Mikä saa jotkut hakemaan ruoka-apua vuodesta toiseen?
Ymmärrän hyvin, että kehitysvammaisilla, muistisairailla vanhuksilla, rappioalkoholisteilla ja vastaavilla voi olla niin pahoja elämänhallintaongelmia, että järkevä rahan käyttö ei yksinkertaisesti onnistu. Mutta miksi niin moni tavallinen työikäinen ihminen seisoo jatkuvasti leipäjonossa vuodesta toiseen? Luulisi että siinä ajassa oppisi jo ottamaan itseään niskasta kiinni ja miettimään tarkemmin rahankäyttöään moneen kertaan.
Kommentit (43)
Miten vaikeata on ymmärtää käsite köyhä?
Minä en joskus pysty itse ymmärtämään miten niin tyhmiä ihmisiä oikein vaikuttaakin olevan niin äärettömän paljon - ainakin jos menee jollekin nettipalstalle saa aivan sellaisen käsityksen, ihmiset ovat äärettömän tyhmiä.
Kuitenkin hekin ovat kyenneet oppimaan lukemaan ja kirjoittamaan sekä käyttämään laitteita ja käyttämään nettiä, joten sen tason tyhmyydestä ei edes voi olla kyse kuin mitä vaatisi jotta ei ymmärrettäisi oikeasti sellaisia asioita kuin foorumeilla näkyvästä näyttäisi ilmenevän.
Eli: miksi ihmiset trollaavat?
Kyllä sekin melko tyhmää on jos on niin vähän mielikuvitusta, älyä ja viitsimistä ym ettei kuin trollata netissä typeriä. Täällä pitäisi olla nappula mistä saisi ilmiannettua liian tyhmät aloitukset ja kommentit.
Liian tyhmää teeskentelevät keksikööt muuta ja liian tyhmät myös harjoittamaan päätään.
Luulen, että siihen jää koukkuun. Vähän kuten siihen, jos tekee hyvän alennuslöydön tai kirppislöydön niin siitä tulee hyvä olo kun säästää rahaa. Myös sellaisilla, joilla olisi rahaa ostaa ihan täyteen hintaa tai uutena kaupasta.
Pieni palkka joka ei kummoiseksi nouse vaikka menen usein vapaaltakin töihin. Siinä se.
Ruokajonossa käy myös työssäkäyviä, tiedän parin joka käy hakemassa ilmaisen ruokakassin säännöllisesti, säästyvä ruokaraha säästetään. Heillä molemmilla on hyvät säästöt ja sijoitukset, matkustelevat vuosittain ym. Ovat hyvin pihejä kaikessa päivittäisessä.Halvinta ruokaa, kahvia, kerätään tölkkejä ulkona jne
Osassa leipäjonoja kyllä tarkistetaan tulot😊
Asun omistusasunnossa, minulla on auto ja vakityö, silti käyn leipäjonossa. Ja tarpeeseen tulee.
Vuokralla asuminen olisi kalliimpaa, auto on 20 vuotta vanha ja pakko pitää jotta ylipäätään pystyn kulkemaan töihin, palkka on pieni.
Luultavasti pääsisin helpommalla muuttamalla vuokralle ja jäämällä pois töistä, siinä sitä olisi elämänhallintaa.
Kiitollinen olen ruokakassista.
Meidän lähistöllä on kauppa, joka antaa pari krt viikossa ruokaa ruokakeräykseen.
Tämä yhdistys, joka hakee ne, on kiinni juhannuksesta elokuun alkuun.
Kauppiaspariskunnalla on tytär, jolla on 3 kouluikäistä lasta.
Kävin 3 viikkoa katsomassa heitä. Lähdin kotoa ennen klo 11. Tein ruokaa, jokainen söin, ihan pikkasen siivosin, olin max 45 min ja lähdin pois.
Sain tästä monta kassillista kirpputoritavaraa ja ton 5 viikkoa sain hakea kaupalta hävikit.
Sain kaikki 3 pakkasta täyteen ja söimne koko ajan niitä ruokia.
Kauppias ei käytä paljoa punalappuja, tämä on heidän tietoinen valinta.
Kaikkea seurataan paljon. Otetaan uusia tuotteita, jos kauppa ei käy, vaihdetaan.
On 1 asia, mitä en kadehdi, se on ruokajono.
Sinne voi myös itse mennä, jos siltä tuntuu
Vierailija kirjoitti:
Luulen, että siihen jää koukkuun. Vähän kuten siihen, jos tekee hyvän alennuslöydön tai kirppislöydön niin siitä tulee hyvä olo kun säästää rahaa. Myös sellaisilla, joilla olisi rahaa ostaa ihan täyteen hintaa tai uutena kaupasta.
Harva siellä huvikseen käy.
