Lue keskustelun säännöt.
Sanna haluaa, että puolet nuorista on korkeakoulutettuja. Kuka tekee kaikki muut työt?
22.08.2021 |
Työvoimapulaa on monilla suorittavan työn aloilla: lähihoitaja, lastenhoito, tarjoilija, siivous, kokki, rakennusmies jne jne. Ja vielä lisää ihmisiä pitäisi korkeakouluttaa. Kuka tekee kaiken suorittavan työn tulevaisuudessa? Löytyykö niihin tekijöitä??
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä käy niin, ettei kaikille korkeakoulutetuille riitä korkeakoulutettujen töitä, vaan osa joutuu tekemään suorittavaa työtä. Ehkä aika monikin. Samat työt, mutta tekijöiden koulutus vain nousee.
Mutta Sannahan lupasi että kaikille löytyy työ julkiselta sektorilta. Sitä varten perustettiin se maakuntahimmeli ja sitä varten alkaa maakuntaverotus.
Sairaanhoitajille ja lähihoitajille löytyisi töitä vaikka heti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulutettu = AMK- tutkinto ja siitä ylöspäin. Esimerkiksi sairaanhoitajan työ on ihan suorittavan tason duunarityötä.
Myös lähihoitajan työ on suorittavan tason duunarityötä, mutta amiskoulutuksella. Vai tekevätkö sairaanhoitajat jatkossa esim. kotihoidon työt?
Ai korkeakoulutettu ei voi tehdä suorittavaa työtä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulutetut tekevät vientiä. Ilman vientiä ei tuu uutta rahaa. Ja ilman rahaa ei tuu mitään. Kannattaa myös miettiä mitä ostaa, sillä luodaan työpaikkoja ja päätät minne.
Miten vientiä tehdään ilman suorittavaa työtä?
Molemmat tarttee toisiaan, mutta ilman vientiä ei ole mitään. Vai meinaatko että toisia palvelemalla meillä on varaa ostaa kiinasta tarvikkeita?
ei kait se koulutus työntekoa estä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ai korkeakoulutettu ei voi tehdä suorittavaa työtä?
Ei, kun ei halua. Koska korkeakoulutus.
Vierailija kirjoitti:
Ai korkeakoulutettu ei voi tehdä suorittavaa työtä?
Toki voi. Mutta onko mitään järkeä kustantaa korkeakouluopintoja, jos niistä päätyy koulutusta vastaamattomiin töihin? Ai niin, ja joku tietysti nostaa esille sairaanhoitajat. Lienevät niitä harvoja korkeakoulutetuja, jotka tekevät varsinaista suorittavaa työtä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ei ammatillinen koulutus? Ei kuullosta yhtä hyvältä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä käy niin, ettei kaikille korkeakoulutetuille riitä korkeakoulutettujen töitä, vaan osa joutuu tekemään suorittavaa työtä. Ehkä aika monikin. Samat työt, mutta tekijöiden koulutus vain nousee.
Korkeakoulutettu ei pese pyllyjä eikä vie roskia. Siivouksesta puhumattakaan. Kaikki eivät alennu käymään edes kaupassa.
Miksei tee? Järkevä ihminen tekee sen, mitä tarvitaan. Korkeakoulutus on ihmiselle resurssi, jota voi hyödyntää työssä ja vapaa-ajalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siinä käy niin, ettei kaikille korkeakoulutetuille riitä korkeakoulutettujen töitä, vaan osa joutuu tekemään suorittavaa työtä. Ehkä aika monikin. Samat työt, mutta tekijöiden koulutus vain nousee.
Sama ilmiö oli havaittavissa taannoin, kun ammattikorkeakoulut tulivat. Sitten tuli työmarkkinoille sankoin joukoin ammattikorkeakoulusta valmistuneita, oletuksella, että heitä ihan automaattisesti odottavat työmarkkinoilla työnjohtotehtävät.
Jonkun pitää tehdä suorittava työ jatkossakin, kaikkea ei vaan voi automatisoida eikä voida olettaa, että Suomeen tuotaisiin ulkomailta halpatyövoimaa tekemään "oikeat työt". Käytännön työhön tarvitaan koulutusta.
Sanna voisi miettiä koulutuksen laatuun panostamista. Ja tähän laatuun pitäisi panostaa jokaisella koulutustasolla. Korkeakoulussa ei opetetaa lypsämään lehmiä eikä kasvattamaan viljaa
Vierailija kirjoitti:
Siinä käy niin, ettei kaikille korkeakoulutetuille riitä korkeakoulutettujen töitä, vaan osa joutuu tekemään suorittavaa työtä. Ehkä aika monikin. Samat työt, mutta tekijöiden koulutus vain nousee.
Mutta somessa ja valtamediassa nuorille opetetaan, että kaikki tekevät vain siistiä sisätyötä. Lisäksi työnantajat eivät välttämättä halua palkata ylikoulutettua henkilöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulutetut tekevät vientiä. Ilman vientiä ei tuu uutta rahaa. Ja ilman rahaa ei tuu mitään. Kannattaa myös miettiä mitä ostaa, sillä luodaan työpaikkoja ja päätät minne.
Miten vientiä tehdään ilman suorittavaa työtä?
Molemmat tarttee toisiaan, mutta ilman vientiä ei ole mitään. Vai meinaatko että toisia palvelemalla meillä on varaa ostaa kiinasta tarvikkeita?
