Lue keskustelun säännöt.
Mies on alkanut ärsyttämään. Apua :(
20.09.2014 |
Mies on töissä aamukahdeksasta iltakuuteen tai iltaseitsemään asti, kotiin tultuaan räplää puhelinta tai katsoo TVtä tai lepertelee vauvalle. Ollaan oltu naimisissa noin puolitoista vuotta ja esikoinen on alle 2kk vanha. Itkettää kun en saa minkäänlaista huomiota, päivät kuluu kotona kotitöitä tehdessä ja vauvasta huolehtiessa ja sun muuta.. Jos tulee töistä ja pyydän viemään kauppaan, on hän liian väsynyt jne. Ymmärrän, että häntä väsyttää, mutta tunnen itseni vangiksi. Hän näkee ihmisiä joka päivä ja minä olen kuin mikäkin orja... Ja mies ei ymmärrä! Teen itse aloitteet paitsi sillokn kun hän tulee puristamaan perseestä, kun kannan itkevää vauvaa tai vaihdan tälle vaippaa (siis kun annan huomion vauvalle, muuten räplää puhelinta). Seksiä ollaan koitettu kolmesti, se sattuu ja siitä huolimatta olen koittanut pitää miehen tyytyväisenä, mutta viimeisin kerta noin viikko sitten aiheutti sen, että olen koko viikon vuotanut verta kuin mikä. Annan hänelle suuseksiä ja niin edelleen kun ei se hänen syy ole, että ei voida harrastaa yhdyntää. Ollaan muutama kerta oltu vähän romanttisemmissa tunnelmissa, mutta se ei riitä mulle. Mitä teen? Puhumisesta ei ole hyötyä (mies ei vaan ymmärrä "mikä mua vaivaa" tai yrittää analysoida sillain ärsyttävän opettavaisesti), teenkö enemmän aloitteita vai peilaanko hänen käytöstään (en tee aloitteita kun hän ei tee tai räplään itsekin puhelinta)? Auttakaa, en kestä :(
Kommentit (24)
Surullista. Olet orja ja huora. Ensin orjailet vauvan kanssa koko päivän, sitten kun kuningas tulee kotiin menet polvillesi lutkuttamaan sen mulkkua, koska onhan miehen pallit tyhjennettävä joten miksei sun suuhusi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinä taas. Edellisessä ketjussa sait monta hyvää neuvoa, mutta mitään niistä et aiokaan toteuttaa. Pidä puoliasi. Olet valinnut miehesi, asuinpaikkasi ja saanut tälle miehelle lapsen. Jos haluat muutosta, niin sun pitää itse tehdä se muutos. Ja ei, ei meillä muilla ole yhtä vaikeaa, ei vauvan, ei miehen, eikä appivanhempien kanssa, koska me ei suostuta siihen!
Nyt lopetat ensin sen seksin antamisen. Annat sitten kun mies käyttäytyy kauniisti. Onko muuten ihan suomalaisen tämä appiperheesi?
Muutatte nyt helkkariin siitä appivanhempien naapurista (tuhoon tuomittu ajatus elää vierekkäin, jos appivanhemmat ei ymmärrä yksityisyyden päälle sen vertaa että tulisivat vaikka vain parina iltana viikossa kylään). Sitten lopetat ton miehen miellyttämisen. On ihan normaalia elää välillä ilman seksiäkin. Synnytyksestä kestää palautua, ja jos mies ei sitä ymmärrä, niin ei ole sen arvoinen. Ihan oikeasti. Tyhmempikin osaa katsoa netistä pornoa, ja hoitaa pakolliset tarpeet hetken ihan itsekseen. Menet myös ulos ja hengaat sen vauvan kanssa aikuisten ihmisten kanssa. Mikään ei pakota sua nyhväämään siellä neljän seinän sisällä ainoana seurana miehen 11v pikkusisko. Mikään ei myös velvoita sua kokkaamaan hiki hatussa´teini-ikäisille ruokaa; tuon ikäiset osaa jo itse, ja vanhempansa antakoon ruokarahat jos lähtevät reissuun.
Eli: saat tasan sitä käytöstä itsellesi mitä hyväksyt. Jos suostut jonkun orjan rooliin, jonka yksityisyyttä voi loukata, niin sen roolin tulet taatusti saamaan. Jos päätät että miehen on saatava seksiä, vaikka se ei ole sinulle vielä fyysisesti mahdollista, niin ei voi muuta sanoa kun niin makaa kuin petaa. Meillä muuten miehellä oli sairastelukausi aikoinaan, jolloin hän ei pystynyt kahteen kuukauteen harrastamaan seksiä. Mitäkö tein? No olen aikuinen ihminen, osaan huolehtia kaksi kuukautta omasta seksuaalisuudesta itsekseenkin. Eri asia jos tilanne olisi lopullinen, mutta väliaikaisissa molempien pitää joustaa. Samoin mies kunnioitti minun tilaani synnytyksen jälkeen, ja harrastettiin vasta kun koin että siihen pystyin. Se on vaan seksiä, ei mitään elämää suurempaa!