Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ovatko koulunkäynnin ohjaajat ja erityisopettajat tarpeellisia?
17.09.2014 |
Erään suomalaisen kaupungin lehtistä luin ja kaupungissa oli 287 opettajaa ja lähes 260 koulunkäynnin avustajaa/ohjaajaa.
Lisäksi on vielä sellainen kuin erityisopettaja, joka myös vaatii osuutensa oppilasta.
Olen käynyt kouluna 80-luvulla, jolloin yksi opettaja huolehti 32 oppilaasta. Osa vilkkaitakin poikia ja meno sen mukaista. Joskus tuli kokeesta 7 tai 6 itsellänikin. Ei se kummallista ollut. Silti kirjoitin ihan Magnan paperit ylioppilaskirjoituksissa. Oli sellainen apuluokki ja tarkkis. Siellä olivat ne, jotka eivät sopeutuneet tavalliseen luokkaan.
Ihmetyttää siis nykyinen armeija, joka paimentaa lapsia koulussa. Yhdellä tyttären liikuntatunnilla oli 5 aikuista valvomassa 27 lapsen liikuntatuntia. Tokaluokkalaisia.
Kaiken järjen mukaan Suomella ei pitäisi olla tähän varaa, mutta kylläpä vaan näköjään on.
Toinen lapseni on saanut satunnaista apua erityisopettajalta jo kuudetta vuotta. Hän saa sitä nytkin kolmessa aineessa - kaikista näistä aineista pohjalla on arvosana 7. Otamme toki kiitollisena avun vastaan, kun sitä tarjotaan, mutta se erottaa lapsen myös tavallisesta luokkaopetuksesta.
Tuntuu, että näitä oppilaita, jotka apua tarvitsevat haalitaan erityisopettajalle, vaikkei erityistä tarvetta välttämättä edes olisi.
Lisäksi lapselle haluttiin teettää psykologin kartoitus, kun hän oppi lukemaan vähän hitaammin. Eli ekan keväällä, joka oli ennen muuten ihan normaalia aika saavuttaa lukutaito!
Ennen ei muuten ollut mitään Wilmaa - pärjättiin aivan hyvin silti!
Onko muilla vastaavia kokemuksia? Miten tähän on varaa?
Yksilötasolla on hyvä, että ihmisillä on töitä, mutta yhteiskunnan näkökulmasta meillä saattaa olla kouluissa jopa tuplahenkilökunta siihen, mitä oikeasti tarvittaisiin.
Kommentit (26)
[quote author="Vierailija" time="17.09.2014 klo 17:01"]
Avustajien ja erityisopettajien käyttöhän on nimenomaan saanut alkunsa säästötoimenpiteistä. On luovuttu erityisluokista, ja ne on korvattu edellä mainituilla.
Kokonaan toinen asia on, mihin tämänlaatuinen säästäminen johtaa. Oma käsitykseni on, että opetuksen kokonaisvaltaiseen heikkenemiseen ja nopeammin oppivien alisuoriutumiseen. Yhteiskunnalliset seuraukset näkyvät viiveellä vasta vuosien päästä.
Toinen asia, mihin tämänkaltainen säästökehitys saattaa johtaa, ovat yksityiskoulujen lisääntyminen. Ja koska ne ovat maksullisia, ovat ne vain varakkaiden käytössä. Pätevimmät opettajat tulevat hakeutumaan näiden palvelukseen. Amerikan malliin. Näin saadaan romutettua vuosikymmeniä sitten alkanut tasa-arvo, jonka myötä jokaisella oli mahdollisuus opiskella niin pitkälle kuin tahtoa ja kykyä riitti.
[/quote]
Äh, alun perin pedagogit ovat innostuneet normalisaatiosta, integraatiosta ja lopulta inkluusiosta. Kun ovat päättäjille siitä höyrynneet, niin lamppu on syttynyt päättäjien päässä, että tällähän me "säästetään" samalla. No, PISA-menestys on kohta mennyttä, mutta antaa näiden nyt puuhata sitä inkluusiotaan, kun se kerran kuulemma toimii. Eikä pidä myöskään unohtaa kirjatonta ja pulpetitonta koulua, seuraavaksi vaan pallotellaan nurmikolla niin kaikilla on yhtä mukavaa tai ikävää, säästä riippuen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.09.2014 klo 12:37"]
Kaiken järjen mukaan Suomella ei pitäisi olla tähän varaa, mutta kylläpä vaan näköjään on.
