Sanna haluaa, että puolet nuorista on korkeakoulutettuja. Kuka tekee kaikki muut työt?

Vierailija kirjoitti:

Hieman koomista, ja toisaalta surullista, että perinteisen työväen puolueen puheenjohtaja haluaa ihmiset pois perinteisistä suorittavista töistä.

Perinteinen työväenliike on jo 150 vuotta nähnyt koulutuksen yhtenä parhaimmista väylistä työolojen ja yhteiskunnan parantamiseen, ja ikiajat kannustanut lapsiaan opiskelemaan pitkälle. Ja kuka sitten perinteiset työt tekee esimerkiksi verrokkimaissa, joissa Sannan tavoite on saavutettu, kuten Irlannissa musitaakseni? Lisäksi duunarialoilla työttömyys on yhä korkeampaa kuin korkeakoulutetuilla, joten korkeakoulutuksen lisääminen luultavasti nostaisi työllisyysastetta. Myös korkeakoulutuksen lisääminen kenties nostaisi duunarialojen arvostusta, työllisyysastetta ja palkkoja, kun niihin olisi vähemmän hakijoita. Itse en myöskään ole havainnut ylioppilastutkinnon tai korkeakoulututkinnon arvon alenemista, ja niillä on kansainvälistä arvoa myös, emmehän muutoin vertailisi omaa korkeakoulutettujen prosentuaalista osuutta verrokkimaihimme.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hieman koomista, ja toisaalta surullista, että perinteisen työväen puolueen puheenjohtaja haluaa ihmiset pois perinteisistä suorittavista töistä.

Perinteinen työväenliike on jo 150 vuotta nähnyt koulutuksen yhtenä parhaimmista väylistä työolojen ja yhteiskunnan parantamiseen, ja ikiajat kannustanut lapsiaan opiskelemaan pitkälle. Ja kuka sitten perinteiset työt tekee esimerkiksi verrokkimaissa, joissa Sannan tavoite on saavutettu, kuten Irlannissa musitaakseni? Lisäksi duunarialoilla työttömyys on yhä korkeampaa kuin korkeakoulutetuilla, joten korkeakoulutuksen lisääminen luultavasti nostaisi työllisyysastetta. Myös korkeakoulutuksen lisääminen kenties nostaisi duunarialojen arvostusta, työllisyysastetta ja palkkoja, kun niihin olisi vähemmän hakijoita. Itse en myöskään ole havainnut ylioppilastutkinnon tai korkeakoulututkinnon arvon alenemista, ja niillä on kansainvälistä arvoa myös, emmehän muutoin vertailisi omaa korkeakoulutettujen prosentuaalista osuutta verrokkimaihimme.

Itse asiassa meillä alkaa olla liikaa pelkän ammattikoulutuksen varassa olevia, mikä pahentaa duunarialojen työttömyyttä työvoiman ylitarjonnan kautta, mikä näkyy myös huomoima palkkoina niillä, jotka amispapereilla töitä saavat. Pakollinen toinen aste samalla uutuutena takaa muutoin koulutusta vaille ennen jäävien työllisyyttä.

Sannan puheista ei varmaan tarvitse välittää. Ja eiköhän Sanna valikoi puheensa samoin kuin muutkin poliitikot eli ihan vain äänestäjiään miellyttääkseen. En tiedä ketkä Sannaa äänestävät, mutta Sannan puheiden perusteella voisin veikata: nuoret akateemiset naiset. Tai wannabe-nuoret, wannabe-akateemiset, wannabe-naiset. Instabeibet jotka opiskelevat psykologiaa mutta lopulta lopettavat psykologian touhut koska instabeibeily on niin paljon antoisampaa.

Toinen nimi psykologi-instabeibeille voisi olla vaikkapa "modernit humanistit". Ne opiskelee myös kulttuurijuttuja. Ja kulttuurijuttuja. Ja kulttuurijuttuja. Ja antropologiaa, sosiaalitieteitä, kasvatustieteitä, yhteiskuntatieteitä, taidetutkimusta, kulttuuritutkimusta, taiteita, kulttuuria, taiteita, kulttuuria,...

