”En ole kuin muut tytöt” on kuulemma toksinen lause

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin olen hirveän erilainen kuin te muut naiset. Minulla on korkea älykkyysosamäärä (toisin kuin teillä muilla naisilla), olen seikkailunhaluinen (toisin kuin te muut naiset), en oikein sovi joukkoon (toisin kuin te muut naiset), miehet ihailee minua (toisin kuin teitä muita naisia). Te muut ette ole tällaisia :)

Niin, miksi pitää luoda tällaisia stereotypioita naisista? Naiset voi olla älykkyitä ja tyhmiä, kotihiiriä ja seikkailijoita, seurallisia ja yksinäisiä, ihailtuja ja syrjittyjä. Harva asia jää naiseuden ulkopuolelle.

Minulla ja kaverillani on tiettyjä kokemuksia naisporukoiden ulkopuolelle jäämisestä. Hän on pitkä ja urheilullinen, minä lyhyt ja hyvä kielissä. Yhteistä meille on se, että olemme molemmat asia-, ei ihmiskeskeisiä, olemme huonoja ymmärtämään hienovaraisia vihjeitä ja olemme kasvaneet perheidemme ainoina naisina.

Eli hyväksyisittekö te sellaisen ajatuksen, että toiset meistä naisista eivät ole oppineet ”puhumaan naista”, ehkä kotioloista johtuen? Saako sen lausua ääneen vai onko sekin kerskailua?

No miksi ei hyväksyttäisi? Se ei kuitenkaan muuta sitä, että olet sosiaalisesti taidoton ja siksi et ole niin kysyttyä seuraa. Minä olen samanlainen. En silti koe olevani mitenkään perustavanlaatuisesti erilainen kuin kaikki muut naiset. Nainen olen siinä missä naapurin Tiinakin, vaikka hän onkin sosiaalisesti taitavampi.

Kyllä minä ainakin olen hyvin kysyttyä seuraa MIESTEN porukoihin, joten enpä taida olla sosiaalisesti taidoton, tai sitten ehkä mielestäsi kaikki miehet ovat sosiaalisesti taidottomia.

Heikot sosiaaliset taidot ei välttämättä ole mikään este miesten porukoissa, koska miesten yhdessä oleminen perustuu yleensä johonkin toimintaan (katsotaan jääkiekkoa, kalastetaan, urheillaan jne.), eikä keskustelu ole samalla tavalla keskiössä niin kuin yleensä naisten yhdessä ollessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin olen hirveän erilainen kuin te muut naiset. Minulla on korkea älykkyysosamäärä (toisin kuin teillä muilla naisilla), olen seikkailunhaluinen (toisin kuin te muut naiset), en oikein sovi joukkoon (toisin kuin te muut naiset), miehet ihailee minua (toisin kuin teitä muita naisia). Te muut ette ole tällaisia :)

Niin, miksi pitää luoda tällaisia stereotypioita naisista? Naiset voi olla älykkyitä ja tyhmiä, kotihiiriä ja seikkailijoita, seurallisia ja yksinäisiä, ihailtuja ja syrjittyjä. Harva asia jää naiseuden ulkopuolelle.

Minulla ja kaverillani on tiettyjä kokemuksia naisporukoiden ulkopuolelle jäämisestä. Hän on pitkä ja urheilullinen, minä lyhyt ja hyvä kielissä. Yhteistä meille on se, että olemme molemmat asia-, ei ihmiskeskeisiä, olemme huonoja ymmärtämään hienovaraisia vihjeitä ja olemme kasvaneet perheidemme ainoina naisina.

Eli hyväksyisittekö te sellaisen ajatuksen, että toiset meistä naisista eivät ole oppineet ”puhumaan naista”, ehkä kotioloista johtuen? Saako sen lausua ääneen vai onko sekin kerskailua?

No miksi ei hyväksyttäisi? Se ei kuitenkaan muuta sitä, että olet sosiaalisesti taidoton ja siksi et ole niin kysyttyä seuraa. Minä olen samanlainen. En silti koe olevani mitenkään perustavanlaatuisesti erilainen kuin kaikki muut naiset. Nainen olen siinä missä naapurin Tiinakin, vaikka hän onkin sosiaalisesti taitavampi.

Kyllä minä ainakin olen hyvin kysyttyä seuraa MIESTEN porukoihin, joten enpä taida olla sosiaalisesti taidoton, tai sitten ehkä mielestäsi kaikki miehet ovat sosiaalisesti taidottomia.

Heikot sosiaaliset taidot ei välttämättä ole mikään este miesten porukoissa, koska miesten yhdessä oleminen perustuu yleensä johonkin toimintaan (katsotaan jääkiekkoa, kalastetaan, urheillaan jne.), eikä keskustelu ole samalla tavalla keskiössä niin kuin yleensä naisten yhdessä ollessa.

Huh huh mitä yleistystä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

toksinen feminismi tässä on taustalla. feministit ovat alkaneet raatelemaan jopa toisten naisten silmiä niiden päästä. 

Niin, siis naisia vihaavia naisia kuuluukin dissata.

Itse inhosin näitä ”en oo kuin muut tytöt/oon yks jätkistä”-pellejä jo yläasteella, eli ei liity minun kohdallani mitenkään nykyaikaan.

Onneksi seuransa saa valita.

Tuossa yllä palstalainen havainnollistaa, miten naiset itse kaventavat arvosteluvapauttaan.