[/quote]
Itse asiassahan taitaa olla niin, että Suomella ei ole varaa päästää lapsia putoamaan raoista, eli jättää riskiryhmässä olevia lapsia ja nuoria oman onnensa nojaan sinne kolmenkymmenen oppilaan luokkaan saamaan kutosia. (kun eihän se pointti ole se alakoulun arvosana, mutten ny tähän jaksa lähteä edes selittämään)
Miksi ap otitte erityisopettajan tuen vastaan, jos kerran erityisopettajat ovat mielestäsi tarpeettomia. Olisihan se teidänkin tenava sitten aikanaan ryhdistäytynyt ja alkanut tehdä töitä? Olisihan? Ja te vanhemmat olisitte käyneet hiki päässä koulua, mitä tehnette nytkin. Jos se lapsi ei selviä itsenäisesti koulutehtävistään, niin jostain oppimisvaikeudestahan on kysymys. Ja erityisopetus tarpeen. Ei opettaja ehdi isossa luokassa tuhlata kovin paljon huomiota yhteen oppilaaseen.
Ja koulussa on nykyään normaaliluokissa monia oppilaita, joilla on monenmoisia dignooseja, joista johtuu esim. käytöshäiriöitä ja keskittymiskyvyttömyyttä, tahatonta. Lapset eivät pysty hallitsemaan itseään, vaan tarvitaan tueksi aikuinen, esim. koulunkäyntiohjaaja, joka voi hillitä ja rauhoitella.. Älyllisestihän useat diagnoosilapset ovat normaaleja, toisin kuin tällä palstalla tavataan "tietää", mutta ne neurologiset ym. sairaudet asettavat kapuloita opiskelun rattaisiin.
Nykyisin on myös lapsia, joilla on suuriakin oppimisvaikeuksia, jolloin tarvitaan erityisopettajaa, jolla on hallussa keinot ohjata näitä erilaisia oppijoita ja keskittyä heidän tarpeisiinsa. Ennen nämä tuupattiin apukouluun tai jos olivat lisäksi levottomia, myös tarkkailuluokille. Ja käytöshäiriöiset lähetettiin kasvatuslaitoksiin.
Moni väittää, ettei ennen ollut kouluvaikeuksia. Eikö todellakaan? Ne joilla oli oppimisvaikeuksia, leimattiin heti aluksi tyhmiksi eikä heihin tuhlattu aikaa. Saatiin aikanaan piikoja ja renkieja ynnä muita alempia huonosti palkattuja aputöitä tekeviä. Tähänkö ap haluaa palata? Voisi olla se omakin hitaasti lukemaan oppinut lapsi samassa joukossa.
Koulu on myös huomattavasti haastavampaa nykyään kuin vuosikymmeniä sitten. Samoin lapset ovat erilaisia. T. Erkkaope
Tässä yhden opettajan mielipide: Ei silloin ennen kaikki pärjänneet koulussa ilman sitä tukea, jota olisivat tarvinneet. Siitä ei vain välitetty.
Lukihäiriöiset ja erilaisista neurologisista ongelmista kärsivät yms. olivat joukon jatkona, pilkan kohteena ja jäivät luokalle, eikä mietitty miten heidät saataisiin oppimaan. Nykyään ajatellaan, että tarvittavilla apukeinoilla voidaan estää suuren joukon syrjäytyminen. Syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen on yhteiskunnalle huomattavasti halvempaa kuin vuosikymmenien sossukierre.
Toisaalta ns. helpot hanttihommat ovat myös kadonneet Suomesta, joten ilman koulutusta on vaikeaa olla muuta kuin sossun elätti.
Eli sijoitus koulutukseen on sijoitus tulevaisuuteen.
Yksityiskoulujen nousua on turha pelätä, koska Suomessa on lähes mahdotonta saada lupia koulujen perustamiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.09.2014 klo 17:20"]
Koulu on myös huomattavasti haastavampaa nykyään kuin vuosikymmeniä sitten. Samoin lapset ovat erilaisia. T. Erkkaope
[/quote]
Hyvä, että on haastavaa, ettei sentään vallan vaikeaa. Hyvä te!
[quote author="Vierailija" time="17.09.2014 klo 17:30"]Tässä yhden opettajan mielipide: Ei silloin ennen kaikki pärjänneet koulussa ilman sitä tukea, jota olisivat tarvinneet. Siitä ei vain välitetty.