Nuo akateemiset modernit humanistit uskoo vahvasti että ihmiskunta on kehittynyt ja edistynyt jo niin paljon että kaikki ihmiskunnan ongelmat on jo ratkaistu. Mitään käytännön pulmia ei enää ole, meidän ei enää tarvitse tuhlata aikaa käytännön toimintaan. Nyt me voidaan viettää kaikki aikamme sivistäen itseämme keskustellen päivät pitkät yliopistolla kulttuurijutuista, taiteesta ja psykologiasta.

Joten tietysti meidän kannattaa korkeasti kouluttaa mahdollisimman suuri osa väestöstä. Mitä koulutetumpaa kansaa sitä sivistyneempää kulttuuriväkeä eli sitä parempi onnellisempi antoisampi elämä.

Ei meidän enää tarvitse murehtia perusasioista, koska ne on kaikki jo kunnossa. Nyt me voidaan viettää elämämme kehittäen itseämme.

Vierailija kirjoitti:

Siinä käy niin, ettei kaikille korkeakoulutetuille riitä korkeakoulutettujen töitä, vaan osa joutuu tekemään suorittavaa työtä. Ehkä aika monikin. Samat työt, mutta tekijöiden koulutus vain nousee.

Etsitään siivoustyön FM tutkinnon suorittanutta suorittavaan työhön. Palkkaus alan ehtojen mukainen.

Työpaikkana Töllöntorin sauna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korkeakoulutetut tekevät vientiä. Ilman vientiä ei tuu uutta rahaa. Ja ilman rahaa ei tuu mitään. Kannattaa myös miettiä mitä ostaa, sillä luodaan työpaikkoja ja päätät minne.

Miten vientiä tehdään ilman suorittavaa työtä?

Molemmat tarttee toisiaan, mutta ilman vientiä ei ole mitään. Vai meinaatko että toisia palvelemalla meillä on varaa ostaa kiinasta tarvikkeita?

Tehdas voi takoa vaikka miten paljon myytäviä tuotteita, mutta ilman myyntiä ne jää tehtaan varastoon. Sekään ei riitä, että tuotteet saa myytyä ulkomaille, kun ne pitää laskuttaa. Tehdas ei kauaa pysy pystyssä eikä työntekijä tule töihin, jos kirjanpitoa ja lakisääteisiä velvoitteita ei hoideta tai työntekijöille makseta palkkoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinä käy niin, ettei kaikille korkeakoulutetuille riitä korkeakoulutettujen töitä, vaan osa joutuu tekemään suorittavaa työtä. Ehkä aika monikin. Samat työt, mutta tekijöiden koulutus vain nousee.

Korkeakoulutettu ei pese pyllyjä eikä vie roskia. Siivouksesta puhumattakaan. Kaikki eivät alennu käymään edes kaupassa.

Tiedän yhden työpaikan, jossa korkeakoulutettu ei periaatteesta lajittele jätteitään työpaikan keittiössä eikä vie roskia edes pyynnöstä ulos. Ei myöskään hae kaupasta tarjottavaa kokouspöytään. Hänen pomonsa joutuu tekemään nuo hommat, koska kauniisti kehottamisesta seurasi vain saikutusta.

Taitaa olla ihan henkilökohtainen ongelma hänellä.

Kyllä tuo vaikuttaa ihan yhteiseltä ongelmalta, muut joutuvat hänen hommansa tekemään.

Koska Sanna haluaa,muuten tulee itkupotkuraivarit 🤣

No se toinen puolet. Parempi tämä on kuin se kokoomushallituksen 90-luvulla tekemä muutos, jossa kaikista piti tulla korkeakoulutettuja. Siitä syystähän ammattikoulujen tila on tällä hetkellä, mikä on.

Vierailija kirjoitti:

Koska Sanna haluaa,muuten tulee itkupotkuraivarit 🤣

Kyllä valtaosa kansastakin varmasti haluaa, ja itku kyllä valtaosalle tulisi myös persuhallituksesta, sitä ei käy kiistäminen.

Yksin pahimpia seurauksia on korkeakoulujen opetustason näivettyminen. Se on näivettynyt jo tovin aikaa. Ei massaoilta voi enää odottaa samoja kykyjä kuin ennen tarkemmin valitulta opiskelijajoukolta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korkeakoulutetut tekevät vientiä. Ilman vientiä ei tuu uutta rahaa. Ja ilman rahaa ei tuu mitään. Kannattaa myös miettiä mitä ostaa, sillä luodaan työpaikkoja ja päätät minne.