Kukaan ei sano, että mies ei saa nauraa salimakeille ja bensalenkkareille. Mutta naista, joka nauraa instababeille kuuluu dissata.

Loppukaneettinaan palstalainen toteaa olevansa iloinen siitä, että saa sulkea ulkopuolelle naisen, joka nauraa instababelle. Eli hyväksyy sosiaalisen orpouttamisen.

Ei miestä tarvita alistamaan naista. Nainen on naiselle susi ja tekee sen itse.

No sieltähän se tuli, kolmas lausahdus jota kuulee vain naisvihaajanaisten suusta: ”nainen on naiselle susi”.

Ei ole, itse olet se susi ja tuota ei kuule KENENKÄÄN muiden kuin näiden susien suusta.

Minun puolestani saat olla ulkopuolella, ei kiinnosta sellaisten naisten seura jonka käsitys muista naisista on tosi negatiivinen ja itseään pitää jonain erikoistapauksena.

”Nainen on naiselle susi” on lausahdus jonka kuullessani pysyisin kaukana kyseisestä naisesta.

Ei tosiaan onneksi tarvitse IRL pyöriä tuollaisten kanssa, eivät ole minun tyylistä seuraa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

toksinen feminismi tässä on taustalla. feministit ovat alkaneet raatelemaan jopa toisten naisten silmiä niiden päästä. 

Niin, siis naisia vihaavia naisia kuuluukin dissata.

Itse inhosin näitä ”en oo kuin muut tytöt/oon yks jätkistä”-pellejä jo yläasteella, eli ei liity minun kohdallani mitenkään nykyaikaan.

Onneksi seuransa saa valita.

Tuossa yllä palstalainen havainnollistaa, miten naiset itse kaventavat arvosteluvapauttaan.

Kukaan ei sano, että mies ei saa nauraa salimakeille ja bensalenkkareille. Mutta naista, joka nauraa instababeille kuuluu dissata.

Loppukaneettinaan palstalainen toteaa olevansa iloinen siitä, että saa sulkea ulkopuolelle naisen, joka nauraa instababelle. Eli hyväksyy sosiaalisen orpouttamisen.

Ei miestä tarvita alistamaan naista. Nainen on naiselle susi ja tekee sen itse.

Tämä ilmiö näkyy jo päiväkodissa. Tyttöihin kohdistuu suurempi ryhmäpaine, ja ulos sulkemista aletaan harjoitella jo varhain, elleivät aikuiset siihen aktiivisesti puutu. Jo kolmevuotiaat pystyvät keksimään hyvin näppäriä perusteita, miksi joku ei kuulu joukkoon.

Eskariin mennessä huomaammekin, että naamiaisissa on Batman, Spider-Man, poliisi, palomies, karhu, tiikeri, mehiläinen, minioni, kymmenen Elsaa ja kaksi keijua.

No enpä ole ikinä tuollaista harrastanut, päinvastoin lapsena pidin aina huolen, että jokainen pääsee porukkaan enkä hyväksynyt jos jotakuta yritettiin pistää ulos.

Näin tietysti toimin, koska EN ole naisia vihaava nainen eli mikään ”nainen on naiselle susi”-pelle :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensä tuo lause sisältää oletuksen, että kaikkia muita naisia kiinnostaa jokin vähäarvoisena pidetty naisellinen hömppä, ja lauseen sanojaa taas kiinnostaa jokin stereotyyppinen miesmäinen ja vakavasti otettava asia. Esimerkiksi ”kaikki muut naiset katsovat vain romanttisia komedioita, mutta minä seuraan jääkiekkoa”.

Näin on, ja nimenomaan stereotyyppisesti naisten kiinnostuksen kohteiksi miellettyjä asioita pidetään siis vähempiarvoisina kuin asioita, jotka ovat stereotyyppisesti miesten kiinnostuksen kohteita.

Väärä yleistys. Tietysti naiset pitävät omia kiinnostuksen kohteitaan parempiarvoisina kuin niitä, joista eivät ole kiinnostuneita. Eiväthän he muuten olisi niistä kiinnostuneita. Mitään yleistä arvoasteikkoa ei ole olemassakaan.

Näinhän ei ole. Naiset, jotka on kiinnostuneita muodista, virkkaamisesta tai meikkaamisesta ei varmaan etehdy luulemaan, että kyseessä on arvostetuista asioista.

Tai toimintaleffoista tykkäävä mies tai nainen ei välttämättä ajattele, että kyse on arvostettava harrastus, he vaan tykkää niistä.

Kaupan myyjä voi tykätä työstään, mutta silti arvostaa ammattina enemmän vaikka tieteentekijöitä tai lääkäreitä.

Arvoistetuista asioista kenen siis silmissä? Kyllä he itse niitä arvostavat, koska kukapa kiinnostuisi sellaisesta asiasta, jota itse pitää arvottomana? Sen sijaan yleistä mittapuuta arvostukselle ei ole, koska kaikilla on eri arvot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin olen hirveän erilainen kuin te muut naiset. Minulla on korkea älykkyysosamäärä (toisin kuin teillä muilla naisilla), olen seikkailunhaluinen (toisin kuin te muut naiset), en oikein sovi joukkoon (toisin kuin te muut naiset), miehet ihailee minua (toisin kuin teitä muita naisia). Te muut ette ole tällaisia :)

Niin, miksi pitää luoda tällaisia stereotypioita naisista? Naiset voi olla älykkyitä ja tyhmiä, kotihiiriä ja seikkailijoita, seurallisia ja yksinäisiä, ihailtuja ja syrjittyjä. Harva asia jää naiseuden ulkopuolelle.

