Vesa Kallionpää kuvailee puolisonsa Maarit Feldt-Rannan viimeisiä hetkiä tuskallisiksi: ”Se ei ollut hyvä kuolema”

Läheiseni kuoli tänävuonna syöpään ja kovat oli kivut.

Eikö teitä uskovia ikinä hävetä olla aina tulppana vastaan laittamassa kun maailmasta yritetään tehdä kaikille parempaa paikkaa elää? Teidän mielikuvitushahmon takia nyt sitten pitää suuren määrän ihmisiä kärsiä vaikka olette vähemmistössä. Ei kukaan vaadi TEITÄ ottamaan viimeistä armon pilleriä, mutta miksi kiellätte sen kaikilta muiltakin?

Miettikää eläintä joka on kovissa kivuissa ja ei enää toivoa paranemisesta. Se lopetetaan, koska emme halua aiheuttaa turhaa kärsimystä.

Ihminen samassa tilanteessa. Annetaan hänen vain kärsiä suunnattomista kivuista.

Vierailija kirjoitti:

Minun isoisäni kuoli nopeasti edenneeseen syöpään. Hän ei loppuaikoina kyennyt enää kunnolla kommunikoimaan, mutta sairaalassa olleet sukulaiset näkivät, että kivunlievitys oli riittämätön. Äitini pyysi hoitajalta, että tahtoo keskustella lääkärin kanssa kipulääkkeiden annostelusta. Hoitaja voivotteli, että ”voi, kun niitä ei oikein voida antaa enempää, kun niistä tulee niin helposti riippuvaiseksi”. Äitini yritti kysyä, että mitä väliä sillä on sellaisen ihmisen kohdalla, jolla on enää korkeintaan joitain viikkoja elinaikaa. Tähän hän ei koskaan saanut kunnollista vastausta. Lääkitystä ei muutettu, ja isoisäni joutui kärsimään viimeiset päivänsä.

Olen päättänyt, että mikäli olen joskus siinä tilanteessa, että olen sairas ja toivoa ei ole, matkustan Sveitsiin.

Ei tässö riippuvuutta pelätä vaan sitä että sietokyky nousee. Lopulta he osannoskaan ei tähsin peitä kipua mutta lamaa hengityksen => läheinen kuoleekin tukehtumalla. Pieni määrä morfiinia taas auttaa hengitystä.

Nämä on niin monimutkaisia asioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eutanasiaa vastustaa ihminen, joka ei ole koskaan ollut lähellä kivuista kärsivää läheistä. Tai sitten uskossaan vahva, joka kuvittelee, miten on Jumalan tahto kiduttaa ihmistä.

Tai sitä vastustaa ihminen, joka pitää eutanasian yleistymistä todellisena vaarana, joka johtaa siihen, että vanhat alkavat hakeutua pois, etteivät olisi vaivaksi. Ja jos eivät ymmärrä niin toimia, omaiset painostavat. Tietenkään sellaista ei tapahdu kovin paljon heti, mutta vähitellen enemmän kunnes se on maan tapa. Kalteva taso on teoriassa virheargumentti mutta käytännössä se usein toteutuu. Se on jo nähty, että näkemykset siitä, kenen pitäisi eutanasia saada, löystyvät nopeasti. En ole nähnyt kenenkään eutanasian kannattajan ottavan kantaa tähän. Joten en ole ottanut myöskään kovin vakavasti heidän perustelujaan.

Samoin siihen haluaisin teidän kommentoivan, minä vuonna kertomanne alilääkitseminen on tapahtunut? Entä miksi potilasta ei ole nukutettu siinä vaiheessa, jossa kipu on karannut hallitsemattomaksi? 