Lukihäiriöiset ja erilaisista neurologisista ongelmista kärsivät yms. olivat joukon jatkona, pilkan kohteena ja jäivät luokalle, eikä mietitty miten heidät saataisiin oppimaan. Nykyään ajatellaan, että tarvittavilla apukeinoilla voidaan estää suuren joukon syrjäytyminen. Syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen on yhteiskunnalle huomattavasti halvempaa kuin vuosikymmenien sossukierre.
Toisaalta ns. helpot hanttihommat ovat myös kadonneet Suomesta, joten ilman koulutusta on vaikeaa olla muuta kuin sossun elätti.
Eli sijoitus koulutukseen on sijoitus tulevaisuuteen.
Yksityiskoulujen nousua on turha pelätä, koska Suomessa on lähes mahdotonta saada lupia koulujen perustamiseen.
[/quote]
Peesi! Hyvä sinä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän yläkoulussamme on 20 opettajaa, 2erityisopettajaa ja 1 avustaja. Liikaa? Ei todellakaan, kun kaikki oppilaat integroitu.
[quote author="Vierailija" time="17.09.2014 klo 17:32"]
[quote author="Vierailija" time="17.09.2014 klo 17:30"] Yksityiskoulujen nousua on turha pelätä, koska Suomessa on lähes mahdotonta saada lupia koulujen perustamiseen. [/quote] Peesi! Hyvä sinä :)
[/quote]
Entä, jos jossain keksitään, että puoluetovereiden irtisanomisilta suojatyöpaikoistaan voidaan välttyä, jos osa vanhemmista maksaa esim. 50% lastensa koulutuksesta yksityiskoulun muodossa?
Tässä kohtaa alkaa tulemaan yksityiskouluja. Ennemmin tulee yksityiskoulut, kun että esim. Trafi tai YLE joutuisi rankkojen säästöjen ja irtisanomisten kohteeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.09.2014 klo 17:41"]
Meidän yläkoulussamme on 20 opettajaa, 2erityisopettajaa ja 1 avustaja. Liikaa? Ei todellakaan, kun kaikki oppilaat integroitu.
[/quote]
Kuulostaa, että erityisopettajatkin on internoitu..ööö siis integroitu.
Vai ihan yksityiskoulua pukkaa. Eiköhän niiden perustamisesta ole tehty suht. vaikeaa, ellei mahdotonta, kun halutaan varmistaa tämä demaripohjainen kansalaiskoulu kaikille. Tarjous josta ei voi kieltäytyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa koulutuspolitiikkaa ei ole toteutettu hätiköiden, joten tuohon yksityiskouluasiaan on vaikea uskoa. Naapurissamme Ruotsissa on kyseisestä systeemistä aivan tarpeeksi huonoja kokemuksia.
Lisäksi on syytä muistaa, ettei suomalaisten Pisa-menestys perustu siihen, että täällä olisi huippukouluja vaan siihen, että täällä ei ole myöskään huonoja kouluja vaan koulutus on melko tasalaatuista.
[quote author="Vierailija" time="17.09.2014 klo 17:30"]
Tässä yhden opettajan mielipide: Ei silloin ennen kaikki pärjänneet koulussa ilman sitä tukea, jota olisivat tarvinneet. Siitä ei vain välitetty. Lukihäiriöiset ja erilaisista neurologisista ongelmista kärsivät yms. olivat joukon jatkona, pilkan kohteena ja jäivät luokalle, eikä mietitty miten heidät saataisiin oppimaan. Nykyään ajatellaan, että tarvittavilla apukeinoilla voidaan estää suuren joukon syrjäytyminen. Syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen on yhteiskunnalle huomattavasti halvempaa kuin vuosikymmenien sossukierre. Toisaalta ns. helpot hanttihommat ovat myös kadonneet Suomesta, joten ilman koulutusta on vaikeaa olla muuta kuin sossun elätti. Eli sijoitus koulutukseen on sijoitus tulevaisuuteen. Yksityiskoulujen nousua on turha pelätä, koska Suomessa on lähes mahdotonta saada lupia koulujen perustamiseen.
[/quote]
Totta, tällä hetkellä Suomessa yksityiskoulujen perustaminen on vaikeaa. Puhuinkin tulevaisuudesta. Mikäli poliittista tahtoa löytyy, piankos niitä lupia alkaa sadella.