Minulla ja kaverillani on tiettyjä kokemuksia naisporukoiden ulkopuolelle jäämisestä. Hän on pitkä ja urheilullinen, minä lyhyt ja hyvä kielissä. Yhteistä meille on se, että olemme molemmat asia-, ei ihmiskeskeisiä, olemme huonoja ymmärtämään hienovaraisia vihjeitä ja olemme kasvaneet perheidemme ainoina naisina.

Eli hyväksyisittekö te sellaisen ajatuksen, että toiset meistä naisista eivät ole oppineet ”puhumaan naista”, ehkä kotioloista johtuen? Saako sen lausua ääneen vai onko sekin kerskailua?

No miksi ei hyväksyttäisi? Se ei kuitenkaan muuta sitä, että olet sosiaalisesti taidoton ja siksi et ole niin kysyttyä seuraa. Minä olen samanlainen. En silti koe olevani mitenkään perustavanlaatuisesti erilainen kuin kaikki muut naiset. Nainen olen siinä missä naapurin Tiinakin, vaikka hän onkin sosiaalisesti taitavampi.

Kyllä minä ainakin olen hyvin kysyttyä seuraa MIESTEN porukoihin, joten enpä taida olla sosiaalisesti taidoton, tai sitten ehkä mielestäsi kaikki miehet ovat sosiaalisesti taidottomia.

Heikot sosiaaliset taidot ei välttämättä ole mikään este miesten porukoissa, koska miesten yhdessä oleminen perustuu yleensä johonkin toimintaan (katsotaan jääkiekkoa, kalastetaan, urheillaan jne.), eikä keskustelu ole samalla tavalla keskiössä niin kuin yleensä naisten yhdessä ollessa.

Huh huh mitä yleistystä!

No välillä on pakko vähän yleistää. Olenkin käyttänyt sanaa "yleensä" korostamaan, että aina näin ei tietenkään ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin olen hirveän erilainen kuin te muut naiset. Minulla on korkea älykkyysosamäärä (toisin kuin teillä muilla naisilla), olen seikkailunhaluinen (toisin kuin te muut naiset), en oikein sovi joukkoon (toisin kuin te muut naiset), miehet ihailee minua (toisin kuin teitä muita naisia). Te muut ette ole tällaisia :)

Niin, miksi pitää luoda tällaisia stereotypioita naisista? Naiset voi olla älykkyitä ja tyhmiä, kotihiiriä ja seikkailijoita, seurallisia ja yksinäisiä, ihailtuja ja syrjittyjä. Harva asia jää naiseuden ulkopuolelle.

Minulla ja kaverillani on tiettyjä kokemuksia naisporukoiden ulkopuolelle jäämisestä. Hän on pitkä ja urheilullinen, minä lyhyt ja hyvä kielissä. Yhteistä meille on se, että olemme molemmat asia-, ei ihmiskeskeisiä, olemme huonoja ymmärtämään hienovaraisia vihjeitä ja olemme kasvaneet perheidemme ainoina naisina.

Eli hyväksyisittekö te sellaisen ajatuksen, että toiset meistä naisista eivät ole oppineet ”puhumaan naista”, ehkä kotioloista johtuen? Saako sen lausua ääneen vai onko sekin kerskailua?

No miksi ei hyväksyttäisi? Se ei kuitenkaan muuta sitä, että olet sosiaalisesti taidoton ja siksi et ole niin kysyttyä seuraa. Minä olen samanlainen. En silti koe olevani mitenkään perustavanlaatuisesti erilainen kuin kaikki muut naiset. Nainen olen siinä missä naapurin Tiinakin, vaikka hän onkin sosiaalisesti taitavampi.

Kyllä minä ainakin olen hyvin kysyttyä seuraa MIESTEN porukoihin, joten enpä taida olla sosiaalisesti taidoton, tai sitten ehkä mielestäsi kaikki miehet ovat sosiaalisesti taidottomia.

Heikot sosiaaliset taidot ei välttämättä ole mikään este miesten porukoissa, koska miesten yhdessä oleminen perustuu yleensä johonkin toimintaan (katsotaan jääkiekkoa, kalastetaan, urheillaan jne.), eikä keskustelu ole samalla tavalla keskiössä niin kuin yleensä naisten yhdessä ollessa.

Harhaluulo. Tutkimuksissa on todettu, että miehet juoruilevat yhtä paljon kuin naiset, he vaan ei kutsu sitä juoruiluksi.

On myös paljon miehiä ilman mitään porukkaa ja ystäviä. Suomessa miesten yksinäisyys on valtava ongelma. On myytti, että miehillä noin vain olisi joku harrastusporukka tai kalakaveri, monilla ei ole ketään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

toksinen feminismi tässä on taustalla. feministit ovat alkaneet raatelemaan jopa toisten naisten silmiä niiden päästä. 

Niin, siis naisia vihaavia naisia kuuluukin dissata.

Itse inhosin näitä ”en oo kuin muut tytöt/oon yks jätkistä”-pellejä jo yläasteella, eli ei liity minun kohdallani mitenkään nykyaikaan.

Onneksi seuransa saa valita.

Tuossa yllä palstalainen havainnollistaa, miten naiset itse kaventavat arvosteluvapauttaan.

Kukaan ei sano, että mies ei saa nauraa salimakeille ja bensalenkkareille. Mutta naista, joka nauraa instababeille kuuluu dissata.