Lopettakaa välittömästi propagandanne tästä potilaiden nukuttamisesta, johon säännöllisesti törmää yhtenä käytettynä argumenttina eutanasian vastustamisessa. On sairasta ruokkia tällaista mielikuvaa ihmisille, että jokaisessa Suomen kaupungin ja kunnan saattohoitoa toteuttavassa laitoksessa on tähän mahdollisuus.Ei ole. Ymmärrätkö mitkä olosuhteet tarvitaan ihmisen nukuttamiseen ja tämän anestesian ylläpitoon? Anestesilääkäri, anestesiahoitaja, tehostetun valvonnan olosuhteet, 24/7 tehostettu valvonta. Tämä ei toteudu kun muutamissa yliopistosairaaloissa ja sielläkin hyvin rajoitetusti. Hyvät ihmiset. teitä ei tulla nukuttamaan tuskien yltyessä sietämättömiksi. Ei, teidät heitetään johonkin kroonikko-osaston perimmäisen nurkan sänkyyn tekemään kuolemaa vailla mitään apua. Kivunhoidon taso Suomessa oli alle kaiken arvosteluasteikon. Muistutus vielä teillekin eutanasian vastustajat, teidänkin vuoronne tulee kuolla kidutettuna ja armoa anellen. Tätä ei teille kuitenkaan tulla suomaan. Ehkä sitten saatte kirkkaamman kruunun.

Vierailija kirjoitti:

Kuolema on mikä on. Morfiinia pitäisi reilulla kädellä käyttää, kun saattohoitopäätös on tehty.

Entäpä ne jotka on allergisia morfiinille ja saavat siitä kammottavia mahakipuja? Mikä olisi heille sopiva lääke?

Mua ei kipu pelota, edes kuoleman hetkellä. Se o epämukavaa mutta tossa kohtaa ei ole muutenkaa tolkuissaaan.

Vierailija kirjoitti:

Minun isoisäni kuoli nopeasti edenneeseen syöpään. Hän ei loppuaikoina kyennyt enää kunnolla kommunikoimaan, mutta sairaalassa olleet sukulaiset näkivät, että kivunlievitys oli riittämätön. Äitini pyysi hoitajalta, että tahtoo keskustella lääkärin kanssa kipulääkkeiden annostelusta. Hoitaja voivotteli, että ”voi, kun niitä ei oikein voida antaa enempää, kun niistä tulee niin helposti riippuvaiseksi”. Äitini yritti kysyä, että mitä väliä sillä on sellaisen ihmisen kohdalla, jolla on enää korkeintaan joitain viikkoja elinaikaa. Tähän hän ei koskaan saanut kunnollista vastausta. Lääkitystä ei muutettu, ja isoisäni joutui kärsimään viimeiset päivänsä.

Olen päättänyt, että mikäli olen joskus siinä tilanteessa, että olen sairas ja toivoa ei ole, matkustan Sveitsiin.

Samanlainen tarina kuin minulla. Isoäidilläni oli hermostoa rappioittava sairaus ja viimeisten viikkojen aikana hän meinasi tukehtua päivittäin omaan sylkeensäkin kun ei nieleminen onnistunut. Vaivalloisesti korisi sairaalan sängyllä että haluaa kuolla. Oli kuihtunut muumion näköiseksi ja vettä annettiin pipetillä tippa kerrallaan. Täysin käsittämätöntä että tuossa kunnossa olevaa 90-vuotiasta ei voida armollisesti päästää pois kitumasta. 

Toivottavasti saan hommattua reissun Sveitsiin tai uskallan jollain muulla tavalla päättää päiväni jos vaikuttaa siltä että tuollaiseen tilaan olen joskus päätymässä.

Vierailija kirjoitti:

Eikö teitä uskovia ikinä hävetä olla aina tulppana vastaan laittamassa kun maailmasta yritetään tehdä kaikille parempaa paikkaa elää? Teidän mielikuvitushahmon takia nyt sitten pitää suuren määrän ihmisiä kärsiä vaikka olette vähemmistössä. Ei kukaan vaadi TEITÄ ottamaan viimeistä armon pilleriä, mutta miksi kiellätte sen kaikilta muiltakin?

Ei, uskovia ei todellakaan hävetä. He ovat ylpeitä toiminnastaan, sillä he kuvittelevat täyttävänsä Jumalan tahtoa. Ei oikein löydy sanoja kuvaamaan, mitä tunnen ajatellessani tätä uskovien julmuutta.

Vierailija kirjoitti:

Mieheni kuoli syöpään. Voin kertoa että tuskat olivat helvetillisiä. En voi ymmärtää ihmisiä, jotka eivät kannata eutanasiaa.

Koska tilanne on tämä, jos ikinä saan syöpädiagnoosin niin alan ensimmäisenä hamstrata lääkkeitä jotta saan itse lopetettua päiväni kun niin haluan.