Miten vientiä tehdään ilman suorittavaa työtä?

Molemmat tarttee toisiaan, mutta ilman vientiä ei ole mitään. Vai meinaatko että toisia palvelemalla meillä on varaa ostaa kiinasta tarvikkeita?

Molemmat tarvitsevat toisiaan. Mutta jos käytetään esimerkkinä vaikkapa paperiteollisuutta, yhtä vientiä hoitavaa kohden tarvitaan aika monta käytännön työtä tekevää paperimiestä. Ei se ihan 50:50 -suhteella onnistu.

Ennenkuin ne tehtaat oli edes rakennettu, tarvittiin kokreasiti koulutettujen insinöörien armeija suunnitelemaan ne. Sulla ei juurikaan taida olla käsitystä miten asiat tehdään ja keitä siihen on tarvittu, että asiat luistaa. Ja paperiteollisuus on huono esimerkki koska se on katoava ala.

Vierailija kirjoitti:

Yksin pahimpia seurauksia on korkeakoulujen opetustason näivettyminen. Se on näivettynyt jo tovin aikaa. Ei massaoilta voi enää odottaa samoja kykyjä kuin ennen tarkemmin valitulta opiskelijajoukolta.

Eräässä AMK:ssa opettiin jo yli 10 vuotta insinööripuolella matematiikkaa niin, että opettaja antoi ennen tenttiä listan tehtäviä, jotka ratkaistiin tunnilla läpi. Tentin tehtävistä valtaosa oli samoja. Opettaja oli kai keksinyt käytännön, jotta valtaosa pääsisi edes tentistä läpi.

Kertoi jotain opiskelijoiden motivaatiosta ja kyvyistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksin pahimpia seurauksia on korkeakoulujen opetustason näivettyminen. Se on näivettynyt jo tovin aikaa. Ei massaoilta voi enää odottaa samoja kykyjä kuin ennen tarkemmin valitulta opiskelijajoukolta.

Eräässä AMK:ssa opettiin jo yli 10 vuotta insinööripuolella matematiikkaa niin, että opettaja antoi ennen tenttiä listan tehtäviä, jotka ratkaistiin tunnilla läpi. Tentin tehtävistä valtaosa oli samoja. Opettaja oli kai keksinyt käytännön, jotta valtaosa pääsisi edes tentistä läpi.

Kertoi jotain opiskelijoiden motivaatiosta ja kyvyistä.

Mitä sä kuvittelit insinöörien työn olevan, samojen asioiden toistoa se on ihan siinä kuin muidenkin. Hyvin harvassa ammatissa luodaan jotain uutta ja mullistavaa. Jos joku luokin, sitä käytetään seuravaksi miljoonia kertoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korkeakoulutetut tekevät vientiä. Ilman vientiä ei tuu uutta rahaa. Ja ilman rahaa ei tuu mitään. Kannattaa myös miettiä mitä ostaa, sillä luodaan työpaikkoja ja päätät minne.

Miten vientiä tehdään ilman suorittavaa työtä?

Molemmat tarttee toisiaan, mutta ilman vientiä ei ole mitään. Vai meinaatko että toisia palvelemalla meillä on varaa ostaa kiinasta tarvikkeita?

Molemmat tarvitsevat toisiaan. Mutta jos käytetään esimerkkinä vaikkapa paperiteollisuutta, yhtä vientiä hoitavaa kohden tarvitaan aika monta käytännön työtä tekevää paperimiestä. Ei se ihan 50:50 -suhteella onnistu.

Ennenkuin ne tehtaat oli edes rakennettu, tarvittiin kokreasiti koulutettujen insinöörien armeija suunnitelemaan ne. Sulla ei juurikaan taida olla käsitystä miten asiat tehdään ja keitä siihen on tarvittu, että asiat luistaa. Ja paperiteollisuus on huono esimerkki koska se on katoava ala.

