HS "Yksiöbuumin seuraava vaihe: uuden kerrostalon asunnoissa on eteinen vessassa"
Rakennuttaja keksi tavan kiertää sääntelyä: Vantaalle tehtiin talo, jonka asunnoissa on vessa eteisessä – ”Mielestäni tämä on innovatiivinen ratkaisu”
Vantaalle valmistuu syyskuussa kompaktin asumisen pilottikohde, jossa asuntojen neliöitä on karsittu uudella tavalla. Eteiset ja kylpyhuoneet on yhdistetty ja vaatehuoneet korvattu irtaimistovarastoilla.
Vantaalle kävelymatkan päähän Tikkurilan juna-asemasta on valmistumassa vuokra-asuntoyhtiö Lumon uudenlaisia vuokra-asuntoja, joissa eteinen ja kylpyhuone ovat samassa laatoitetussa tilassa. Välissä on vain lasiset huurreliukuovet.
Asuntoon siis astutaan sisään käytännössä kylpyhuoneen kautta. Pienelle pyykinpesukoneelle on paikka eteisen kaapissa. Mistä ihmeestä on kyse?
Kerrostalo on kiinteistösijoitusyhtiö Kojamon, rakennusyhtiö Firan sekä arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Tallin yhdessä kehittämän asumiskonseptin pilottikohde. Ideana on testata, millaisilla ratkaisuilla pienissä kerrostaloasunnoissa voidaan säästää hukkaneliöitä.
”Näin asukkaiden käyttöön jäävä tila saadaan suuremmaksi”, sanoo Kojamon kehityspäällikkö Matti-Pekka Koistinen.
Uudiskohteissa kylpyhuoneet vievät paljon tilaa, koska niissä täytyy rakentamismääräysten mukaan päästä kulkemaan esteettä esimerkiksi pyörätuolilla.
Esteettömyydestä ei ole kuitenkaan tingitty Tikkurilassa, sanoo uudenlaista konseptia kehittänyt arkkitehti Minna Lukander Tallista.
Eteinen ja kylpyhuone muodostavat esteettömän tilan, jota hän kutsuu monitilavyöhykkeeksi. Sen voi sulkea asuintilasta toisella liukuovella.
Kommentit (847)
Vierailija kirjoitti:
Uskomatonta. Ja suuressa osassa maata saisi täysiverisiä asuntoja halvemmalla kuin tuo hirvitys. Seuraavaksi pönttö laitettaneen keskelle olkkaria, jotta voi katsella telkkaria samalla.
Kerrotko vielä, että mikä tuossa oli sitä hirvitystä? Eihän tuo poikkea normiyksiöstä muuten kuin, että veskissä on liukuovet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Loput...
Talossa on panostettu yhteisiin tiloihin.
Ensimmäisessä kerroksessa on talopesula, joka ei ole mikä tahansa piskuinen pesutupa: 150 neliön tilassa on rivissä 16 pesukonetta ja 18 kuivausrumpua. Mallia on haettu Yhdysvalloista.
”Kantavana ajatuksena on, että kun lähtee pesemään pyykkiä, samalla tavataan naapureita”, Koistinen kertoo.
Pesulan käyttö sisältyy vuokraan, samoin pesuaineet.
”Pyykit saa ainakin pestyä tässä talossa”, sanoo Kojamon viestintäjohtaja Irene Kantor.
Pesukoneiden vieressä on hyvin varusteltu keittiö. Lukanderin mukaan pesula muuntuu vaikka juhlatilaksi, joka laajenee tarvittaessa sisäpihalle. Pesukoneiden vieressä voi viettää syntymäpäiviä tai pikkujouluja.
”Tilojen käyttötavan yhdistäminen on yleistä yhteisöllisissä taloissa ainakin maailmalla.”
Seinän takana on saunaosastot, joissa on suomalainen sauna ja infrapunasauna. Pyörävarastossa on paikat 120 polkupyörälle. Rappukäytäviin on lisäksi ripoteltu yhteisiä pieniä tiloja esimerkiksi etätyöhön tai -opiskeluun.
