Onko asperger yleinen diagnoosi Suomessa?

Ei tehdä ollenkaan enää Asberger diagnoosia.

Autismin kirjon häiriö käsittääkseni.

Alidiagnosoitu. Kaikille ei myönnetä diagnoosia, vaikka täyttäisi kriteerit tutkimuksissa.

Vierailija kirjoitti:

Ei tehdä ollenkaan enää Asberger diagnoosia.

Autismin kirjon häiriö käsittääkseni.

Asperger on sama kuin autismin kirjon häiriö?

Vierailija kirjoitti:

Alidiagnosoitu. Kaikille ei myönnetä diagnoosia, vaikka täyttäisi kriteerit tutkimuksissa.

Neuropsykologin tekemisissä tutkimuksissa vai?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tehdä ollenkaan enää Asberger diagnoosia.

Autismin kirjon häiriö käsittääkseni.

Asperger on sama kuin autismin kirjon häiriö?

Niin sanovat olevan.

Vierailija kirjoitti:

Alidiagnosoitu. Kaikille ei myönnetä diagnoosia, vaikka täyttäisi kriteerit tutkimuksissa.

Miksei myönnetä? Yleisempää miehillä vai naisilla?

Vierailija kirjoitti:

Ei tehdä ollenkaan enää Asberger diagnoosia.

Autismin kirjon häiriö käsittääkseni.

Onko asperger sana jotenkin loukkaava vai miksi on muutettu nykyään autismin kirjon häiriöksi?

Kyseessä on se vakka ja kansi-ilmiö.

Ei todellakaan ole yleinen. Suomessa autismikirjon häiriöiden diagnosointi on aivan lapsenkengissään varsinkin tyttöjen kohdalla.

Hyvin, hyvin harvinainen diagnoosi varsinkin naisilla. Mieheni sai as-diagnoosin jo nuorena aikuisena samoilla oireilla, mitä mulla on. Mulle lätkäistiin kolmikymppisenä estynyt ja epäluuloinen persoonallisuushäiriö. Just just, kaikki omituiset ruokailutottumukset ja toiminnanohjauksen haasteet johtuvat persoonallisuushäiriöistä... 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tehdä ollenkaan enää Asberger diagnoosia.

Autismin kirjon häiriö käsittääkseni.

Onko asperger sana jotenkin loukkaava vai miksi on muutettu nykyään autismin kirjon häiriöksi?

Itse asiassa diagnoosimuutos on vasta tuloillaan. Kyse ei ole loukkaavuudesta, vaan siitä, että aspereger ja autismi ovat samaa autismikirjon häiriön jatkumoa. Kyse on paremminkin aste-eroista häiriön vaikeusasteessa. Häiriöstä puhuminen sen sijaan on jopa joidenkin lääkäreidenkin mielestä kyseenalaista. Kyseessä on ennemminkin neuropsykiatrinen ominaisuus kuin häiriö, keskiverrosta poikkeava tapa kokea maailma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tehdä ollenkaan enää Asberger diagnoosia.

Autismin kirjon häiriö käsittääkseni.

Onko asperger sana jotenkin loukkaava vai miksi on muutettu nykyään autismin kirjon häiriöksi?

Tohtori Asperger antoi löytämälleen oireyhtymälle nimeksi autistinen psykopatia, mikä jo ensinnäkin osoittaa, ettei hän täysin ymmärtänyt potilaidensa sielunelämää. Mutta se ei käsittääkseni ole kuitenkaan syy, miksi hänen nimensä on poistettu tautiluokituksesta. Ennemminkin kysymys on siitä, että autismi on jatkumo, ja tuollaiset erillisdiagnoosit eivät kovin hyvin sovi jatkumon kuvaamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tehdä ollenkaan enää Asberger diagnoosia.

Autismin kirjon häiriö käsittääkseni.

Onko asperger sana jotenkin loukkaava vai miksi on muutettu nykyään autismin kirjon häiriöksi?

Ei johdu tuosta vaan nimenomaan siitä, kuinka valtavan suuri paletti autismin kirjo todellakin on.  Alidiagnosoitu ongelma juurikin siksi, koska periaatteessa aspergerissa ei ole yhtä tiettyä oirekuvaa, kuin esim. mielen sairauksilla. Jotkut assit voivat olla täysin työkyvyttömiä, ja toiset taas loistavat ammatissaan. Monilla asseilla ei edes ole mielenkiinnon kohteita ja liian moni as-ihminen diagnosoidaan ensin mielisairaaksi tai perosonallisuushäiriöiseksi.

Selitin varmaan vaikeasti... 

Vierailija kirjoitti:

Itsediagnosoituja tietysti voi olla vaikka kuinka paljon, niin kuin monien exäkin on kuulemma narsisti.

Mitä matalampi koulutus, sitä enemmän jakelee psykiatrisia diagnooseja muille.

