaan ilmaissut mielenkiintoa enää. Jännä miten varattuna tultiin iskemään enemmän kuin kaikkina muina vuosina yhteensä. Näin sinkkuna ei kukaan osoita mielenkiintoa. Noista ajoista ei pahemmin ole ulkoisesti muuttunut, paino pudonnut n.5kg, ja tukan pituus eri. Yksi perheellistynyt kaveri noilta ajoilta väitti pari kuukautta sitten törmätessä että "Et ole vanhentunut lainkaan 10 vuoden aikana."
Aina ollut otettu jos nainen tulee juttusille, harmi vain että 3/5 kerrasta on joutunut torjumaan, koska on seurustellut. Jälkikäteen löysin tuon "naapurin" somesta, mutta hänellä on jo perhe joten en ota häneen yhteyttä. Itse ei enää uskalla naisia lähestyä lain, koska 15v aikana lähinnä traumaattisia kokemuksia jokaisesta kerrasta. Ne taas on kerrottu toisissa keskusteluissa.
Yksi vaihtari Keski-Euroopasta yritti kerran aika selkeästi päästä käsiksi minuun, pohjoismaiseen mieheen. Juhlissa istuskelin parin kaverin pöytätenniksen peluuta katsellen. Nainen tulee keikistelemään eteen. Peppu oli siinä just kivasti kasvojen edessä katselukorkeudella ja kumarteli edessä päin muka jotain epämääräistä. Kaverit kateuksissaan hiekotti sinä iltana daamin pois minun lähettyviltä, vaikka muutama sananen vaihdettiinkin.
Tämä on yksi ristiriita mitä mietin tälleen pohjoisen asukkina.
Baari on yksi ainoita sosiaalisia paikkoja missä on ok yrittää iskeä seuraa tai kumppani. Mutta meidän kylänkin tytöt kun lähtee kylille niin ne kihertää vaan siinä omassa seurassaan ja suorastaan v**tuilevat jos joku mies kaupungissa yrittää tulla "iltaa keskeyttämään" samaan pöytäseurueeseen. Meitä poikia - vaikka me ajettaisiin omalla autolla perässä ja samaan baariin - ne pitää niin juntteina tai tuttuina että kyllä meille keskustella voi, mutta eipä muu syvempi kiinnosta vaikka näyttämö onkin kunnossa :D poikaporukalla on joskus päästy kyselemään että kenenkäs luota heräsit, ja yksi ainoa löysi opiskeluaikana itselleen puolisonkin baarista. Ei liene siis mahdotonta.
Tunturituristeista olen joskus päässyt saatille oman pikku kylän baaristakin. Ollaan kai sen verran eksoottisia tämän perän elämäntavan kanssa. Ja tosiaan seuranhakusovellukset on pelastus mikä saapui peräkylillekin, siellä voi keskustella ja kartoittaa vastapelurin kanssa ilman jotain julkista nolaamisen pelkoa. Siis tietenkin se mielessä pitäen että tytöt kyllä juoruilee omissa illanistujaisissaan kuka on viestitellyt kenenkin kanssa.
Oman kylän tyttöjen kanssa olen epäluuloinen ja kirjoitan äidinkielen esseetä joka viestiväylän kautta. Muilta paikkakunnilta kulkevien kanssa voi olla oma itsensä ja pistää persoona peliin. -M38