Koistisen mukaan asuntojen irtaimistovarastot ovat mahdollistaneet sen, että talossa on tavallista enemmän yhteisiä tiloja.
Suomen arkkitehtiliiton puheenjohtaja Henna Helander ihmettelee silti asuntojen tilaratkaisuja.
”Onhan se aika kaukana normaalista käsityksestä, mitä yksityisyys on. En näe sitä normaalina asumisen ratkaisuna. Ääneneristämätön vessanovi lasista on kyllä enemmän vitsi kuin hyvää rakentamista”, hän sanoo.
”Aina löytyy ne muutamat, jotka ovat valmiita näihin muuttamaan, mutta monet joutuvat. Ei pitäisi rakentaa itsellemme huonompaa oloa asumisen kautta.”
Helanderin mukaan asuntojen rakennuttajilla on virheellinen käsitys, että yksin asuvat haluavat asua nimenomaan yksiöissä. Hän näkee ahtaan asumisen opiskeluaikaan tai nuoreen aikuisuuteen liittyvänä asiana.
”Paljon on puhuttu siitä, että asuntokunnat ovat pieniä. Siitä on vedetty yksioikoinen vastaus, että kun joku asuu yksin, hänelle tarvitaan yksiö. Tämä on jännä ajattelu.”
Helanderin mielestä miniasuminen hallitsee jo liikaa asuntojen rakentamiseen liittyvää keskustelua Suomessa. Miniasuntoja on arvostellut myös esimerkiksi Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara.
Keskustelu miniasunnoista alkoi kiihtyä vuonna 2015, kun asuntosijoitusyhtiö Sato esitteli 15,5 neliön studiokotinsa. Pari vuotta myöhemmin niitä valmistui kerrostalollinen Vantaan Martinlaaksoon.
Nyt studiokoteja ollaan rakentamassa myös Helsingin Rastilaan. Kaavoittajan vaatimuksesta asuntojen pinta-alaa on kasvatettu 20 neliöön.
Rakennusyhtiö YIT julkisti omat 24 neliön Smartti-asuntonsa vuonna 2016.
Sittemmin kiinteistösijoitusyhtiö Nrep on tuonut Helsingin Katajanokalle ja Sörnäisiin Noli Studios -asumisratkaisun, joka tarjoaa hotellin ja kodin välimuodon: yksityisyyttä pienessä huoneessa ja yhteisöllisyyttä sen ulkopuolella.
Nolin studioita on tulossa pääkaupunkiseudulle vielä lisää: syyskuussa avautuu kolmas kohde Vantaan Myyrmäessä ja myöhemmin Helsingin Malmilla.
Painetta pienien asuntojen rakentamiseen ovat lisänneet kaupungistuminen ja asuntojen hinnannousu.
Kun pesen pyykkiä, en halua silloin tavata naapureita. Onneksi asuntooni mahtuu pyykkikone ihan normaalisti.
Todella kätevä tollanen jättipesula näin korona aikaan, vaikka juhlat olisikin kielletty, varsinainen koronalinko.
Seuraava innovaatio voisi olla kaikille yhteinen hissivessa, rappukäytävän puolella. Säästyy tilaa ja voit kätevästi tilata vessan nappia painamalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskomatonta. Ja suuressa osassa maata saisi täysiverisiä asuntoja halvemmalla kuin tuo hirvitys. Seuraavaksi pönttö laitettaneen keskelle olkkaria, jotta voi katsella telkkaria samalla.
Kerrotko vielä, että mikä tuossa oli sitä hirvitystä? Eihän tuo poikkea normiyksiöstä muuten kuin, että veskissä on liukuovet.
Jos näitä saisi ostaa 20 000 €, niin hinta-laatusuhde olisi kohdillaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanat ei riitä kertomaan miten huono idea.