Asiaa puhuit yhteiskunnan rakennemuutoksesta (hanttihommat, mutta myös maatalous, joka Suomessa on enää kannattavaa vain suuressa mittakaavassa, myös siltä sektorilta työpaikat ovat vähentyneet paljon, samoin teollisuudesta automaation ja ulkomaille keskittämisen myötä).
Erityisopena voit toivottavasti kertoa oman näkemyksesi seuraaviin asioihin ;
- kuinka luokan dynamiikkaan vaikuttaa se, että oppilaiden taitojen ja kykyjen erot ovat suuret
- toimivatko tasoryhmät, kuten niiden on ajateltu toimivan
- saavatko lahjakkaat lapset tarvitsemaansa ohjausta/haasteita, vai hukataanko heidän potentiaalinsa
- kuinka koulu tunnistaa alisuoriutujat, joita ymmärtääkseni pojissa on enemmän
- miten muuttaisit koulua ja opetusta, jos sinulla olisi siihen mahdollisuus
Vastaajaksi kelpaa periaatteessa kuka tahansa erityisope tai tavallinen ope:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.09.2014 klo 17:51"]
Suomessa koulutuspolitiikkaa ei ole toteutettu hätiköiden, joten tuohon yksityiskouluasiaan on vaikea uskoa. Naapurissamme Ruotsissa on kyseisestä systeemistä aivan tarpeeksi huonoja kokemuksia. Lisäksi on syytä muistaa, ettei suomalaisten Pisa-menestys perustu siihen, että täällä olisi huippukouluja vaan siihen, että täällä ei ole myöskään huonoja kouluja vaan koulutus on melko tasalaatuista.
[/quote]
Rahalla koulujärjestelmääkin pyöritetään. Ja jostain syystä Ruotsin taloudella pyyhkii paremmin kuin meillä täällä. Pisassa menestyminen on vielä lastenleikkiä, maailmanmarkkinoilla menestyminen on sitten "haastavampaa". H-sana mainittu!
Ja yleisesti tohon kasvatusjargoniin pikku innovaatio yritysmaailman puolelta. Viimein on alettu puhua alaistaidoista, ettei aina mollata pomoa, kun asiat ei suju. Näkökulmaa voisi alkaa pikku hiljaa soveltaa koulumaailmaankin. Myös oppilailla on joku vastuu oppimisestaan. Ei se ole siitä kiinni, "tunnistaako" koulu alisuoriutujat, eriyttääkö riittävästi opetusta, onko moniammatillinen työryhmä tarpeeksi moniammatillinen, onko oppimateriaalit tarpeeksi kiinnostavia ja saako koulussa räpeltää padeja ja kännyköitä tarpeeksi.
Avaimet on viime kädessä alisuoriutujilla itsellään.
[quote author="Vierailija" time="17.09.2014 klo 18:01"]
Ja yleisesti tohon kasvatusjargoniin pikku innovaatio yritysmaailman puolelta. Viimein on alettu puhua alaistaidoista, ettei aina mollata pomoa, kun asiat ei suju. Näkökulmaa voisi alkaa pikku hiljaa soveltaa koulumaailmaankin. Myös oppilailla on joku vastuu oppimisestaan. Ei se ole siitä kiinni, "tunnistaako" koulu alisuoriutujat, eriyttääkö riittävästi opetusta, onko moniammatillinen työryhmä tarpeeksi moniammatillinen, onko oppimateriaalit tarpeeksi kiinnostavia ja saako koulussa räpeltää padeja ja kännyköitä tarpeeksi.
Avaimet on viime kädessä alisuoriutujilla itsellään.
[/quote]
Et varmaankaan tarkoittanut tätä koskemaan kaikkia alisuoriutujia? Lapsen kohdalla voidaan aina kääntää katse vanhempiin. Joillakin tehdään varmasti kotona kaikki voitava, joillakin ei välitetä pätkääkään. Tämä jälkimmäinen ryhmä on se todennäköisempi syrjäytyjä.
Jokainen lapsi tarvitsee kannustusta kehittyäkseen. Niin jokainen työntekijäkin ja työntekijähän se pomokin on. Vastuunkanto kehittyy parhaiten esimerkin voimalla.
