Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lapsettomat kaverit eivät ymmärrä lapsiperheitä, harmittaa
22.09.2014 |
Toisen lapsen syntymän jälkeen olen valitettavasti pistänyt kaksi ystävyyssuhdetta pakettiin ikävissä merkeissä. Suhteen loppuminen on johtunut lapsettoman puolen täydellisestä joustamattomuudesta suhteessa meidän perhearkeemme. Perheellinen ei voi olla ystävyyssuhteessa aina se, joka joustaa. Anteeksi, mutta niin se on, M ja L.
On ollut inhottava huomata pettyneet ilmeenne kun olen tullut kahden lapseni kanssa kahvilaan, jonne sain kutsun 3 tuntia ennen tapaamista. Ei meillä asu nannya. Olisitte olleet iloisia, että kuitenkin tulin. Tiedättekö, siksi että halusin nähdä teitä, olin valmis jättämään kotityöt iltayhdeksään, jolloin lapseni menevät nukkumaan.
Niin, siltikin että olen silloin jo hyvin väsynyt enkä luultavasti taaskaan ehtinyt lukea postilaatikkoon jo edellispäivänä kilahtanutta aikakauslehteä.
Onneksi kuulin teiltä uutiset, muotivinkit ja sain katsella virkistyneitä kasvojanne, jotka olitte saaneet istumalla eilisen illan kuntosalin saunassa ja nauraneet vedet silmissä sille vanhalle jutulle, joka aina naurattaa.
Teillä oli liian kiire joustaaksenne minun vuokseni. Minulla oli liian kiire päästäkseni kuntosalin saunaan jumpan jälkeen, lukeakseni lehtiä, mutta aina oli aikaa teille, ystäville.
Kommentit (89)
Ihmiset ovat laiskoja ymmärtämään toisten erilaisia elämäntilanteita, minäkin vietän mieluiten aikaa samanhenkisten kanssa, joilla on samantyyliset jutut. Minun juttuni ovat melko lapsilähtöisiä, joten en jaksa odottaa lapsettomien kiinnostuvan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 11:05"]
Kuulostaa siltä että sinä olet se joka ei ymmärrä. Kaverit ovat kutsuneet sinua saunaan yms, et ole päässyt paikalla joka ei ole heidän joustamattomuuttaan. Mitä jos kokeilisit kutsua heitä jonnekkin silloin kuin sinulle sopii? Silloin kenenkään ei tarvitse joustaa. Kuulostaa että sinä olet loukkaantunut siitä että ystäväsi eivät ole aikatauluttaneet elämäänsä sun perheen ympärille, et ole maailman keskipiste joten aikuistuisit.
[/quote]
Olen kutsunut, mutta tapaamiset järjestetään poikkeuksetta heidän aikataulunsa mukaan. Heidän kiireisten, joilla on aikaa harrastaa, lueskella sunnuntaihesaria 3 tuntia aamiaispöydässä.
ap
Onneksi omille ystävilleni se on ihan itsestäänselvyys että lapset kulkee mukana koska mieheni on paljon töissä. Nähdään sitten silloin kun lapset voi mukaan ottaa, harvemmin tosin nuokaan minnekään menee mihin heitä ei voisi ottaa mukaan eli nähty on kyllä lähimpien kanssa ihan viikottainkin. Se on sitten extraa kun pääsee iltakahville välillä ilman lapsia :)
Sulla on käynyt huono tuuri kun kaksi parasta kaveriasi ovat päättäneet hankkia perheen myöhemmin tai olla kokonaan hankkimatta. Erilainen elämäntilanne erottaa ihmisiä, kuten joku sanoikin.
Minulla jäi lapsettomat kaverit, mutta lapsien kasvaessa he tulivat takaisin. Toisin sanoen kannattaa pitää jotkut välit, niin sinulla on mahdollisuus elvyttää suhde myöhemmin.