Kertoisit nyt kuitenkin. Minusta tuo taas ei ole lainkaan hassumpi idea. Ainut joka tuossa hieman tökkii, on nuo liukuovet, jotka tuskin muodostaa kovinkaan hyvää äänieristystä. Minusta vessassa pitäisi voida tehdä tarpeensa niin ettei muut asunnossa olevat kuule jokaista yksityskohtaa.
Jos lattia ei olisi tota inhottavaa harmaata laitoskaakelia olisi heti järjellisemmän näköistä.
Ratkaisussa itsessään ei ole mielestäni vikaa, mutta siinä on että ihmisiä yritetään tunkea miniasuntoihin kun on muka niin uudenlaista ja hienoa. Kohta saadaan lukea kuinka asunnon wc on kanahäkissä koska se veisi niin paljon tilaa muuten.
Minusta se kyllä näyttää enemmän ruskealta. Mutta samapa tuo mikä tuon yksittäisen kämpän laatan väri on, sillähän ei nyt ole yhtään mitään tekemistä itse idean kanssa, se nyt vaan on laatta, joka voidaqan vaihtaa ihan minkälaiseksi halutaan. Vähän samaa tasoa tuo mielipide kuin se, että jotain myytävää asuntoa arvostellaan sen verhoista tai huonekaluista.
Lattialaattojen vaihto ei ole yhtään niin yksinkertaista kuin verhojen vaihto tai seinän maalaus. Ongelmani on kuitenkin se että ahtautta markkinoidaan uutena ja jännänä. Sanokaa vaan reilusti "tässä tosi ahdas kämppä vuokralle, kylppäri on periaatteessa eteisen kaapissa".
Eteisen ja kylppärin lattiamatsku voisi ihan hyvin olla erilainen, ilman mitään käytännön ongelmaa, niin tulisi edes illuusio erillisistä tiloista.
Kammottava mielestäni.
Vierailija kirjoitti:
No eikö tuossa ole kylpyhuone ja eteinen, ovet vaan nyt sattuu olemaan huurrelasia.
Kyllä tuo etelän ääliöille riittää, sielläpä hilloutuvat kanakopeissaan päällekkäin ja limittäin.
Onneksi meidän oikeiden ihmisten ei tarvitse asua noin.
Minulla on reipas 80 m2, yksin asun ja velaton oma on.
Juuri näin. Ihan tavallinen yksiö, jossa vessassa vain on liukuovet. Vastaavan kokoisesta perinteisestä yksiöstähän se ei poikkea muuten kuin, että siinä on hiukan piennetty vessaa ja taas vastaavasti isonnettu olkkaria ja siis se erilainen vessanovi.
Vierailija kirjoitti:
Tämä kannattaa näyttää lapsille ja kertoa, että tällainen tulevaisuus koirankopissa odottaa jos ei nyt koulunkäynti ja myöhemmin korkeampi koulutus kiinnosta.
Valitettavasti vaikuttaa siltä että tulevaisuus on tätä vaikka kuinka koulutus kiinnostaisi, jos haluaa asua New Yorkissa, Lontoossa tai... Vantaalla.
Yhdistetään vessa ja keittiö, pärjätään siis yhdellä altaalla. Ja kun oikein säästetään ja innovoidaan, yhdistetään siihen vielä bideallas. Siis, kaikki 3 toimintoa yhdellä altaalla.
Vessa ja eteinen ovat kuvan perusteella samalla tasolla eli ei ole pientäkään kynnystä. Samoin eteis-vessa ja asuinhuone. Kun eteis-vessassa käy suihkussa, vedet leviävät pahimmillaan asuinhuoneenkin puolelle. Joka tapauksessa koko eteis-vessan lattia kastuu ja höyrystyy, sillä liukuovien ja lattian väliin jää tyypillisesti rako eli eivät sulkeudu yhtä tiiviisti kuin normiovet. Siellä sitten mukavasti kostuvat ulkovaatteet, kengät ja muut eteisen tavarat. Eikä eteisen lattialle voi laittaa kuramattoa, joten hiekka ja rapa kulkeutuu mukavasti sekä vessaan että asuinhuoneeseen.