Loppukaneettinaan palstalainen toteaa olevansa iloinen siitä, että saa sulkea ulkopuolelle naisen, joka nauraa instababelle. Eli hyväksyy sosiaalisen orpouttamisen.

Ei miestä tarvita alistamaan naista. Nainen on naiselle susi ja tekee sen itse.

No sieltähän se tuli, kolmas lausahdus jota kuulee vain naisvihaajanaisten suusta: ”nainen on naiselle susi”.

Ei ole, itse olet se susi ja tuota ei kuule KENENKÄÄN muiden kuin näiden susien suusta.

Minun puolestani saat olla ulkopuolella, ei kiinnosta sellaisten naisten seura jonka käsitys muista naisista on tosi negatiivinen ja itseään pitää jonain erikoistapauksena.

”Nainen on naiselle susi” on lausahdus jonka kuullessani pysyisin kaukana kyseisestä naisesta.

Ei tosiaan onneksi tarvitse IRL pyöriä tuollaisten kanssa, eivät ole minun tyylistä seuraa.

Kiitos, taputukset ja kukkapuska! Tässä näemme kuinka sosiaalisen orpouttamisen mekaniikka toimii. ”Itse olet se susi ja kuulut ulkopuolelle”. Se on uskomatonta, kuinka sudeksi voi joutua jopa itse sitä tajuamatta.

-eri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen ollut erilainen kuin muut tytöt, enkä pidä sitä ollenkaan hyvänä asiana. Muut osasi käyttäytyä nätisti, harjata hiukset, käydä koulua ja heillä oli nätit, puhtaat vaatteet.

Itse tulin kamalasta kodista ja käyttäydyin kuin riivattu peikko. En vieläkään osaa olla viehättävä, naisellinen. Enkä hurmata miehiä, en rakentaa uraa, solmia ystävyyssuhteita. En edes jaksa muiden ihmisten seuraa.

Ihme kyllä, olen käynyt yliopiston ja olen johtotehtävissä. Yksinäistä on. Minua kuvataan periksiantamattomaksi, nopea älyiseksi ja vaativaksi (etenkin itseäni kohtaan).

Paljon mieluummin olisin Piritta Hagman.

Tässä on minusta aika tyypillinen esimerkki. En tiedä huomaako kirjoittaja itse sitä. Esimerkiksi minä muistutan sinua monessakin luettelemassasi asiassa, mutta en kyllä pidä itseäni mitenkään erilaisena naisena. Tällä palstallakin vaikuttaisi oleilevan aika paljon epäsosiaalisia naisihmisiä :)

"Periksiantamaton, nopeaälyinen, vaativa" - ovatko nämä mielestäsi ominaisuuksia, jotka eivät tyypillisesti kuvaa naista, kun päädyit ne mainitsemaan?

Noilla adjektiiveilla minua kuvataan, omasta mielestäni nuo piirteet ei minussa erotu. Ehkä peikkomainen käytökseni harhauttaa?

Ja sille, joka kysyi, että miten pääsin johtotehtäviin, niin täysin sattumalta. En halunnut, mutta kukaan muu ei suostunut niitä vaikeimpia tilanteita hoitaa, niin vähä vähältä olen lipunnut vastuullisempaan rooliin. En nauti siitä. Enkä osaa kivuta ylöspäin että saisin oikeasti hyvää palkkaa.

Moni on ehdotellut, että koen olevani parempi kuin muut. No en koe. Tiedän olevani ruma, puhevikainen, romuluinen, karkea käytöksinen, tyylitajuton, yksinäinen ja sisältä kuollut. Minun silmissäni "muilla naisilla" ympärilläni on asiat paljon paremmin. Onko nyt kiellettyä olla se joukon surkimus vai mistä on kyse?

Oikeastaan minua ei edes niin kiinnosta mitä ajattelette, eihän teitäkään kiinnosta minun kokemukseni elämästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensä tuo lause sisältää oletuksen, että kaikkia muita naisia kiinnostaa jokin vähäarvoisena pidetty naisellinen hömppä, ja lauseen sanojaa taas kiinnostaa jokin stereotyyppinen miesmäinen ja vakavasti otettava asia. Esimerkiksi ”kaikki muut naiset katsovat vain romanttisia komedioita, mutta minä seuraan jääkiekkoa”.

Näin on, ja nimenomaan stereotyyppisesti naisten kiinnostuksen kohteiksi miellettyjä asioita pidetään siis vähempiarvoisina kuin asioita, jotka ovat stereotyyppisesti miesten kiinnostuksen kohteita.

Väärä yleistys. Tietysti naiset pitävät omia kiinnostuksen kohteitaan parempiarvoisina kuin niitä, joista eivät ole kiinnostuneita. Eiväthän he muuten olisi niistä kiinnostuneita. Mitään yleistä arvoasteikkoa ei ole olemassakaan.

Näinhän ei ole. Naiset, jotka on kiinnostuneita muodista, virkkaamisesta tai meikkaamisesta ei varmaan etehdy luulemaan, että kyseessä on arvostetuista asioista.

Tai toimintaleffoista tykkäävä mies tai nainen ei välttämättä ajattele, että kyse on arvostettava harrastus, he vaan tykkää niistä.

Kaupan myyjä voi tykätä työstään, mutta silti arvostaa ammattina enemmän vaikka tieteentekijöitä tai lääkäreitä.