Meillä on yhdistetty tavallisille luokille oppilaita erityisluokilta... tämä tarkoittaa sitä että kun siellä on opettaja, jolla ei useinkaan ole erityisopettajan pätevyyttä ja yli 20 lasta joista osa hyppii seinille, niin ei siinä paljon opettaa ehdi jos pitää samalla käydä hiljentämässä puolen minuutin välein joitain oppilaita.
Minä itse olen alkuopetuksen puolella ja meillä on esim ekaluokassa tapana jakaa luokka kahtia jolloin toiset menevät avustajan kanssa eri tilaan ja osa jää opettajan kanssa. Tällä tavalla voidaan jakaa oppilaita esim oppimistason mukaan ja opettaa heitä paremmin omaan tasoonsa nähden. Esim. Turha koko luokan opetella lukemaan yksinkertaisia a, aa, ai, ui -tavuja, jos puolet luokasta lukevat jo sujuvasti lauseita. Yleensä avustaja ottaa mukaansa sujuvasti lukevat tai laskevat ja opettaja opettaa niitä joilla on haastavuutta.
Toinen juttu missä avustaja on supertärkeä on käsityötunnit. Kuvittele 25 ekaluokkalaista, jotka ompelevat vaikkapa ompelukuvaa. 95% ei saa lankaa neulansilmään, luokassa ehkä yksi osaa tehdä solmun langan päähän. Osalle tulee matkan varrelle kokoajan solmuja, kukaan ei osaa päätellä, yli puolet ei osaa aloittaa. Osa ei voi keskittyä itsenäiseen työhön, niin ettei häntä muistuteta mitä piti tehdä. Muutama lapsi pyörittelee työtä pulpetilla eikä hahmota mitä pitäisi tehdä ja mihinpäin mennä. Joku on jo valmis ja tarvitsee lisätehtäviä. Miten kukaan aikuinen hallitsee tätä yksin? Ainakaan siis toistuvasti ja mielellään. Mitä kuvittelet, kuinka paljon tälläisellä tunnilla edetään? Voin kertoa, että vaikka meillä on tälläisellä tunnilla kolme aikuista, niin jostain löytyy se joku lapsi joka saa tunnissa aikaiseksi sen sentin...
hei ja mites liikuntatunnit! Osalla on niin huono koordinaatiokyky että kaatuu monta kertaa tunnin aikana esim juostessaan suoraan eteenpäin (= itkua, haavoja), osa tappelee, joku sanoi toiselle pahasti. Yhdellä on masu kipeä ja toisella kissaa ikävä. Viidellä jäi liikuntavarusteet kotiin. Kaksi lasta on vaihtanut liikuntavaatteita vartin, koska eivät osaa pukea äidin ostamaa joogatoppia päälleen. Muiden piti jo mennä aloittamaan tunti, joogatoppitytölle tulee itku kiireessä, kuka lohduttaa. Opettaja on jo salissa/kentällä, missä on avustaja...
joo ei toimi.
Haluan keskustelua ja mielipiteitä tästä! :D
Itse olen avustajana. Mielestäni avustajia tarvitaan lisää. Meillä joissain aineissa, jos en ole paikalla, on ainoa vaihtoehto näyttää videoita.
oppilas voi hypätä ikkunasta ulos, heittää toista tuolilla, kiivetä kaapin päälle Ym Ym. Näiden lisäksi luokassa voi olla muutama oppilas, jotka eivät pysty tekemään mitään ilman apua.
Alue: Aihe vapaa
Avustajien ja erityisopettajien käyttöhän on nimenomaan saanut alkunsa säästötoimenpiteistä. On luovuttu erityisluokista, ja ne on korvattu edellä mainituilla.
Kokonaan toinen asia on, mihin tämänlaatuinen säästäminen johtaa. Oma käsitykseni on, että opetuksen kokonaisvaltaiseen heikkenemiseen ja nopeammin oppivien alisuoriutumiseen. Yhteiskunnalliset seuraukset näkyvät viiveellä vasta vuosien päästä.
Toinen asia, mihin tämänkaltainen säästökehitys saattaa johtaa, ovat yksityiskoulujen lisääntyminen. Ja koska ne ovat maksullisia, ovat ne vain varakkaiden käytössä. Pätevimmät opettajat tulevat hakeutumaan näiden palvelukseen. Amerikan malliin. Näin saadaan romutettua vuosikymmeniä sitten alkanut tasa-arvo, jonka myötä jokaisella oli mahdollisuus opiskella niin pitkälle kuin tahtoa ja kykyä riitti.