Käyttääkö ystäväni minua hyväksi?

Ihan vinkkinä. Voi olla tai olla olematta. Mutta. Jos asia niin häiritsee niin kannattaa avata oma suu ajoissa tai jotenkin ottaa esille. Moni ihminen ei edes tajua loukkaavansa tai käytöksensä häiritsevän toista. Jos toinen ei sitä tuo ilmi.

Sitten on kiva kun parinkymmenen vuoden jälkeen saa kuulla olevansa joku itsekäs possu tms. Voi olla kaverikin aika hoomoilasena.

Toki voi olla ihan hyväksikäyttäjä tai sitten ei. Harva asia on mustavalkoinen.

Itse olen tunnistanut näitä hyväksikäyttäjiä muutamia. Täällä av:lla on pitkä hyvä ketju ”härskejä ehdotuksia joita sukulaisesi…” tms, jonne olen kirjoittanut pari kommenttia, ja josta olen lukenut erilaisia tilanteita. Varsin terapeuttista lukemista. Siellä on härskejä tapauksia jollaisia ei omassa lähipiirissäni sentään ole.

Kommentoija 21 yllä kirjoitti mielestäni hyvin että tilanteet eivät ole mustavalkoisia. Jos ystäväsi on sinulle muuten ”hyvä ystävä”, niin tälläisestä kannattaa pitää kiinni, ja hyvin varovaisesti ehdottaa asiaan muutos. Toisaalta - jos ko ystävä loukkaantuu siitä että nostat kissan pyödälle, se kertoo että hän on nähnyt ystävyytenne asiana josta hänelle tulisi olla hyötyä ja hänen oikeutensa on olla ”nettohyötyjä”.

Minulla on pari ystävää joiden kanssa ei lasketa, vaan aina autetaan. Ei tule hyväksikäytetty olo. Sitten on sellaisia, esim vanhoja opiskelukavereita, joiden kaltaisista on juttua tuossa aiemmin mainitsemassani ketjussa. Ne ihmiset jäävät pois tuttavapiiristä ennemmin tai myöhemmin. Mainitaan että en varmasti ole aina itsekään osannut kohdella kaikkia ihmisiä reilusti, en kuvittele olevani täydellinen.

Neuvoni on että jos kaverisi tapaaminen yleensä saa sinut hyvälle tuulelle, odotat hänen soittoaan tai tapaamistaan positiiviselle mielellä, niin ehkäpä hän on vaan ajattelematon tai hieman boheemi.

Jos hänen soittonsa tuntuu siltä että ”taas, mitäköhän nyt”, niin on aika ottaa etäisyyttä.

Jos ystävälläsi on tapana lupailla että mennään syömään, mä tarjoan tms. en hetkeäkään usko että tätä tapaansa muuttaa. Joko annat olla niinkuin ennenkin (en suosittele) tai sanot että voin tulla jeesaamaan, mutta älä puhu syömisistä kun se ei toteudu kuitenkaan, tai kolmas vaihtoehto sano että nyt en pääse.

Jos ystävyytenne on kaverillesi muutakin kuin kantoapusi niin ystävyys säilyy. Jos olit vain helppo hyväksikäytettävä, niin sekin selviää.

Itse olen viime aikoina tuttavapiiristäni ”jalostanut” pois pari tyyppiä jotka jatkavat nyt muiden hyväksikäyttämistä.

Mainitaan nyt vielä että reilu talkooapu on eri asia. Jos joku järjestää talkoot (taitaa olla katoavaa kansanperinnettä) jossa on aika ja paikka, niin sellaiseenhan osallistuu mielellään. Jatkuva yksipuoliselta kuulostava pieni vedätys on eri asia. Toisaalta esim yksi mielenterveysongelmainen ystäväni tarvii monenlaista apua, ja aina lupailee vastapalveluksia. Häntä auttelen joskus erilaisissa asioissa, vaikka se raskasta onkin. Kun hän soittaa kolmatta kertaa saman päivän aikana ajattelen että ”mitäköhän nyt taas säädetään”, toisaalta kun ei pitkään aikaan kuulu mitään tulee huoli että mitenköhän siellä menee.

Toivottavasti tästä hieman sekavasta ja pitkähköstä pohdinnasta on ap:lle jotain apua. Olen itse joutunut pohtimaan samanlaisia asioita.

Ystävästä kannattaa pitää kiinni, hyväksikäyttäjästä täytyy hankkiutua eroon, mutta aina asiat ei ole mustavalkoisia.

T keski-ikäinen mies