Vierailija kirjoitti:
Ruokajonossa käy myös työssäkäyviä, tiedän parin joka käy hakemassa ilmaisen ruokakassin säännöllisesti, säästyvä ruokaraha säästetään. Heillä molemmilla on hyvät säästöt ja sijoitukset, matkustelevat vuosittain ym. Ovat hyvin pihejä kaikessa päivittäisessä.Halvinta ruokaa, kahvia, kerätään tölkkejä ulkona jne
Varmasti on näitäkin mutta kyllä suurin osa hakee oikeaan tarpeeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esim. ulosottovelkoihin menee niin suuri osa palkasta, että tuo voi olla pakollista, vaikka työssä käykin.
Ilmiselvä tekosyy, koska ulosotossa on suojaosa.
Sulla ei ole selvästikään asiasta omakohtaista kokemusta joten ole hiljaa. Se suojaosuus on aivan naurettavan pieni ja siitä pitäisi maksaa aivan kaikki vuokrasta lähtien.
Miksi jotkut kadehtivat tai paheksuvat ruokajonossa seisovia. Totuushan on juuri tuo, että ne ruokatavarat menisi kuitenkin hukkaan ja roskikseen. Eivät ne ole sinällään muilta pois, eivät "me veronmaksajat" niitä yliaikaisia ruokia kustanna tai ole heiltä pois.
Myös sinne voi mennä seisomaan ihan kuka tahansa. Jos se niin herkkua on.
Ja ei, ei se ole herkkua tosiaankaan. On henkisesti raskasta, ainakin monelle.
Ainakin pienemmillä paikkakunnilla on nöyryyttävää seistä jopa tuntia ennen muiden ohikulkijoiden silmissä.
Isommilla paikkakunnilla ehkä ei niin rankkaa.
Suurin osa seisoo ruokajonossa siksi, että ovat pienituloisia eli köyhiä.
Osa on niitä, joilla olisi varaa ostaa ruokatavaransa kaupasta, mutta käyvät nuukuuttaan, ahneuttaan tai kateuttaan.
Vierailija kirjoitti:
Luulen, että siihen jää koukkuun. Vähän kuten siihen, jos tekee hyvän alennuslöydön tai kirppislöydön niin siitä tulee hyvä olo kun säästää rahaa. Myös sellaisilla, joilla olisi rahaa ostaa ihan täyteen hintaa tai uutena kaupasta.
Näin tänä kesänä ensimmäistä kertaa ruokajonosta saatuja ruokia, kun etäinen sukulainen kantoi niitä meille. Kassissa oli jauhoja, hernekeittoa ja EU-avustuskeksejä. Tämä sukulainen on eläkkeellä ja ymmärtääkseni kohtalaisen varakas, tiedän hänen saaneen useammalta taholta perintöä, hänellä on kallis auto, kesämökki ja varaa ulkomaanmatkoihin (siis ennen koronaa). Ehkä tuo avustusruokien hakeminen on hänelle jonkinlainen harrastus, muuten en voi ymmärtää miksi hän ei osta euron hintaisia keksejä ja hernekeittopurkkeja normaalista kaupasta. Varsinkaan kun ei itse edes käytä niitä, vaan kantaa sukulaisille, jotka eivät ole niitä pyytäneet!
Kerran leipäjonosta Kalliossa hyppäsi samaan ratikkaan eläkeikäiset mies ja nainen, luulin ensin, että pariskunta vaan jutuistaan päätellen ei. Molemmilla mukavat uutuuttaan hohkavat retkeilyvaatteet päällä, toisella Fjällräveniä, toisella Haltia. Juttelivat siinä viikonloppusuunnitelmistaan, toinen oli menossa Saimaan mökilleen, toinen arpoi vielä, lähtisikö Lapin vai Turun saariston mökillensä, päätti siinä sitten venettään lähteä Korppooseen putsailemaan "jos ei vaimo ole taas pöllinyt mun maasturia".
Että sairaanloinen saituus, itaruus ja ahneus joillain, joillain aito tarve, vastauksena alkuperäiseen kysymykseen.
Teen etätöitä ja leipäjono katkaisee päivän kivasti. Jonossa voi ajatella muita juttuja, saa raitista ilmaa ja näkee usein vanhoja kavereita.
Ulosoton suojaosuus on jo vuosia, vuosia sitten jäänyt jälkeen nykyisistä koko ajan nousevista asumiskuluista, sähköstä, ruoka- ja hygieniatuotteista yms.
Jo monta vuotta on eduskunnassa keskusteltu asiallisesti suojaosuuden nostosta. Jo ennen koronaa sen aloitteen piti tulla käsittelyyn, no korona sitten sen ohitti kuten monen muunkin asian.
Ongelmana on juuri se, että kun suojaosuus on pieni ja maksuvaraa on niin vähän saattaa koko ajan ulosottoon mennä taas uusia laskuja. On koko ajan kierre jota ei saa katkaistua. Jos yrittää maksaa kaikki laskut niin ruokajonossa on pakko käydä.
