Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ovatko koulunkäynnin ohjaajat ja erityisopettajat tarpeellisia?
17.09.2014 |
Erään suomalaisen kaupungin lehtistä luin ja kaupungissa oli 287 opettajaa ja lähes 260 koulunkäynnin avustajaa/ohjaajaa.
Lisäksi on vielä sellainen kuin erityisopettaja, joka myös vaatii osuutensa oppilasta.
Olen käynyt kouluna 80-luvulla, jolloin yksi opettaja huolehti 32 oppilaasta. Osa vilkkaitakin poikia ja meno sen mukaista. Joskus tuli kokeesta 7 tai 6 itsellänikin. Ei se kummallista ollut. Silti kirjoitin ihan Magnan paperit ylioppilaskirjoituksissa. Oli sellainen apuluokki ja tarkkis. Siellä olivat ne, jotka eivät sopeutuneet tavalliseen luokkaan.
Ihmetyttää siis nykyinen armeija, joka paimentaa lapsia koulussa. Yhdellä tyttären liikuntatunnilla oli 5 aikuista valvomassa 27 lapsen liikuntatuntia. Tokaluokkalaisia.
Kaiken järjen mukaan Suomella ei pitäisi olla tähän varaa, mutta kylläpä vaan näköjään on.
Toinen lapseni on saanut satunnaista apua erityisopettajalta jo kuudetta vuotta. Hän saa sitä nytkin kolmessa aineessa - kaikista näistä aineista pohjalla on arvosana 7. Otamme toki kiitollisena avun vastaan, kun sitä tarjotaan, mutta se erottaa lapsen myös tavallisesta luokkaopetuksesta.
Tuntuu, että näitä oppilaita, jotka apua tarvitsevat haalitaan erityisopettajalle, vaikkei erityistä tarvetta välttämättä edes olisi.
Lisäksi lapselle haluttiin teettää psykologin kartoitus, kun hän oppi lukemaan vähän hitaammin. Eli ekan keväällä, joka oli ennen muuten ihan normaalia aika saavuttaa lukutaito!
Ennen ei muuten ollut mitään Wilmaa - pärjättiin aivan hyvin silti!
Onko muilla vastaavia kokemuksia? Miten tähän on varaa?
Yksilötasolla on hyvä, että ihmisillä on töitä, mutta yhteiskunnan näkökulmasta meillä saattaa olla kouluissa jopa tuplahenkilökunta siihen, mitä oikeasti tarvittaisiin.
Kommentit (26)
Erittäin hyvä kysymys, jota kannattaisi pohtia analyyttisesti ns. paremmissakin piireissä, eikä vain vauvapalstalla (kaikki kunnia toki vauvapalstalle).
Nykyään kai otetaan pitkälti annettuna, että kaikenlaista sosiaalityöntekijää, avustajaa ja erityisopettajaa pitää kouluissa pyöriä ja hyöriä, onhan moniammatillisuus melkein yhtä kivan kuuloinen sana kuin monikulttuurisuus. Näin saadaan synnytettyä lisää työllistävää, tärkeää puhetta ja pöytäkirjoja.
Lapset ja nuoret on toki tärkeitä, heihin pitää panostaa. Kummallista vaan, että puhutaan vain curling-vanhemmuudesta, vaikka ne silottelijat ovat pitkälti ammattikasvattajien puolella. Jostain syystä tämän apuarmeijan lisäksi täytyy silti perustaa jopo-luokkia, kun ei silti päästä tuloksiin. Eli vaatimuksia on höllättävä, koska kaiken pitää olla kivaa, ja kun ei motivaatiota voi väkisin kellekään tehdä eikä toisaalta myöskään mitään tiukasti vaadita, niin jopostellaan sitten, tupakoidaan ja juodaan kahvia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu kyllä meitä siellä luokissa tarvitaan kipeästi ja iltapäivisin myös huolehtimaan lapsista ip-kerhossa.
Kyllä mä koen ihan joka päivä tekeväni tärkeää työtä ja olevani tarpeellinen apu lapsille, vanhemmille ja opettajille.
Mutta siis ennen pärjättiin ilmankin ja ihan hyvin meni. Monet ryhdistäytyivät yläasteella ja viimeistään lukiossa tekemään töitä.
En epäilekään, ettei sitä työtä siellä olisi, mutta lapsetkin totutetaan siihen, että aina joku auttaa ja hoitaa asioita puolesta. Istuu vieressä katsomassa, että kaikki sujuu. Ja olen itse tällaisen lapsen äiti. Mielestäni jossain kulkee raja siinäkin, että kuinka paljon autetaan ja koska ymmärtää, että itsekin on vaivaa nähtävä.
Autamme kotona paljon ja on pärjännyt kevätkauden ilmankin erityisopetusta - laitoimme homman poikki, kun se ahdisti lasta. Kuutosluokkalaisilla ei taida koulunkäyntiohjaajaa ollakaan luokassa niin usein, kun alemmilla luokilla.
No nykyään ei taida olla samaan tapaan niitä apuluokkia ja tarkkiksia vaan ne huonosti oppivat samoin kuin häiriköivät lapset ovat siellä normaaliluokissa.
No pitäisikö tässä sitten tehdä muutos?
Alue: Aihe vapaa
Totta kai tarvitaan ja kaiken maailman perhostutkijaa. Puoluesektorin avulla on luotu illuusio, että naiset pärjäävät itsenäisesti ilman miehen rahoja. Ehkä osa pärjääkin, mutta vain osa.