Arvoistetuista asioista kenen siis silmissä? Kyllä he itse niitä arvostavat, koska kukapa kiinnostuisi sellaisesta asiasta, jota itse pitää arvottomana? Sen sijaan yleistä mittapuuta arvostukselle ei ole, koska kaikilla on eri arvot.

Arvoja ja arvostuksia yhteiskunnassa tutkitaan monin tavoin. Vaikka kaikki arvostaa eri asioita, on vaikkapa lääkärit arvostetuimpien ammattien joukossa. Siihen ei riitä, että lääkärit itse arvostaa itseään.

Siksipä on perusteltua sanoa, että jotkut ammatit on arvostetumpia kuin toiset. Sama pätee kaikkeen muuhunkin.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen ollut erilainen kuin muut tytöt, enkä pidä sitä ollenkaan hyvänä asiana. Muut osasi käyttäytyä nätisti, harjata hiukset, käydä koulua ja heillä oli nätit, puhtaat vaatteet.

Itse tulin kamalasta kodista ja käyttäydyin kuin riivattu peikko. En vieläkään osaa olla viehättävä, naisellinen. Enkä hurmata miehiä, en rakentaa uraa, solmia ystävyyssuhteita. En edes jaksa muiden ihmisten seuraa.

Ihme kyllä, olen käynyt yliopiston ja olen johtotehtävissä. Yksinäistä on. Minua kuvataan periksiantamattomaksi, nopea älyiseksi ja vaativaksi (etenkin itseäni kohtaan).

Paljon mieluummin olisin Piritta Hagman.

Kyllä niissä muissakin tytöissä on monia pikku peikkoja, jotka karttavat kylpyä ja hiusharjaa, jotka ovat vahvoja, jotka eivät pukeudu mekkoihin ja ovat periksiantamattomia, fiksuja ja vaativia.

Tämä just on se ongelman ydin. Kategorioitaan kaikki naiset massaksi, joka kiltisti leikkii nukeilla mekoissaan ja tottelee vanhempiaan. Isona flirttailevat miehille ja pakottavat katsomaan romanttista komediaa.

Naisissa on kaikenlaiset ihmiset edustettuina ja sinä et ole sen enempää uniikki kuin muutkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin olen hirveän erilainen kuin te muut naiset. Minulla on korkea älykkyysosamäärä (toisin kuin teillä muilla naisilla), olen seikkailunhaluinen (toisin kuin te muut naiset), en oikein sovi joukkoon (toisin kuin te muut naiset), miehet ihailee minua (toisin kuin teitä muita naisia). Te muut ette ole tällaisia :)

Niin, miksi pitää luoda tällaisia stereotypioita naisista? Naiset voi olla älykkyitä ja tyhmiä, kotihiiriä ja seikkailijoita, seurallisia ja yksinäisiä, ihailtuja ja syrjittyjä. Harva asia jää naiseuden ulkopuolelle.

Minulla ja kaverillani on tiettyjä kokemuksia naisporukoiden ulkopuolelle jäämisestä. Hän on pitkä ja urheilullinen, minä lyhyt ja hyvä kielissä. Yhteistä meille on se, että olemme molemmat asia-, ei ihmiskeskeisiä, olemme huonoja ymmärtämään hienovaraisia vihjeitä ja olemme kasvaneet perheidemme ainoina naisina.

Eli hyväksyisittekö te sellaisen ajatuksen, että toiset meistä naisista eivät ole oppineet ”puhumaan naista”, ehkä kotioloista johtuen? Saako sen lausua ääneen vai onko sekin kerskailua?

No miksi ei hyväksyttäisi? Se ei kuitenkaan muuta sitä, että olet sosiaalisesti taidoton ja siksi et ole niin kysyttyä seuraa. Minä olen samanlainen. En silti koe olevani mitenkään perustavanlaatuisesti erilainen kuin kaikki muut naiset. Nainen olen siinä missä naapurin Tiinakin, vaikka hän onkin sosiaalisesti taitavampi.

Kyllä minä ainakin olen hyvin kysyttyä seuraa MIESTEN porukoihin, joten enpä taida olla sosiaalisesti taidoton, tai sitten ehkä mielestäsi kaikki miehet ovat sosiaalisesti taidottomia.

Heikot sosiaaliset taidot ei välttämättä ole mikään este miesten porukoissa, koska miesten yhdessä oleminen perustuu yleensä johonkin toimintaan (katsotaan jääkiekkoa, kalastetaan, urheillaan jne.), eikä keskustelu ole samalla tavalla keskiössä niin kuin yleensä naisten yhdessä ollessa.

Huh huh mitä yleistystä!

No välillä on pakko vähän yleistää. Olenkin käyttänyt sanaa "yleensä" korostamaan, että aina näin ei tietenkään ole.

Mutta eikös kaikkien naisten pitänyt olla aivan erilaisia? Miten nyt yhtäkkiä iskikin pakko yleistää, vaikka vielä lainausketjun yläpäässä korostettiin, että ei voi eikä saa yleistää, ainakaan naisten ollessa kyseessä?

Vierailija kirjoitti:

Nainen ei ole epätyypillinen nainen, jos ei "pärjää/viihdy naisporukoissa". Mistä tulee kuvitelma, että kaikki muut on jotain naisjengiläisiä?

