Narsistin uhrit suhteessa

Narsistit ovat erilaisia. Tuossa listassa on useita kohtia, jotka eivät sovi tuntemiini narsisteihin. Kaikkia yhdistää kuitenkin empatiakyvyttömyys/haluttomuus läheisen hätää kohtaan, kritiikin kestämättömyys ja siitä heräävä valtava raivo, itsekeskeisyys, oikeutuksen tunne omaa (moraalitontakin) käytöstä kohtaan, eivät pyydä anteeksi jos eivät hyödy siitä.

Narsisti käyttäytyy suurimman osan ajasta normaalisti. Monesti piirre tulee esiin vain lähisuhteissa.

Narsistiseen persoonallisuushäiriöön johtavat syyt nähdään kuitenkin johtuvan suurimmalta osin kasvatuksen rakkaudettomuudesta sekä rajattomuudesta. Lapsen varhaiset ja turvatut vuorovaikutussuhteet ovat huomattava tekijä ennaltaehkäisemään narsistista persoonallisuushäiriötä. Lapsen tulisi voida peilata aikuisen tunnetiloja ja hänen tulisi saada tuntea ja kokea, että hänestä iloitaan aidosti. Lapsen tulisi myös kestää narsistisia loukkauksia, kuten esimerkiksi vastoinkäymisiä ja sitä, että omaa tahtoa ei aina voi toteuttaa.

Narsistinen persoonallisuushäiriö voi syntyä lapsen kehityksen varhaisessa vaiheessa ensimmäisinä ikävuosina. Häiriö syntyy siten, että lapsi on jäänyt vaille normaaliin kehitykseen tarvitsemaansa huolenpitoa, rakkautta ja arvostusta. Yhtenä syynä voi olla se, ettei lapsella ole ollut aikuista, joka olisi antanut hänelle turvallisuuden tunnetta. Toisena syynä narsismiin voi olla ankara kotikasvatus. Lapsi saattaa kokea olevansa riittämätön vanhemmilleen ja ottaa samanlaisen mallin käyttöönsä myöhemmässä elämässään. Kolmantena syynä voi olla liian vapaa ja rajaton kasvatus, jolloin lapsi saattaa kuvitella, että muut ihmiset ovat tarkoitettu vain hyötykäyttöön. Tämän vuoksi henkilö saattaa elää loppuelämänsä vääristyneellä minäkuvalla samalla paikaten huonoa itsetuntoaan.

Miettikääpä millaista on elää rakkaudettomuudessa ja rajattomuudessa lapsuudessa jos löytyy empatiakykyä..

60:Menee juuri näin, tuskallista ymmärtää ettei puhuminen auta. Hän on 5-vuotiaan tasolla henkisesti. Asioita ei vaan voi selvittää. Hyvin menee kun pitää suunsa kiinni. Parisuhteessa pitäisi voida keskustella ja se on ihan turha toivo. Narsisti on pahasti viallinen, toista tahallaan kiusaava ja satuttava.

Tsemppiä eroon! Mitä nopeammin sen parempi. Milloin haluat aloittaa iloisemman loppuelämän?

On kyllä tullut tavattua tuota että provosoidaan ja sitten uhriudutaan kun saadaan reaktio. Exän kanssa kärjistyi niin että pahoinpitelin häntä melko rajusti, kun hän ekan ja vikan kerran kävi minuun käsiksi. Hän sai oikein paistatella uhrin roolissa sen jälkeen ja unohti ja kielsi oikein hyvin ne omat lyöntinsä. Minua ei kaduta enää että olin silloin väkivaltainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiittäkää onneanne että nykyään on todella paljon informaatiota narsistisesta käytöksestä. Ja miettikää kannattaako ainutta elämää jakaa pöljän kanssa. Fakta on ettei ne muutu.

Itse voi vahvistua, niin ettei reagoi tuon sekundan provosointiin. Sitten hän kiristää otetta, on ilkeämpi ja ehkä lisää fyysistä väkivaltaa. Siitä huomaa kuinka huono se on. Tarvittaessa poliisi avuksi.

Moni jää odottamaan nassen lupaa lähtöön ja sitä ei tietenkään tule. Eroon voi psyykata itseään ja kun on varma niin on varma.

Älkää pelätkö yksinäisyyttä. Aina tulee jotain tilalle, sillä luonnossa ei ole poikkeamia. Tukea on saatavilla.

Nimenomaan tämä , narsisti ei muutu. Ikinä.

Kyllä voi muuttua. Ennen ajateltiin, ettei narsismia voi hoitaa psykoterapialla. Nykytiedon mukaan lievästi narsistiset henkilöt voivat kuitenkin muuttua paljonkin. Jos narsisti pystyy kestämään kritiikkiä ja hyötymään hankalien toimintatapojen osoittamisesta, ennuste on rohkaiseva.

Entäs jos ei ole lievää vaan pahempaa. Mielestäni eivät voi parantua.tätä sanovat alan ammattilaiset. Tänäkin päivänä.

Narsun pitää kokea joku romahdus, trauma ennenkuin parantuminen voi alkaa ja se vie vuosia. Ennuste parantumisesta todella heikkoa. Riippuen narsismin vakavuudesta. Luulen, että narsismia on enemmän kuin tuo 2% väestöstä. Sitä vain ei osata tutkia. narsistihan ei mene itse psykologille tai lääkäriin hakemaan dg. Ei hän tunnista sairautta tai narsismia itsessään( tai ei halua myöntää) osaa huijata alan ammattilaisia saaden terveen paperit. Jatkaa mellastustaan jättäen taakseen henkisesti murjomiaan ihmispoloja ( uhreja). Kokemusta on yhdestä narsusta ja lukenut olen paljon aiheesta. Uhri on se joka on aivan ihmeissään itsestään, kun pelkää sekoavansa päästään. Mutta narsistille ei lakia löydy, saa rellestää lain suojissa. Suomessa taitaa olla tämä narsismi tutkimus vielä lasten kengissä.