Minun ystävä piirissä kaikilla on lapsia mutta jostain syystä meidän "jengin" tapaamiset yritetään saada niin että ei olisi jälkikasvua paikalla ollenkan. Ystäväporukkani kostuu parista yh-äidistä sekä parista äidistä jotka ovat saaneet juuri lapset tai odottavat. Ja nämä tapaamiset sovitaan juuri näiden yh-äitien aikataulun mukaan parin tunnin varo ajalla ja sitten ihmetellään kun me parisuhteessa elävät pienten lasten äidit ei keretä/päästä mukaan. Tai ehkä se on juuri se pointtikin..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsettomana se on tosiaan aika vaikea ymmärtää lapsiperheen elämää. Eikä kai tarvitsekaan ymmärtää sen erityisemmin. Itselläni ei ainakaan ollut aavistustakaan siitä ennen omia lapsia. Lasten ollessa ihan pieniä jäi monet lapsettomat kaverit vähemmälle huomiolle ja tavattiin enemmän muita lapsiperheitä. Lapset kuitenkin kasvaa koko ajan ja sitä mukaa tulee enemmän mahdollisuuksia omille jutuille ja lapsettomien kavereiden kanssa saa taas sovitettua aikataulut paremmin yksiin. Omakin jaksaminen on ihan eri tasolla, kuin lasten ollessa ihan pieniä. Ei enää yöherätyksiä ja lapset menevät kuitenkin aikaisin vielä nukkumaan, joten illallakin voi tavata kavereita.
Ovatko ne kavereiden harratuksista ja muista menoista johtuvat kiireet jotenkin vähemmän kiireellisiä kuin aloittajan lapsiperheen pyöritys?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 11:18"]
Onneksi omille ystävilleni se on ihan itsestäänselvyys että lapset kulkee mukana koska mieheni on paljon töissä. Nähdään sitten silloin kun lapset voi mukaan ottaa, harvemmin tosin nuokaan minnekään menee mihin heitä ei voisi ottaa mukaan eli nähty on kyllä lähimpien kanssa ihan viikottainkin. Se on sitten extraa kun pääsee iltakahville välillä ilman lapsia :)
[/quote]
Minun on myös ihan pakko ottaa lapset mukaan, melkein aina. Jos en ota, niin sitten tapaaminen pitää sopia paljon etukäteen, mitä ei siis koskaan tapahdu. Usein ovatkin sanoneet, että sinäkin kaipaat omaa aikaa, että kyllä varmasti joku naapuri voi hetken katsoa lapsia tai koululaisen kaverin vanhemmat. Lapsilla on kuitenkin iso ikäero, toinen vaipoissa, toinen koululainen, joten koululaisen kaverin koti olisi taaperolle vieras ja päinvastoin.
Hoitiapua on tarjolla (sukulaisia), jos tarvitsee, mutta ei vain ihan 3 tunnissa tai vähemmässä ajassa saatavilla. Olenkin joskus sanonut, että miten heidän kiireiseen aikatauluunsa sopisi lennosta suostua lapsenvahdiksi.
ap
[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 11:29"]
Ovatko ne kavereiden harratuksista ja muista menoista johtuvat kiireet jotenkin vähemmän kiireellisiä kuin aloittajan lapsiperheen pyöritys?
[/quote]
Tahallasiko ymmärrät väärin? ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 11:29"]
Ovatko ne kavereiden harratuksista ja muista menoista johtuvat kiireet jotenkin vähemmän kiireellisiä kuin aloittajan lapsiperheen pyöritys?
[/quote]
Ap sanoi, että hän on aina se joka joustaa. Voisikin siis kysyä, että onko kavereiden mielestä heidän kiireensä tärkeämpiä kuin ap:n lapsiperheen kiireet. Jos siis halutaan pysyä aiheessa.
[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 11:17"]
Olen kutsunut, mutta tapaamiset järjestetään poikkeuksetta heidän aikataulunsa mukaan. Heidän kiireisten, joilla on aikaa harrastaa, lueskella sunnuntaihesaria 3 tuntia aamiaispöydässä.
ap
[/quote]
Hah, pikkuisen kuulostat katkeralta :D! Oiskohan kuitenkin ihan sun oma päätös se että olet hankkinut lapsia, etkä joudakaan enää harrastamaan tai lukemaan lehtiä.
Ja ihan varmasti on kaverit olleet pettyneitä, jos kaveritapaamiseen raahaat penskat mukana. Olisit ihan hyvin voinut vastata kutsuun että nyt et jouda tai lasten pitää tulla mukaan, sopisiko vaikka n tuntia myöhemmin (jolloin mies olisi voinut hoitaa lapsia). Ei he voi tietää sun lastenhoitokuvioita, eikä tarvitsekaan tietää. Ne on SUN lapsia.