Riippuu ihan ko. jengin erilaisuudensietokyvystä. Jos teet eri tavoin kuon muu jengi, niin olet vääränlainen ja huonolla itsetunnolla varustettu jengiläinen kokee sinut uhaksi ja vääränlaiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin olen hirveän erilainen kuin te muut naiset. Minulla on korkea älykkyysosamäärä (toisin kuin teillä muilla naisilla), olen seikkailunhaluinen (toisin kuin te muut naiset), en oikein sovi joukkoon (toisin kuin te muut naiset), miehet ihailee minua (toisin kuin teitä muita naisia). Te muut ette ole tällaisia :)

Niin, miksi pitää luoda tällaisia stereotypioita naisista? Naiset voi olla älykkyitä ja tyhmiä, kotihiiriä ja seikkailijoita, seurallisia ja yksinäisiä, ihailtuja ja syrjittyjä. Harva asia jää naiseuden ulkopuolelle.

Minulla ja kaverillani on tiettyjä kokemuksia naisporukoiden ulkopuolelle jäämisestä. Hän on pitkä ja urheilullinen, minä lyhyt ja hyvä kielissä. Yhteistä meille on se, että olemme molemmat asia-, ei ihmiskeskeisiä, olemme huonoja ymmärtämään hienovaraisia vihjeitä ja olemme kasvaneet perheidemme ainoina naisina.

Eli hyväksyisittekö te sellaisen ajatuksen, että toiset meistä naisista eivät ole oppineet ”puhumaan naista”, ehkä kotioloista johtuen? Saako sen lausua ääneen vai onko sekin kerskailua?

No miksi ei hyväksyttäisi? Se ei kuitenkaan muuta sitä, että olet sosiaalisesti taidoton ja siksi et ole niin kysyttyä seuraa. Minä olen samanlainen. En silti koe olevani mitenkään perustavanlaatuisesti erilainen kuin kaikki muut naiset. Nainen olen siinä missä naapurin Tiinakin, vaikka hän onkin sosiaalisesti taitavampi.

Kyllä minä ainakin olen hyvin kysyttyä seuraa MIESTEN porukoihin, joten enpä taida olla sosiaalisesti taidoton, tai sitten ehkä mielestäsi kaikki miehet ovat sosiaalisesti taidottomia.

Ja muut naisetko ei ole kysyttyä seuraa miesten porukoihin? Tiesitkö, että on myös porukoita, joissa on sekä miehiä että naisia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

toksinen feminismi tässä on taustalla. feministit ovat alkaneet raatelemaan jopa toisten naisten silmiä niiden päästä. 

Niin, siis naisia vihaavia naisia kuuluukin dissata.

Itse inhosin näitä ”en oo kuin muut tytöt/oon yks jätkistä”-pellejä jo yläasteella, eli ei liity minun kohdallani mitenkään nykyaikaan.

Onneksi seuransa saa valita.

Tuossa yllä palstalainen havainnollistaa, miten naiset itse kaventavat arvosteluvapauttaan.

Kukaan ei sano, että mies ei saa nauraa salimakeille ja bensalenkkareille. Mutta naista, joka nauraa instababeille kuuluu dissata.

Loppukaneettinaan palstalainen toteaa olevansa iloinen siitä, että saa sulkea ulkopuolelle naisen, joka nauraa instababelle. Eli hyväksyy sosiaalisen orpouttamisen.

Ei miestä tarvita alistamaan naista. Nainen on naiselle susi ja tekee sen itse.

No sieltähän se tuli, kolmas lausahdus jota kuulee vain naisvihaajanaisten suusta: ”nainen on naiselle susi”.

Ei ole, itse olet se susi ja tuota ei kuule KENENKÄÄN muiden kuin näiden susien suusta.

Minun puolestani saat olla ulkopuolella, ei kiinnosta sellaisten naisten seura jonka käsitys muista naisista on tosi negatiivinen ja itseään pitää jonain erikoistapauksena.

”Nainen on naiselle susi” on lausahdus jonka kuullessani pysyisin kaukana kyseisestä naisesta.

Ei tosiaan onneksi tarvitse IRL pyöriä tuollaisten kanssa, eivät ole minun tyylistä seuraa.

Kiitos, taputukset ja kukkapuska! Tässä näemme kuinka sosiaalisen orpouttamisen mekaniikka toimii. ”Itse olet se susi ja kuulut ulkopuolelle”. Se on uskomatonta, kuinka sudeksi voi joutua jopa itse sitä tajuamatta.

-eri.

Ja siitä sellaiset uhriutumiset.

Onko noin vaikea katsoa peiliin ja vähän miettiä miten puhuu ja millaisia asenteita levittää?

Mitään ”mies on miehelle susi”-juttuja ja asenteita levittäviä miehiä ei ole olemassakaan, joten miehistä turha hakea tähän esimerkkiä jolla voisi jotenkin hyväksyttää toimintaansa.

Vierailija kirjoitti:

Ap, tuolla voi tarkoittaa myös negatiivisia puolia itsessään, eli esim. vaikka että "en ole kuten useimmat muut naiset, en oikein ymmärrä sanatonta viestintää ja tunnetiloja, mikä on puute, huomaan usein että naisporukassa muut ovat jyvällä asioista ja minä kujalla!".

Tuollainen rooliodotusten ja omien taitojen realistinen pohdinta on ok - KUNHAN muistaa, että ihmisissä on harvoin kaikkiin ihmisyksilöihin päteviä sääntöjä. Naisillakin on erilaiset sosiaaliset taidot, eivät kaikki naiset ole mitään ajatustenlukijoita. 