Näin omassa lähipiirissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alidiagnosoitu. Kaikille ei myönnetä diagnoosia, vaikka täyttäisi kriteerit tutkimuksissa.

Neuropsykologin tekemisissä tutkimuksissa vai?

Juuri niissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alidiagnosoitu. Kaikille ei myönnetä diagnoosia, vaikka täyttäisi kriteerit tutkimuksissa.

Miksei myönnetä? Yleisempää miehillä vai naisilla?

En tietä miksi ei myönnetä. Jos pärjää joten kuten itsenäisesti kotona, niin diagnoosi voi jäädä saamatta, vaikka muuten elämä ei toimisikaan. Ehkä siinä on jokin leima tai haitta, miksi sitä ei anneta. Haittaavaa ilman diagnosia jäämisessä on se, ettei ole oikeutettu siihen tukeen jonka tarvitsisi. Naisilla yleisempää kuin miehillä, koska tyttöihin kohdistetaan enemmän sosiaalisia paineita käyttäytymisen suhteen ja he oppivat nuorena peittämään oireensa. Tästä seuraa kuitenkin monille kohtuutonta ja tarpeettomasti masennusta ja ahdistusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alidiagnosoitu. Kaikille ei myönnetä diagnoosia, vaikka täyttäisi kriteerit tutkimuksissa.

Neuropsykologin tekemisissä tutkimuksissa vai?

Juuri niissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alidiagnosoitu. Kaikille ei myönnetä diagnoosia, vaikka täyttäisi kriteerit tutkimuksissa.

Miksei myönnetä? Yleisempää miehillä vai naisilla?

En tietä miksi ei myönnetä. Jos pärjää joten kuten itsenäisesti kotona, niin diagnoosi voi jäädä saamatta, vaikka muuten elämä ei toimisikaan. Ehkä siinä on jokin leima tai haitta, miksi sitä ei anneta. Haittaavaa ilman diagnosia jäämisessä on se, ettei ole oikeutettu siihen tukeen jonka tarvitsisi. Naisilla yleisempää kuin miehillä, koska tyttöihin kohdistetaan enemmän sosiaalisia paineita käyttäytymisen suhteen ja he oppivat nuorena peittämään oireensa. Tästä seuraa kuitenkin monille kohtuutonta ja tarpeettomasti masennusta ja ahdistusta.

Minulla ihan tuttua.

Mulle lääkäri sanoi, että parempi olla diagnoosia antamatta, koska saat leiman otsaan turhaan, koska sulla on niin lievänä.

Vierailija kirjoitti:

Alidiagnosoitu. Kaikille ei myönnetä diagnoosia, vaikka täyttäisi kriteerit tutkimuksissa.

Johtunee siitä kun kriteerit täyttyvät jonkun muun sairauden, häiriön tai muun sellaisen takia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tehdä ollenkaan enää Asberger diagnoosia.

Autismin kirjon häiriö käsittääkseni.

Onko asperger sana jotenkin loukkaava vai miksi on muutettu nykyään autismin kirjon häiriöksi?

Itse asiassa diagnoosimuutos on vasta tuloillaan. Kyse ei ole loukkaavuudesta, vaan siitä, että aspereger ja autismi ovat samaa autismikirjon häiriön jatkumoa. Kyse on paremminkin aste-eroista häiriön vaikeusasteessa. Häiriöstä puhuminen sen sijaan on jopa joidenkin lääkäreidenkin mielestä kyseenalaista. Kyseessä on ennemminkin neuropsykiatrinen ominaisuus kuin häiriö, keskiverrosta poikkeava tapa kokea maailma.

Itse as-diagnoosin kauan sitten saaneena, korkeakoulutettuna (ohjelmistotekniikka, DI) naisena toivoisin, että häiriöstä ei tuossa ilmauksessa luovuttaisi. Paljon tarvitaan tukea ja valmennusta, että pääsee tähän missä mä oon koulutuksen ja työelämän suhteen. ”Ominaisuus ja tapa kokea maailmaa” ei kuulosta määritelmältä, jolla yhteiskunnalta saa mitään apua. Mä tarvitsin kaiken sen avun, ja se riitti vain juuri ja juuri.

Näiden häiriöiden ominaispiirteet voivat luoda vahvuuksia, mutta vähintään yhtä paljon rankkoja haasteita. Asseja on enemmän täysin syrjäytyneinä kuin mun tavoin asiantuntijatehtävissä.

Haittaavaa ilman diagnosia jäämisessä on se, ettei ole oikeutettu siihen tukeen jonka tarvitsisi.

Haittaa voi olla myös hutiloiden ilman alkeellisinta erotusdiagnostiikkaa tehdystä väärästä diagnoosista, kuten HUS:n nuorisopsykiatrisella on tapahtunut.