Tehtaiden, koneiden ja tuotteiden suunnitteluun tarvitaan insinöörejä, niiden rakentamiseen siihen koulutettuja ammattilaisia. Insinöörit eivät tee suunnitelmillaan mitään ilman, että joku toteuttaa ne, toteuttajat taas eivät tee ammattitaidollaan mitään ellei joku ensin suunnittele. Ja käytännössä se homma ei vaan toimi niin, että puolet on korkeakoulutettuja. Paperiteollisuus on katoavana alana huono esimerkki, mutta toisaalta hyvä henkilöstöjakauman osalta. Suunnnilleen sama se on muussakin teollisuudessa. Yhtä insinööriä kohden tarvitaan enemmän kuin yksi duunari.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korkeakoulutetut tekevät vientiä. Ilman vientiä ei tuu uutta rahaa. Ja ilman rahaa ei tuu mitään. Kannattaa myös miettiä mitä ostaa, sillä luodaan työpaikkoja ja päätät minne.

Miten vientiä tehdään ilman suorittavaa työtä?

Molemmat tarttee toisiaan, mutta ilman vientiä ei ole mitään. Vai meinaatko että toisia palvelemalla meillä on varaa ostaa kiinasta tarvikkeita?

Molemmat tarvitsevat toisiaan. Mutta jos käytetään esimerkkinä vaikkapa paperiteollisuutta, yhtä vientiä hoitavaa kohden tarvitaan aika monta käytännön työtä tekevää paperimiestä. Ei se ihan 50:50 -suhteella onnistu.

Ennenkuin ne tehtaat oli edes rakennettu, tarvittiin kokreasiti koulutettujen insinöörien armeija suunnitelemaan ne. Sulla ei juurikaan taida olla käsitystä miten asiat tehdään ja keitä siihen on tarvittu, että asiat luistaa. Ja paperiteollisuus on huono esimerkki koska se on katoava ala.

Tehtaiden, koneiden ja tuotteiden suunnitteluun tarvitaan insinöörejä, niiden rakentamiseen siihen koulutettuja ammattilaisia. Insinöörit eivät tee suunnitelmillaan mitään ilman, että joku toteuttaa ne, toteuttajat taas eivät tee ammattitaidollaan mitään ellei joku ensin suunnittele. Ja käytännössä se homma ei vaan toimi niin, että puolet on korkeakoulutettuja. Paperiteollisuus on katoavana alana huono esimerkki, mutta toisaalta hyvä henkilöstöjakauman osalta. Suunnnilleen sama se on muussakin teollisuudessa. Yhtä insinööriä kohden tarvitaan enemmän kuin yksi duunari.

Tätähän voidaan jankata. Kun esim. paperikoneita viimeksi duunattiin Suomesta Kiinaan suurin osa suunnittelusta tehtiin Suomessa, mutta valmistus tehtiin osaksi  muualla. Mutta yhtä kaikki vienti on avainasemassa tehtiin sitten mitä vaan. Jos vienti ei tuota, niin ei tarvita ravintoloita, kun ei oo asiakkaita, kun ei oo rahaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksin pahimpia seurauksia on korkeakoulujen opetustason näivettyminen. Se on näivettynyt jo tovin aikaa. Ei massaoilta voi enää odottaa samoja kykyjä kuin ennen tarkemmin valitulta opiskelijajoukolta.

Eräässä AMK:ssa opettiin jo yli 10 vuotta insinööripuolella matematiikkaa niin, että opettaja antoi ennen tenttiä listan tehtäviä, jotka ratkaistiin tunnilla läpi. Tentin tehtävistä valtaosa oli samoja. Opettaja oli kai keksinyt käytännön, jotta valtaosa pääsisi edes tentistä läpi.

Kertoi jotain opiskelijoiden motivaatiosta ja kyvyistä.

Mitä sä kuvittelit insinöörien työn olevan, samojen asioiden toistoa se on ihan siinä kuin muidenkin. Hyvin harvassa ammatissa luodaan jotain uutta ja mullistavaa. Jos joku luokin, sitä käytetään seuravaksi miljoonia kertoja.

Olet osin oikeassa. Mutta hukassa ollaan, jos suomalainen insinööri ei enää osaa itse ajatella, vaan sokeesti toistaa liukuhihnalta kaikki suunnittelun. Siihen pysähtyy innovointi ja uuden kehittäminen. Vaikka tuleva ammatti ei sitä heti vaatisikaan, niin ei koulutus saa antaa niin huonoa lähtökohtaa.