Sairastuin syöpään 11 v sitten, mutta en tiedä, mitä lääkkeitä olisin hamstrannut nämä vuodet ja miten.

Abna neuvoja, niin voisin aloittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuolema on mikä on. Morfiinia pitäisi reilulla kädellä käyttää, kun saattohoitopäätös on tehty.

Entäpä ne jotka on allergisia morfiinille ja saavat siitä kammottavia mahakipuja? Mikä olisi heille sopiva lääke?

Ei kai sitä syödä, kipupumpylla annostellaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eutanasiaa vastustaa ihminen, joka ei ole koskaan ollut lähellä kivuista kärsivää läheistä. Tai sitten uskossaan vahva, joka kuvittelee, miten on Jumalan tahto kiduttaa ihmistä.

Tai sitä vastustaa ihminen, joka pitää eutanasian yleistymistä todellisena vaarana, joka johtaa siihen, että vanhat alkavat hakeutua pois, etteivät olisi vaivaksi. Ja jos eivät ymmärrä niin toimia, omaiset painostavat. Tietenkään sellaista ei tapahdu kovin paljon heti, mutta vähitellen enemmän kunnes se on maan tapa. Kalteva taso on teoriassa virheargumentti mutta käytännössä se usein toteutuu. Se on jo nähty, että näkemykset siitä, kenen pitäisi eutanasia saada, löystyvät nopeasti. En ole nähnyt kenenkään eutanasian kannattajan ottavan kantaa tähän. Joten en ole ottanut myöskään kovin vakavasti heidän perustelujaan.

Samoin siihen haluaisin teidän kommentoivan, minä vuonna kertomanne alilääkitseminen on tapahtunut? Entä miksi potilasta ei ole nukutettu siinä vaiheessa, jossa kipu on karannut hallitsemattomaksi? 

Lopettakaa välittömästi propagandanne tästä potilaiden nukuttamisesta, johon säännöllisesti törmää yhtenä käytettynä argumenttina eutanasian vastustamisessa. On sairasta ruokkia tällaista mielikuvaa ihmisille, että jokaisessa Suomen kaupungin ja kunnan saattohoitoa toteuttavassa laitoksessa on tähän mahdollisuus.Ei ole. Ymmärrätkö mitkä olosuhteet tarvitaan ihmisen nukuttamiseen ja tämän anestesian ylläpitoon? Anestesilääkäri, anestesiahoitaja, tehostetun valvonnan olosuhteet, 24/7 tehostettu valvonta. Tämä ei toteudu kun muutamissa yliopistosairaaloissa ja sielläkin hyvin rajoitetusti. Hyvät ihmiset. teitä ei tulla nukuttamaan tuskien yltyessä sietämättömiksi. Ei, teidät heitetään johonkin kroonikko-osaston perimmäisen nurkan sänkyyn tekemään kuolemaa vailla mitään apua. Kivunhoidon taso Suomessa oli alle kaiken arvosteluasteikon. Muistutus vielä teillekin eutanasian vastustajat, teidänkin vuoronne tulee kuolla kidutettuna ja armoa anellen. Tätä ei teille kuitenkaan tulla suomaan. Ehkä sitten saatte kirkkaamman kruunun.

Tämä se on päiviräsäsikiliikkuja. Jonkun läheinen kuolee epäinhimillisissä kivuissa. Henkilö nostaa esiin tarpeen eutanasialle. Päivi Räsänen ratsastaa paikalle jeesustelemaan miten kyse kivun hoidon parantamisesta ja keinot on kyllä olemassa lässyn lässyn LÄSSYN. Mitään ei asian eteen todellisuudessa tehdä. Ja jonkun ajan päästä alusta ja uudestaan.

Vierailija kirjoitti:

Minun isoisäni kuoli nopeasti edenneeseen syöpään. Hän ei loppuaikoina kyennyt enää kunnolla kommunikoimaan, mutta sairaalassa olleet sukulaiset näkivät, että kivunlievitys oli riittämätön. Äitini pyysi hoitajalta, että tahtoo keskustella lääkärin kanssa kipulääkkeiden annostelusta. Hoitaja voivotteli, että ”voi, kun niitä ei oikein voida antaa enempää, kun niistä tulee niin helposti riippuvaiseksi”. Äitini yritti kysyä, että mitä väliä sillä on sellaisen ihmisen kohdalla, jolla on enää korkeintaan joitain viikkoja elinaikaa. Tähän hän ei koskaan saanut kunnollista vastausta. Lääkitystä ei muutettu, ja isoisäni joutui kärsimään viimeiset päivänsä.