En usko että kaverisi kovin pettyneitä ovat, jos/kun et heitä enää meinaa tavata. Kuulostat juuri sellaisesta kliseiseltä marttyyrimammalta, joka raahaa penskansa joka paikkaan mukaan, ja halveksuu ( = kadehtii) niitä, joiden maailmassa on muutakin kuin lapsetlapsetlapset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Multa on kaksi kaverisuhdetta mennyt ja aina joka se on päättänyt on lapsen saanut kaveri. Minä olen halunnut tukea heitä ja olen ollut innoissaan perheenlisäyksestä mutta molemmilla kerroilla minulle on sanottu, etten ymmärrä heitä koska minulla ei ole omia lapsia.. mua ei haittais jos esim.haluaisin käydä ystäväni kanssa kahvilla ja heillä ois lapset mukana, nyt oon saanut vaan sellaisen käsityksen että jos sulla ei ole omia lapsia et kelpaa.
Ikävää, että ap sinulla noin ikäviä kokemuksia. Minä taas "rakastan" sitä ystäväni perhearkea johon saan lapsettomana osallistua. Tottakai haluan nähdä pientä kummipoikaani ja hänen isosiskoaan. Ei minua ainakaan haittaa vaikka lapset tulee mukaan kaupungille, kahville, lenkille jne. Minusta se on vaan mukavaa. Ja menen kyllä lapsenvahdiksi jos pyydetään.
Toisaalta ymmärrän niitäkin, jotka eivät samalla tavalla lapsiperhearjesta innostu. Heilläkin on oikeus mielipiteensä. Eivät kaikki innostu samalla tavalla lasten seurasta mutta mitään kamalaa ongelmaa ei tarvitse asiasta tehdä. Sovitte tapaamisenne reilusti etukäteen, että kaveri ehtii saada lastenvahdin. Onhan aika useilla lapsilla myös isäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 11:38"]
Multa on kaksi kaverisuhdetta mennyt ja aina joka se on päättänyt on lapsen saanut kaveri. Minä olen halunnut tukea heitä ja olen ollut innoissaan perheenlisäyksestä mutta molemmilla kerroilla minulle on sanottu, etten ymmärrä heitä koska minulla ei ole omia lapsia.. mua ei haittais jos esim.haluaisin käydä ystäväni kanssa kahvilla ja heillä ois lapset mukana, nyt oon saanut vaan sellaisen käsityksen että jos sulla ei ole omia lapsia et kelpaa.
[/quote]
Sama mulla. En ole mikään sellainen ihminen että täytyisi päästä johonkin bailaamaan tms mihin pitäisi mennä ilman lapsia. Olen rauhallienn koti-ihminen, lapsista tykkäävä, vaikka sinkku olenkin. Minulle olisi oikein hyvin käynyt tapaamiset vaikka kävelylenkin, leikkipuistovisiitin tai kotona vierailun merkissä, lapset mukana. Tykkään katsella lasten touhuja ja kuunnella heidän juttujaan, enkä todellakan ole mustasukkainen siitä etten saa äidiltä 100% huomiota koska lapsia tietysti pitää huomioida.
Mutta ei, yhäkkiä olenkin ollut ymmärtämätön tyyppi joka en kelpaa kaveriksi, koska en tiedä mistään mitään, kun ei ole lapsia. Tämä satuttaa erityisesti, koska minä olisin halunnut lapsia, mutta en ole saanut. Surettaa muutenkin lapsettomuus ja sitten vielä tuo torjunta sen takia päälle :(
14: Sulla on huono tuuri käynyt ystävien kanssa. Jotkut ei tosiaan osaa olla tekemisissä erilaisissa elämäntilanteissa olevien kanssa. Minä pidän sitä tosi outona, mutta mulla onkin ollut onnea saadessani sellaisia ystäviä, jotka pitävät minusta lasten kanssa tai ilman. Ja toimii toisinkin päin, eli pidän ihan yhtä paljon ystävistäni kenenkään lapsitilanteista riippumatta.