Ja siinä tullaankin lauseen ongelmallisuuteen. Se liittyy siihen, että  aika USEIN tuo lause liittyy sellaiseen oletukseen, että "minä olen parempi kuin "muut naiset"" ja sitten tehdään oletuksia muista naisista klimppinä. Kaikki naiset jotain, minä se olen parempi ja erilainen, uniikki lumihiutale.

Siinä tullaan paitsi kategorisoiduksi kaikki naiset tietynlaisiksi, myös mollatuksi naisellisiksi katsottuja tapoja, taitoja ja mieltymyksiä.

Ominaisuuksista arvostetaan yhä edelleen enemmän ns. miehisiksi kulttuurisesti miellettyjä kuin naisten tyypillisiksi ominaisuuksiksi miellettyjä. Miksi esimerkiksi taito kuunnella ihmisiä on ämmämäistä ja triviaalia, mutta oman mielipiteen julistaminen kovalla äänellä on miesmäistä ja "johtajuutta"? Todellisuudessa molempia ominaisuuksia on sekä naisilla että miehillä ja molempia taitoja tarvitaan.

Melkoista yleistämistä. "Taito kuunnella ihmisiä" on monella naisella melko olematon. En väitä itseänikään siinä hyväksi, mutta monet ovat siinä suorastaan toksisen huonoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

toksinen feminismi tässä on taustalla. feministit ovat alkaneet raatelemaan jopa toisten naisten silmiä niiden päästä. 

Niin, siis naisia vihaavia naisia kuuluukin dissata.

Itse inhosin näitä ”en oo kuin muut tytöt/oon yks jätkistä”-pellejä jo yläasteella, eli ei liity minun kohdallani mitenkään nykyaikaan.

Onneksi seuransa saa valita.

Tuossa yllä palstalainen havainnollistaa, miten naiset itse kaventavat arvosteluvapauttaan.

Kukaan ei sano, että mies ei saa nauraa salimakeille ja bensalenkkareille. Mutta naista, joka nauraa instababeille kuuluu dissata.

Loppukaneettinaan palstalainen toteaa olevansa iloinen siitä, että saa sulkea ulkopuolelle naisen, joka nauraa instababelle. Eli hyväksyy sosiaalisen orpouttamisen.

Ei miestä tarvita alistamaan naista. Nainen on naiselle susi ja tekee sen itse.

Tämä ilmiö näkyy jo päiväkodissa. Tyttöihin kohdistuu suurempi ryhmäpaine, ja ulos sulkemista aletaan harjoitella jo varhain, elleivät aikuiset siihen aktiivisesti puutu. Jo kolmevuotiaat pystyvät keksimään hyvin näppäriä perusteita, miksi joku ei kuulu joukkoon.

Eskariin mennessä huomaammekin, että naamiaisissa on Batman, Spider-Man, poliisi, palomies, karhu, tiikeri, mehiläinen, minioni, kymmenen Elsaa ja kaksi keijua.

No enpä ole ikinä tuollaista harrastanut, päinvastoin lapsena pidin aina huolen, että jokainen pääsee porukkaan enkä hyväksynyt jos jotakuta yritettiin pistää ulos.

Näin tietysti toimin, koska EN ole naisia vihaava nainen eli mikään ”nainen on naiselle susi”-pelle :)

Minä kävin viimeksi kolmevuotiaiden kutsuilla pari viikkoa sitten ja pääsin todistamaan tuota ulkopuolelle sulkemista. Se oli aika kylmäävää katsottavaa.

Mutta onneksi sinä olit aivan erilainen ja muistat vielä näin vuosikymmenien päästä, kuinka toimit aina, paineessakin, oikeudenmukaisesti ja otit kaikki porukkaan. Mitä nyt joskus verkossa yllyt haukkumaan ja huutamaan naisille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

toksinen feminismi tässä on taustalla. feministit ovat alkaneet raatelemaan jopa toisten naisten silmiä niiden päästä. 

Niin, siis naisia vihaavia naisia kuuluukin dissata.

Itse inhosin näitä ”en oo kuin muut tytöt/oon yks jätkistä”-pellejä jo yläasteella, eli ei liity minun kohdallani mitenkään nykyaikaan.

Onneksi seuransa saa valita.

Tuossa yllä palstalainen havainnollistaa, miten naiset itse kaventavat arvosteluvapauttaan.

Kukaan ei sano, että mies ei saa nauraa salimakeille ja bensalenkkareille. Mutta naista, joka nauraa instababeille kuuluu dissata.

Loppukaneettinaan palstalainen toteaa olevansa iloinen siitä, että saa sulkea ulkopuolelle naisen, joka nauraa instababelle. Eli hyväksyy sosiaalisen orpouttamisen.

Ei miestä tarvita alistamaan naista. Nainen on naiselle susi ja tekee sen itse.

Tämä ilmiö näkyy jo päiväkodissa. Tyttöihin kohdistuu suurempi ryhmäpaine, ja ulos sulkemista aletaan harjoitella jo varhain, elleivät aikuiset siihen aktiivisesti puutu. Jo kolmevuotiaat pystyvät keksimään hyvin näppäriä perusteita, miksi joku ei kuulu joukkoon.

Eskariin mennessä huomaammekin, että naamiaisissa on Batman, Spider-Man, poliisi, palomies, karhu, tiikeri, mehiläinen, minioni, kymmenen Elsaa ja kaksi keijua.