Olen päättänyt, että mikäli olen joskus siinä tilanteessa, että olen sairas ja toivoa ei ole, matkustan Sveitsiin.

Toivoisin samanlaisessa tilanteessa samanlaista apua kuin Sveitsissä,mutta pahoin pelkään,etten jaksaisi siinä vaiheessa matkustaa.Kunpa saman avun saisi myös Suomessa.

Vierailija kirjoitti:

Mua ei kipu pelota, edes kuoleman hetkellä. Se o epämukavaa mutta tossa kohtaa ei ole muutenkaa tolkuissaaan.

Vai että ei kipu pelota ja se on epämukavaa. Voi lapsi rakas, sinä et taida ymmärtää mitä todellinen kipu on joka jatkuu ja jatkuu ja jatkuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eutanasiaa vastustaa ihminen, joka ei ole koskaan ollut lähellä kivuista kärsivää läheistä. Tai sitten uskossaan vahva, joka kuvittelee, miten on Jumalan tahto kiduttaa ihmistä.

Päivi Räsänen on yksi esimerkki tästä ihmislajista. He haluavat että kuolevaa ja kärsivää ihmistä kidutetaan viimeiseen saakka, vailla mahdollisuutta armeliaaseen kuolemaan. Mielestäni jokaisen kannattaa suunnitella näitä asioita henkilökohtaisella tasolla valmiiksi. Näin olen itsekin tehnyt. Vaikein kysymys lienee oikean ajankohdan valitseminen, ei liian aikaisin kun taas liian pitkälle venyttäminen saattaa johtaa siihen ettet enää pysty päätöstäsi toteuttamaan ja olet täysin toisten armoilla.

Räsäsen porukan mielestä riittää että rukoillaan ja luetaan raamattua, kyllä jeesus auttaa.

Huoh...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua ei kipu pelota, edes kuoleman hetkellä. Se o epämukavaa mutta tossa kohtaa ei ole muutenkaa tolkuissaaan.

Vai että ei kipu pelota ja se on epämukavaa. Voi lapsi rakas, sinä et taida ymmärtää mitä todellinen kipu on joka jatkuu ja jatkuu ja jatkuu.

En ole tuo kelle vastasit. Ihmettelen vaan, että miksi et pysty keskustelemaan kuten aikuiset? Tuo "rakas lapsi " on täyttä skeidaa. Hän ei ole sinulle rakas, etkä tiedä hänen ikäänsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kummallista miten monien uskovien ihmisten mielestä tuota ”Jumalan tahto”-argumenttia voi käyttää tässä maailmassa niin monenlaiseen pahaan.

Ja kummallista miten monella uskovalla on varma tieto jumalan tahdosta.

Olen myös kummastellut, kuinka se Jumalan tahto niin usein myötäilee tämän uskovan omaa tahtoa.

Apua. Asiaa sen enemmän onneksi tuntematta, olen kuvitellut että sedaatio on ihan yleisesti käytössä kivunhoitoon elämän päättyessä. Olen sitten ollut väärässä.

Vierailija kirjoitti:

Mua ei kipu pelota, edes kuoleman hetkellä. Se o epämukavaa mutta tossa kohtaa ei ole muutenkaa tolkuissaaan.

Hienoa.

Saatat kyllä vielä yllättyä.

Läheisen nopeasti edennyttä syöpää seuratessani aloin ymmärtää hyvin miksi niin moni tekee itsemurh¤n diagnoosin saatuaan. Tai ainakin sitten kun on käynyt selväksi ettei parantumisesta ole enää toivoa vaan kaikki keinot on käytetty. Vaikka omalla läheisellä syöpä etenikin nopeasti eikä diagnoosista kuolemaan mennyt kuin pari viikkoa niin siihenkin hetkeen mahtui sellainen määrä kärsimystä, kipua ja tuskaa ettei tuollainen ole inhimillistä kenellekään. Ei kuolevalle itselleen eikä läheisille.