[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 11:37"]
[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 11:17"]
Olen kutsunut, mutta tapaamiset järjestetään poikkeuksetta heidän aikataulunsa mukaan. Heidän kiireisten, joilla on aikaa harrastaa, lueskella sunnuntaihesaria 3 tuntia aamiaispöydässä.
ap
[/quote]
Hah, pikkuisen kuulostat katkeralta :D! Oiskohan kuitenkin ihan sun oma päätös se että olet hankkinut lapsia, etkä joudakaan enää harrastamaan tai lukemaan lehtiä.
Ja ihan varmasti on kaverit olleet pettyneitä, jos kaveritapaamiseen raahaat penskat mukana. Olisit ihan hyvin voinut vastata kutsuun että nyt et jouda tai lasten pitää tulla mukaan, sopisiko vaikka n tuntia myöhemmin (jolloin mies olisi voinut hoitaa lapsia). Ei he voi tietää sun lastenhoitokuvioita, eikä tarvitsekaan tietää. Ne on SUN lapsia.
En usko että kaverisi kovin pettyneitä ovat, jos/kun et heitä enää meinaa tavata. Kuulostat juuri sellaisesta kliseiseltä marttyyrimammalta, joka raahaa penskansa joka paikkaan mukaan, ja halveksuu ( = kadehtii) niitä, joiden maailmassa on muutakin kuin lapsetlapsetlapset.
[/quote]
En ole katkera. Olen kuitenkin huomannut, että minut priorisoidaan lehtien lukemisen, kotitöiden ja yleisen lepäämisen jälkeen, ja minä priorisoin ystävät ennen edellä mainittuja asioita.
Viestissäsi on paljon asioita, jotka ketovat enemmän omasta ajatusmaailmastasi kuin minun tilanteestani. Tuollainen halveksuminen ei kuulu omaan elämääni.
ap
[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 11:41"]
Ikävää, että ap sinulla noin ikäviä kokemuksia. Minä taas "rakastan" sitä ystäväni perhearkea johon saan lapsettomana osallistua. Tottakai haluan nähdä pientä kummipoikaani ja hänen isosiskoaan. Ei minua ainakaan haittaa vaikka lapset tulee mukaan kaupungille, kahville, lenkille jne. Minusta se on vaan mukavaa. Ja menen kyllä lapsenvahdiksi jos pyydetään.
Toisaalta ymmärrän niitäkin, jotka eivät samalla tavalla lapsiperhearjesta innostu. Heilläkin on oikeus mielipiteensä. Eivät kaikki innostu samalla tavalla lasten seurasta mutta mitään kamalaa ongelmaa ei tarvitse asiasta tehdä. Sovitte tapaamisenne reilusti etukäteen, että kaveri ehtii saada lastenvahdin. Onhan aika useilla lapsilla myös isäkin.
[/quote]
Etukäteen sopiminen ei juuri koskaan onnistu varsinkaan toisen kohdalla.
ap
Ap:n tilanne on minusta ikävä ja tuntuu, että hän joustaa mutta kaverit kuvittelevat, että kun hän on oravanpyörästä pois, niin aikaa on vaikka mihin. Lapsen kanssa oleminen on kuitenkin aika sitovaa, jos sen haluaa tehdä hyvin ja tarjota ruokaa rutiininomaisesti jne.
Luulen, että suurin syy siihen, miksi lapsettomien kanssa ei tahdota olla lapsen kanssa on ne lapsettomat, jotka ottavat vahvasti kantaa kasvatuskysymyksiin ja yrittävät liikaa olla ns lapseton mammakaveri. Sitä vanhemmuutta ei oikein voi ymmärtää, ellei ole kokenut.
Taas yksi katkera "äityli". Olet haarasi aukonut, ja se on kavereidesi vika? Ei sen puoleen, en itsekään jaksa katsella lisääntyneitä kavereitani, joilla pää on uponnut liian syvälle paskavaippaan. Ovatkin ex-kavereita.
Alue: Aihe vapaa
Kuulostaa siltä että sinä olet se joka ei ymmärrä. Kaverit ovat kutsuneet sinua saunaan yms, et ole päässyt paikalla joka ei ole heidän joustamattomuuttaan. Mitä jos kokeilisit kutsua heitä jonnekkin silloin kuin sinulle sopii? Silloin kenenkään ei tarvitse joustaa. Kuulostaa että sinä olet loukkaantunut siitä että ystäväsi eivät ole aikatauluttaneet elämäänsä sun perheen ympärille, et ole maailman keskipiste joten aikuistuisit.