Itse kävin psykologilla uhrina mutta psykologi oli aivan tuuliajolla asiasta. Näki selvästi ettei hänellä ole kokemuspohjaa asiasta eikä voinut olla keskustelutukeni. Pahin virhe olisi se, että neuvottaisi parisuhdeterapiaan menoa. Kysehän on narsismista. Narsistin tuntee parhaiten se joka on parisuhteessa hänen kanssaan ollut sekä narsistin lapset.

Elin narsistin kanssa noin viisi vuotta, ja minä tasapainoinen  ja fiksu ihminen hajosin täysin. Itseni kokoaminen kesti noin 2 vuotta,  sen jälkeen noin viisi vuotta siihen meni,  kunnes tapasin normaalin , tasapainoisen toisen  ihmisen. Nyt yli 10 v jo ajasta kulunut  , ja kun kulunutta aikaa muistelen , kiitän itseäni  ja hyvää onnea siitä että ymmärsin lähteä. Narsisti mies oli kaikkea mitä nainen toivoi, komea, varakas, menestyvä, ihailtu, mutta lähisuhteessa täystuho. Välit ystäviin ja sukuun menneet jo  ajat sitten ,ehkä näitäkin varoitusmerkkejä olisi pitänyt osata aikoinaan tulkita, mutta nuorena ja kauniina ja  itsekin ihastuneena, ei osannut. Nyt osaisin jo . Terveisin narsisti korkeakoulun käynyt. Elämän oppikoulua tämäkin.

Pahin kohta tulee siinä vaiheessa kun itse hyvinkin empaattisena ihmisenä alan tuntea sääliä miestäni kohtaan :/. Kun siis sanon itselleni että ”narsismi on sairaus joka johtuu hänen huonosta lapsuudesta , raukka ei ole saanut rakkautta , ei ole hänen vikansa , ei hän pohjimmiltaan ole paha ” , toki myös ne hyvät (todella hyvät) hetket nostavat päätänsä tässä kohtaa ja tukevat ajatusta siitä että ehkä mä handlaan tän ja eihän tää hänenkään syytä pohjimmiltaan ole. Aargh.

Vierailija kirjoitti:

Pahin kohta tulee siinä vaiheessa kun itse hyvinkin empaattisena ihmisenä alan tuntea sääliä miestäni kohtaan :/. Kun siis sanon itselleni että ”narsismi on sairaus joka johtuu hänen huonosta lapsuudesta , raukka ei ole saanut rakkautta , ei ole hänen vikansa , ei hän pohjimmiltaan ole paha ” , toki myös ne hyvät (todella hyvät) hetket nostavat päätänsä tässä kohtaa ja tukevat ajatusta siitä että ehkä mä handlaan tän ja eihän tää hänenkään syytä pohjimmiltaan ole. Aargh.

Minulla on juuri tuo sama. Toinen on kaltoinkohdeltu lapsena, niin eihän se tietenkään ole voinut oppia normisosiaaliseksi. Ja eihän se oikein ole, jos vanhempien lisäksi vielä minäkin olen se, joka ei ymmärrä häntä.

Ja samaan aikaan siinä itse voi vain huonosti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pahin kohta tulee siinä vaiheessa kun itse hyvinkin empaattisena ihmisenä alan tuntea sääliä miestäni kohtaan :/. Kun siis sanon itselleni että ”narsismi on sairaus joka johtuu hänen huonosta lapsuudesta , raukka ei ole saanut rakkautta , ei ole hänen vikansa , ei hän pohjimmiltaan ole paha ” , toki myös ne hyvät (todella hyvät) hetket nostavat päätänsä tässä kohtaa ja tukevat ajatusta siitä että ehkä mä handlaan tän ja eihän tää hänenkään syytä pohjimmiltaan ole. Aargh.

Minulla on juuri tuo sama. Toinen on kaltoinkohdeltu lapsena, niin eihän se tietenkään ole voinut oppia normisosiaaliseksi. Ja eihän se oikein ole, jos vanhempien lisäksi vielä minäkin olen se, joka ei ymmärrä häntä.

Ja samaan aikaan siinä itse voi vain huonosti.

Kyllä. Se vaan täytyy itse tulla siihen pisteeseen että joko aiot elää tietoisesti tuhoisan henkilön kanssa tietäen että mikään ei tule muuttumaan , tai lähdet.

Vierailija kirjoitti:

Ap on tyypillinen väkivaltainen narsku syyttelemässä muita omista ominaisuuksistaan.

Ei vaan vuosien jatkuva henkinen väkivalta luo lopulta tilanteen, kun uhri tajuaa kaikki kuinka paljon häntä on hyväksikäytetty ja viety parhaita vuosia elämästä. Se on ollut kuin vankilatuomio ilman syytä. Mulla meni romukoppaan 25 vuotta. Olin kiltisti pyytänyt aina anteeksi kunnes lopulta tajusin mihin olin oikein joutunut ja mitä kaikkea sulle on aiheutettu. Olin aika h*lvetin vihainen.