Jos palkka tai eläke hiukankin nousee niin nousee ulosoton määrä. Ei voi nostaa tulotasoa millään muulla kuin pimeillä tuloilla.
Eettisesti pimeä työ ei ole oikein ja kaikilla ei ole siihen edes mahdollisuutta, erilaisista syistä.
En puhu nyt miljoonien ja satojentuhansien eurojen ulosotosta, joita joillain ihmisillä on onnistunut ihmeen (ja ei ehkä niin rehellisten liiketoimien) kautta kerätä.
Vaan tavallisten ihmisten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työikäinen ihminen voi olla sairaseläkkeellä tai pitkäaikaistyötn. Mun ystäväni on nyt jälkimmäinen, koska kelan lääkärit lopettivat hänen sairaseläkkeensä. TYökykyinen hän ei ole. Miten tässä tilanteessa hän voisi vaurastua?
Onko leipäjonot tarkoitettu kaikille muille kuin rikkaille?
En tiedä, miten tuo kysymys liittyi siihen, mitä kerroin. Tämä ystäväni on todella köyhä ja huono-osainen.
Tulot voi olla surkeat, jos on karenssilla. Normaalisti työttömien tuet on sen verran hyvät, että kyllä niillä pitäisi pärjätä jos ei asu missään kalliissa ökykämpässä ja katsoo edes vähän mitä kaupasta ostaa.
Mä en tiedä, kuinka paljon hän saa, mutta ei hän mitään ansiosidonnaista saa. Hän on jäänyt pois töistä 10 vuotta sitten, oli ensin sairaseläkkeellä ja nyt työttömänä.
Jos et tiedä, kuinka paljon tukia ystäväsi saa, miksi väität häntä todella köyhäksi joka ei saisi asioitaan kuntoon jos vaan ottaisi itseään niskasta kiinni?
Koska hän on todella köyhä. Hän on vakavasti sairas, joten ei voi oikein ottaa itseään niskasta kiinni ja panna asioitaan kuntoon, koska se niskaote ei paranna sitä sairautta.
No tulihan se syy sieltä eli vakava sairaus, joka estää järkevän rahankäytön. Niin suuria tuloja ei olekaan, ettei elämänhallintaongelmainen onnistuisi tuhlaamaan niitä ennen aikojaan.
Vierailija kirjoitti:
Luulen, että siihen jää koukkuun. Vähän kuten siihen, jos tekee hyvän alennuslöydön tai kirppislöydön niin siitä tulee hyvä olo kun säästää rahaa. Myös sellaisilla, joilla olisi rahaa ostaa ihan täyteen hintaa tai uutena kaupasta.
Vihdoinkin joku joka ymmärtää! Ruokajonossa käymisessä on paljon samaa kuin siinä, kun sai lapsena pääsiäismunan. Munan sisällä ollut yllätyslelu oli yleensä pelkkää rihkamaa, mutta oli silti jännää odottaa mitä sieltä paljastui ja vertailla omia pikku yllätyksiään siskojen ja kavereiden kanssa. Näin aikuisena yllätysmunat ei enää säväytä, mutta leipäjonon ruokayllätykset tuo kivaa piristystä päiviin. :)
Veikkaisin, että kyseessä on ihan sama syy kuin ilmaisten muoviämpäreiden jakojonossakin. Kun jotain rahanarvoista saa ilmaiseksi se kannattaa hakea itselle. Leipäjonoissa on kuulemma osa porukasta kuitenkin ihan oikeasti köyhiä ja puutteessa. Sitten on toinen osa joka ymmärtää jättää autonsa kulman taakse.
Vierailija kirjoitti:
Veikkaisin, että kyseessä on ihan sama syy kuin ilmaisten muoviämpäreiden jakojonossakin. Kun jotain rahanarvoista saa ilmaiseksi se kannattaa hakea itselle. Leipäjonoissa on kuulemma osa porukasta kuitenkin ihan oikeasti köyhiä ja puutteessa. Sitten on toinen osa joka ymmärtää jättää autonsa kulman taakse.
Minusta on hyvä, että leipäjonossakin toteutuu sosioekonominen monimuotoisuus kuten asumisessa ja kouluissa.
Ja ainakin minulla tuo suojaosa on saman verran mitä sain ollessani työtön. Lisäksi nyt menee rahaa enemmän kuin työttömänä , koska joudun pitämään autoa työni takia .
En itse käy ruokajonossa, koska minulla on onneksi terveys tallessa ja pystyn kesäaikaan säilömään todella paljon ruokaa talven varalle, mutta ilman sitä saattaisi olla, että joskus tiukkaa tekisi, vaikka olenkin tosi hyvä tekemään ruuat hyvin pienillä kustannuksilla.
Onneksi summa ei ole enää kovin iso ja selviän näistä veloista jos vaan terveyttä riittää ja saan työni pitää.