Liukuoven taakse jäävässä vessassa ei kuvassa ole lainkaan kaappia eikä edes hyllyä ja lavuaarikin on aivan pikkiriikkinen. Eli ilmeisesti kaikki peseytymisvälineet, hammasharjat ym. säilytetään siinä ”eteisen” puolella.
Näiden talojen asujille aivan sama missä wc on, se on kuitenkin heille ihan uusi juttu.
Noppakoti. Kaikki toiminnot yhteen huoneeseen, nurkat hyötykäyttöön. Kannatan em.mainittua hissivessaa, hahaa!
Muutaman vuoden päästä on iso parku kun nämä kaikki nykyaikaiset esteettömät suunnittelunkukkas-yksiöt jäävät käsiin. Miksi kaikkien asuntojen pitää olla esteettömiä, kyllä tuli typerä laki/säännös/mikä nyt ikinä onkaan. Tuollaisessa "keittiö olkkarissa ja vessa eteisessä" -virityksessä ei asu erkkikään vakituisesti, pakon edessä opiskeluajan jos mitään muuta ei ole tarjolla.
Vanhat yksiöt, pienetkin, alkavat olla kyllä näiden myötä arvossaan.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se olisi suotavaa että aamupotalla istuessa lidlin mainokset tipahtaisivat suoraan jalkoihin.
Eikös suuntaus ole se, että asunnoissa ei ole postiluukkua, vaan kaikilla on lukollinen postilaatikko (-lokero) siellä rapun ala-aulassa? Miksi se posti pitäisi sänkyyn asti kantaa?
Vierailija kirjoitti:
Pitkään uutisoitiin miten koronan myötä ihmiset haluaa enemmän tilaa.
Nyt on menossa epätoivoinen koppien markkinointi kun ne ehdittiin suunnitella.
Huono onni jatkuu. Kyseisen talon rakentaminen vähän viivästyi, kun sen päälle kaatui nosturi ja siltä kohdin meni parin ylimmän kerroksen asunnot hieman lyttyyn.
Vierailija kirjoitti:
Seuraavaksi jätetään pois eteinen.
Yhdysvaltalaiseen tyyliin sitten tullaan suoraan olohuoneeseen, jonka yhdellä seinällä on suomalaistyyliin keittiönpätkä. Pöntön ja suihkunhan voisi laittaa vaikka siihen keittiön yhteyteen, säästyisi vetämästä monia putkia.
Seuraava kehitysaskel on makuusalit. Sängyn alla laatikossa omat kamat. Polkupyörä sängynpäätyyn. Ihanaa yhteisöllisyyttä.
Mitään muuta buumia ei ole olemassa kuin rakennuttajien halu kääriä maksimaaliset voitot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samalla voisi olla yhteinen vessa lasiovilla naapureiden kanssa. Säästäisi vielä enemmän tilaa.
Vessa asuntojen väliin, ovi molempiin asuntoihin. Aatelkaa mikä säästö.
Tai sellainen taloyhtiön yhteinen ulostamistila, jossa useampi voi istua ringissä naamatusten ja vaihtaa päivän kuulumiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näyttää kivalta äänieristykseltä. Tuon veto-oven takaa on hauska päästellä menemään.
Luuletsä ettei sun ulostamisähinät kuulu tavallisen oven läpi? Voi kuule, kerron salaisuuden: kyllä kuuluu
Eikö tuossa kuitenkin ole tarkoitus, että siinä asuu yksi ihminen?
Ihan kuin hamsterin häkki: kaikki tarvittava pikku laatikossa. Syödään yhdessä nurkassa ja paskotaan toisessa. Juoksupyörän eli kuntoilulaitteen sais varmaan vielä sovitettua johonkin nurkkaan niin olis ihan täydellinen.