Molemmat tarvitsevat toisiaan. Mutta jos käytetään esimerkkinä vaikkapa paperiteollisuutta, yhtä vientiä hoitavaa kohden tarvitaan aika monta käytännön työtä tekevää paperimiestä. Ei se ihan 50:50 -suhteella onnistu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulutettu = AMK- tutkinto ja siitä ylöspäin. Esimerkiksi sairaanhoitajan työ on ihan suorittavan tason duunarityötä.
Myös lähihoitajan työ on suorittavan tason duunarityötä, mutta amiskoulutuksella. Vai tekevätkö sairaanhoitajat jatkossa esim. kotihoidon työt?
Fakta on, että muissa Pohjoismaissa ja useimmissa OECD-maissa on korkeampi koulutustaso kuin Suomessa. Silti tai juuri siksi työttömyyttä on vähän. Työttömyys koskettaa selvästi useammin pelkän ammatillisen tutkinnon suorittaneita kuin korkeasti koulutettuja.
Myös uudet työpaikat ja vientiteollisuudelle tärkeät alat ovat niitä, joissa tarvitaan korkeaa koulutusta.
Suomi ei voi kilpailla kansainvälisesti halpatyöllä, siinä kehitysmaat vie voiton. Ja tuskin suomalaiset haluaisi siihen kilpajuoksuun, jossa katsotaan missä on epätoivoisimmat köyhät työntekijät. Kilpailukyky korkean osaamisen aloilla vaatii todellakin osaamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No niitä ulkomaalaisiahan ne jatkuvasti haluaa tänne tuoda. Huippuosaajia.
Yrittäjät ja päättäjät itkevät, miten suomalaiset eivät osaa poimia marjoja, kuskata Wolttiruokaa, siivota, asiakaspalvella, hoitaa lapsia, tehdä lääkärintöitä eikä tehdä maatöitäkään. Kukaan ei opi, niin kovapäistä ja/tai laiskaa porukkaa.
Ja yrittäjä-raukat eivät saa edes palkkaa maksettua, kun ovat niin köyhiä.
Myös valtion pitää hyvän hyvyyttään laittaa kaikki korkeakoulutetut 9 €/pvä-palkalla työskentelemään ministeriöissä. Kaupungit ja kunnat tekevät samaa hyväntekeväisyyttä näille työttömille maistereille. Siellä on niin hirveä kiire ja liikaa töitä, muttei voida palkata ketään, mutta ”onneksi meillä on teidät.”
Tarkoitatko esim. valtiosihteerin hommia?
Vierailija kirjoitti:
Ai korkeakoulutettu ei voi tehdä suorittavaa työtä?
Suurin osa korkeakoulutetuista tekee suorittavaa työtä toimistoissa, sairaaloissa, logistiikassa ja kaupan alalla jne. Vaan paremmalla palkalla kuin kouluttautumattomat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulutettu = AMK- tutkinto ja siitä ylöspäin. Esimerkiksi sairaanhoitajan työ on ihan suorittavan tason duunarityötä.
Myös lähihoitajan työ on suorittavan tason duunarityötä, mutta amiskoulutuksella. Vai tekevätkö sairaanhoitajat jatkossa esim. kotihoidon työt?
Osaako lähihoitaja lukea ja sisäistääkö lukemansa? PUOLET tarkoittaa joka toista. Joka toinen voi edelleen tehdä amisduuneja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä käy niin, ettei kaikille korkeakoulutetuille riitä korkeakoulutettujen töitä, vaan osa joutuu tekemään suorittavaa työtä. Ehkä aika monikin. Samat työt, mutta tekijöiden koulutus vain nousee.
Korkeakoulutettu ei pese pyllyjä eikä vie roskia. Siivouksesta puhumattakaan. Kaikki eivät alennu käymään edes kaupassa.
Tiedän yhden työpaikan, jossa korkeakoulutettu ei periaatteesta lajittele jätteitään työpaikan keittiössä eikä vie roskia edes pyynnöstä ulos. Ei myöskään hae kaupasta tarjottavaa kokouspöytään. Hänen pomonsa joutuu tekemään nuo hommat, koska kauniisti kehottamisesta seurasi vain saikutusta.
Taitaa olla ihan henkilökohtainen ongelma hänellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulutetut tekevät vientiä. Ilman vientiä ei tuu uutta rahaa. Ja ilman rahaa ei tuu mitään. Kannattaa myös miettiä mitä ostaa, sillä luodaan työpaikkoja ja päätät minne.
Miten vientiä tehdään ilman suorittavaa työtä?
Molemmat tarttee toisiaan, mutta ilman vientiä ei ole mitään. Vai meinaatko että toisia palvelemalla meillä on varaa ostaa kiinasta tarvikkeita?
Molemmat tarvitsevat toisiaan. Mutta jos käytetään esimerkkinä vaikkapa paperiteollisuutta, yhtä vientiä hoitavaa kohden tarvitaan aika monta käytännön työtä tekevää paperimiestä. Ei se ihan 50:50 -suhteella onnistu.
Ja onko vaikeaa löytää paperimiehiä? Tehtaita suljetaan kiihtyvällä tahdilla ja kortisto on pullollaan työttömiä paperiduunareita.
Suunnitelma on kuin siinä vanhassa vitsissä, jossa kilpasoutuveneen viisihenkisessä joukkueessa oli lopulta kapteeni, perämies, koordinaattori, apulaiskoordinaattori ja yksi soutaja. Ja sitten kun ei pärjätty niin annettiin kapteenille ja perämiehelle bonukset ja vaihdettiin soutaja parempaan.