Tuleva työpäivä aiheuttaa iltaisin ahdistusta, paniikkikohtauksia ja rodellisuudentunteen hämärtymistä
Työterveydessä saarnattiin epämukavuusalueelle menemisestä ja siitä, kuinka vaativa asiantuntijatyöni on oikea unelmien työ, josta moni voi vain haaveilla. Viimeksi mainittu vain pahensi syyllisyyden tunteitani ja vahvisti tuntemusta, että olen vain kiittämätön ja asenneongelmainen.
Iltaisin saan paniikkikohtauksia, alan voida pahoin, pyörryttää, kylmänhikoilen. Aina välillä tuntuu kuin matto nykäistäisiin jalkojen alta ja sisimmässä muljahtaa havahtuessani siihen, että elän kuin painajaisessa, josta ei ole ulospääsyä. Tuntuu käsittämättömältä, miten olen ajautunut alalle, joka ei minulle sovellu, joka ei kiinnosta, jota en osaa, joka ei vastaa tutkintoani ja johon en edes hakenut (minut "headhuntattiin", varmaankin työvoimapulan vuoksi).
Olen niin pahasti univajeinen, että todellisuudentajuni järkkyy Töissä olen täysin uupunut enkä saa asioita tehdyksi, vaan joudun selittelemään saamattomuuttani tiimille ja asiakkaille uskomattomin meriselityksin. Korttitalo romahtaa hetkenä minä hyvänsä. Vaimo on uhannut avioerolla, koska en ole pitkään aikaan saanut tehtyä kotitöitä ja potkut töistä olisivat hänen mukaansa täysin ansaitut (samaa.mieltä). Onneksi saan olla suurimman osan ajasta etätöissä, koska autolla ajetuista työmatkoista ei aina jää edes muistikuvia, kun olen niin "pihalla".
Kommentit (12)
...röissä rodellisuudentunteen hämärtymistä...
Varaa aika lääkärille tai ihan psykiatrille.
Mulla on täsmälleen samoja oireita. Kyllä niihin on lievitystä saatavilla.
Kuulostaa ihan kamalalta.
Kukaan ei pakota sinua elämään tuollaista elämää.
Nyt ajattelet omaa parastasi ja lopetat nykyisen työsi.
Jotain muuta tulee vielä tilalle. Nykyinen meno ei voi jatkua.
Ole kiltti itsellesi.
Kuinka pitkään olet sinnitellyt?
Ei nuo yleiislääkärit oikein ota mt-ongelmia tosissaan ja täten ovat väärä paikka.
Ahdistus ja dissosiaatio voi kroonistua, hae rohkeasti apua itsellesi.
Vaimosi ei kuulosta järin empaattiselta, ei lienee tajua kuinka uupunut olet. Kerro myös hänelle, että et jaksa enää ja taidat tarvita apua niin osaa olla tukena eikä lisää kuormitusta.
Ei ole sopiva paikka sulle jos nimenomaan työ nuo aiheuttaa-
Vierailija kirjoitti:
...röissä rodellisuudentunteen hämärtymistä...
Saiskin tehdä vaan röitä päivät pitkät. Rodellisuudessa pomo pakottaa tekeen töitä palkkani eteen.
Oikeasti, terveys etusijalle. Ymmärrän että pelottaa, itselläni kesti liki 2 vuotta saada rohkeutta irtisanoutua ihan vaan lähihoitajan työstä, joka aiheutti ahdistusta, suoranaista vihaa ja stressiä. (kiire, mahdottomat työvuorot, väkivaltaiset asiakkaat).
Mutta hitto, miten elämänlaatu parani, kun viimein uskaltauduin. Vaihdoin vielä pienempipalkkaiseen työhön, rahaa on nykyään vähän, mutta olen kuin taivaissa, kun se entinen jokapäiväinen rintakehällä puristava ahdistus on poissa! Miten elämä voikaan tuntua näin helpolta!
Ota vaikka kk palkatonta vapaata jos onnistuu. Tai vuorotteluvapaata, opintovapaata? Joskus lepäily ja asioihin etäisyyden otto auttaa.
Tulin palstalle kysyäkseni, mihin työhön ihmiset ovat vaihtaneet varhaiskasvatuksesta. Ei selkeästikään olla samalla alalla, mutta kuulostaa moni asia tutulta tässä.
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti, terveys etusijalle. Ymmärrän että pelottaa, itselläni kesti liki 2 vuotta saada rohkeutta irtisanoutua ihan vaan lähihoitajan työstä, joka aiheutti ahdistusta, suoranaista vihaa ja stressiä. (kiire, mahdottomat työvuorot, väkivaltaiset asiakkaat).
Mutta hitto, miten elämänlaatu parani, kun viimein uskaltauduin. Vaihdoin vielä pienempipalkkaiseen työhön, rahaa on nykyään vähän, mutta olen kuin taivaissa, kun se entinen jokapäiväinen rintakehällä puristava ahdistus on poissa! Miten elämä voikaan tuntua näin helpolta!
Onnittelut viisaasta valinnasta, kuulostaa ihanalta ❤️
Miten kaikki muut pysyy tässä muutoksessa mukana ja sulle se on ihan ylivoimaista, kysyi superempaattinen hr-henkilö (joka joutui tässäkin puhuttelussa tarkistamaan nimeni paperista)
Jäin saikulle koska pää ei kestänyt ja otin ekan duunin, jonne pääsin. Se oli määräaikaisuus, mutta antoi etäisyyttä entiseen ja päästi sen perässä työkkäriin ilman karenssia.
Sitten pidin vähän lomaa ja nyt olen paremmassa paikassa, palkkatyössä. Pääkin voi paremmin enkä joudu selittelemään, venymään enkä piileskelemään vessassa koska en vaan kykene työpöydän ääreen.
Vaihda alaa.