Tytär 3 v. Ei halunnut olla joulukuvaelman enkeli vaan paimen, kuten hänen hyvät ystävänsäkin olivat. Perhepäivähoitaja kysyi minulta erikseen onko ok. Sanoin että tietenkin on 😊

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

toksinen feminismi tässä on taustalla. feministit ovat alkaneet raatelemaan jopa toisten naisten silmiä niiden päästä. 

Niin, siis naisia vihaavia naisia kuuluukin dissata.

Itse inhosin näitä ”en oo kuin muut tytöt/oon yks jätkistä”-pellejä jo yläasteella, eli ei liity minun kohdallani mitenkään nykyaikaan.

Onneksi seuransa saa valita.

Tuossa yllä palstalainen havainnollistaa, miten naiset itse kaventavat arvosteluvapauttaan.

Kukaan ei sano, että mies ei saa nauraa salimakeille ja bensalenkkareille. Mutta naista, joka nauraa instababeille kuuluu dissata.

Loppukaneettinaan palstalainen toteaa olevansa iloinen siitä, että saa sulkea ulkopuolelle naisen, joka nauraa instababelle. Eli hyväksyy sosiaalisen orpouttamisen.

Ei miestä tarvita alistamaan naista. Nainen on naiselle susi ja tekee sen itse.

No sieltähän se tuli, kolmas lausahdus jota kuulee vain naisvihaajanaisten suusta: ”nainen on naiselle susi”.

Ei ole, itse olet se susi ja tuota ei kuule KENENKÄÄN muiden kuin näiden susien suusta.

Minun puolestani saat olla ulkopuolella, ei kiinnosta sellaisten naisten seura jonka käsitys muista naisista on tosi negatiivinen ja itseään pitää jonain erikoistapauksena.

”Nainen on naiselle susi” on lausahdus jonka kuullessani pysyisin kaukana kyseisestä naisesta.

Ei tosiaan onneksi tarvitse IRL pyöriä tuollaisten kanssa, eivät ole minun tyylistä seuraa.

Kiitos, taputukset ja kukkapuska! Tässä näemme kuinka sosiaalisen orpouttamisen mekaniikka toimii. ”Itse olet se susi ja kuulut ulkopuolelle”. Se on uskomatonta, kuinka sudeksi voi joutua jopa itse sitä tajuamatta.

-eri.

Ja siitä sellaiset uhriutumiset.

Onko noin vaikea katsoa peiliin ja vähän miettiä miten puhuu ja millaisia asenteita levittää?

Mitään ”mies on miehelle susi”-juttuja ja asenteita levittäviä miehiä ei ole olemassakaan, joten miehistä turha hakea tähän esimerkkiä jolla voisi jotenkin hyväksyttää toimintaansa.

Se on hirvittävän helppoa vaatia aina muilta sitä peiliin katsomista. Varsinkin jos onnistuu sosiaalisesti saavuttamaan sen aseman, jossa pystyy vaikuttamaan muiden mielipiteisiin.

Oletko itse ajatellut, että avoimin mielin lukisit nämä kaikki kirjoituksesi läpi ja miettisit, eikö niissä ole edes pikkuruisen syvälle sisäistettyä naisvihaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensä tuo lause sisältää oletuksen, että kaikkia muita naisia kiinnostaa jokin vähäarvoisena pidetty naisellinen hömppä, ja lauseen sanojaa taas kiinnostaa jokin stereotyyppinen miesmäinen ja vakavasti otettava asia. Esimerkiksi ”kaikki muut naiset katsovat vain romanttisia komedioita, mutta minä seuraan jääkiekkoa”.

Näin on, ja nimenomaan stereotyyppisesti naisten kiinnostuksen kohteiksi miellettyjä asioita pidetään siis vähempiarvoisina kuin asioita, jotka ovat stereotyyppisesti miesten kiinnostuksen kohteita.

Väärä yleistys. Tietysti naiset pitävät omia kiinnostuksen kohteitaan parempiarvoisina kuin niitä, joista eivät ole kiinnostuneita. Eiväthän he muuten olisi niistä kiinnostuneita. Mitään yleistä arvoasteikkoa ei ole olemassakaan.

Näinhän ei ole. Naiset, jotka on kiinnostuneita muodista, virkkaamisesta tai meikkaamisesta ei varmaan etehdy luulemaan, että kyseessä on arvostetuista asioista.

Tai toimintaleffoista tykkäävä mies tai nainen ei välttämättä ajattele, että kyse on arvostettava harrastus, he vaan tykkää niistä.

Kaupan myyjä voi tykätä työstään, mutta silti arvostaa ammattina enemmän vaikka tieteentekijöitä tai lääkäreitä.

Arvoistetuista asioista kenen siis silmissä? Kyllä he itse niitä arvostavat, koska kukapa kiinnostuisi sellaisesta asiasta, jota itse pitää arvottomana? Sen sijaan yleistä mittapuuta arvostukselle ei ole, koska kaikilla on eri arvot.

Arvoja ja arvostuksia yhteiskunnassa tutkitaan monin tavoin. Vaikka kaikki arvostaa eri asioita, on vaikkapa lääkärit arvostetuimpien ammattien joukossa. Siihen ei riitä, että lääkärit itse arvostaa itseään.

Siksipä on perusteltua sanoa, että jotkut ammatit on arvostetumpia kuin toiset. Sama pätee kaikkeen muuhunkin.

Ei päde kaikkeen muuhun. Jos niin väität, niin todista se ottamalla esimerkiksi virkkaaminen.