Lue keskustelun säännöt.
Mitä saa maksaa?
23.08.2021 |
Kahvila nostaa kustannusten nousun takia hintojaan. Some täyttyy kitinästä. Kotimaiset retro tyyliset hupparit maksaa lähes sata euroa. Some täyttyy hinnan kitisijöistä. Bensa maksaa kohta 2 e litra. Itkua ja valitusta. Lasten merkkivaatteita maksaa. Siitä valitetaan. Missä menee sinun kipurajasi? Mikä saa maksaa ja mitä?
Kommentit (8)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuossa bensassa kipuraja alkaa olla käsissä. Itse päätään itselleni tiettyjä hintarajoja joita en ostoksilla ylitä. Esim. En maksa lihasta yli 10 e kilo tai Saarioisten roiskeläpästä yli euroa. Hedelmiä ostan vain niitä jotka maksaa alle 3 euroa. Korjattu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mietin, paljonko palkkaa se kahvilan myyjä tarvitsee voidakseen asua mukavasti kaksiossa Helsingin keskustassa, joten eiköhän 20 e/kahvikuppi ole oikea hinta. Retrohupparista maksaisin 3 e, jos se on tehty Kiinassa ja 300 e, jos se on tehty Suomessa.
Työttömyys katoaa vain sillä, että maksamme suomalaisesta työstä!
Kaiken sen bensan tarvitsen, josta maksan. Autoni vie sen n 4 litraa satasella. Sama sähkölaskun kanssa. Senkin kulutusta olemme miettineet. Esim kodinkoneet ja lamput vauhdettu.
Kotimaisesta hupparista satanen ei ole edes paljoa. Ostan äärestä harvoin vaatteita ja silloin olen valmis niistä myös maksamaan.
Elämä maksaa sen minkä se maksaa. En minä siitä jaksa hikeä ottaa.
En juurikaan osta vaatteita tai varsinkaan käyttötavaroita uutena vaan käytettynä kirppiksiltä, toisinaan myös netistä. Vaatteita en netistä osta, mutta laadukkaan kotimaisen pellava/puuvilla puseron/takin/hameen kipuraja hinnassa käytettynä on tapauksesta riippuen 10 - 15 euroa. Kerran maksoin uudenveroisesta Marimekon villakangastakista 40 euroa. Netistä en vaatteita osta ikinä, niin suuria pettymyksiä tullut joskus huutonetin puolella. Käyttötavarat pyrin saamaan eurolla tai parilla ja sillä hintaahan saattaa löytää ihan kotimaisiakin merkkejä. Ruuan ostan Lidlistä ja käytän hyväksi tarjouksia, ruokaan menee mitä menee, mutta ostan hinta-laatusuhteeltaan halvinta. Polttoaineen hinta on myös mitä on ja jos sattuu, ettei tilillä ole rahaa, odottelen tilipäivää, myyn jotain netissä tai kysäisen mieheltä, jos voisi tankata. Mies ei juuri meillä aja niin periaatteessa minun kuuluisi kyllä vastata polttoaineostoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paavo Arhinmäen viinoista saa maksaa veroissa.
Kyllä tuossa bensassa kipuraja alkaa olla käsissä. Itse päätään itselleni tiettyjä hintarajoja joita en ostoksilla ylitä. Esim. En maksa lihasta yli 20 e kilo tai Saarioisten roiskeläpästä yli euroa. Hedelmiä ostan vain niitä jotka maksaa alle 3 euroa.