Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Perheväkivalta ja yksinhuoltajien halveksiminen
17.09.2014 |
Olen tässä asiaa miettinyt ja tulipa tuossa mieleeni, että yksinhuoltajien halveksiminen on yksi merkittävimmistä syistä siihen, että naiset pysyvät väkivaltaisissa ihmissuhteissa. He pelkäävät yksinhuoltajuuden stigmaa ja siksi pysyvät mieluummin väkivaltaisissakin suhteissa kuin eroavat.
Sama yksinhuoltajuuden pelko lienee syynä myös moniin abortteihinkin. Eikö olekin tekopyhää samalla syyllistää naisia siitä, että he pysyvät väkivaltaisissa suhteissa tai tekevät abortteja, kun samalla yksinhuoltajanaisia pidetään elämässään pahasti epäonnistuneena naisten "pohjasakkana", jota saa haukkua ja tuomita?
Kommentit (23)
[quote author="Vierailija" time="17.09.2014 klo 13:11"]
[quote author="Vierailija" time="17.09.2014 klo 13:01"]Ei millään jaksaisi, mutta 16-vuoden yh urani aika minua ei ole kukaan koskaan halveksinyt, näyttänyt juurtuneita asenteita tai pitänyt minään pohjasakkana, joten koittakaa päivittää itsenne jo tähän päivään ja unohtakaa streotyypiset juurtuneet asenteet ja viettäkää aikaanne täyspäisten ja empatiakykyisten ihmisten kanssa. [/quote] Hieno juttu on se, että et ole kokenut moista, mutta ainakin nuorempana sain sukulaisilta osakseni merkitseviä ilmeitä, jos tuli vaikka ero miesystävästäni (kulmien kohottelua ja silmien pyörittelyä sekä ivailevia kommentteja). Kun erosin kihlatustani, osa sukulaisista piti mua jo sen perusteella "kevytkenkäisenä" ja syyllistivät siitä erosta minua. Ehkä olen itse erityisen herkkä ilkeille kommenteille, mutta ainakin omassa elinpiirissäni ja nettien palstoilla yh:ita mollataan jatkuvasti, mikä ainakin omasta mielestäni on todella epäreilua.
[/quote]
Pahat sanat yms pitää osata vaan laittaa sanojan puutteellisuuden piikkiin, se on sitä itsensä arvostamista ja kunnioittamista. Jos ei osaa vaatia arvoistaan kohtelua ja on vaan passiivisena tilanteen vietävissä niin ei sitä kokonaan voi toistenkaan syyksi laittaa. Vaikemien ei ole kultaa, vaan hiljaista hyväksymistä ja vaikeminen on hyväksymisen merkki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.09.2014 klo 12:54"][quote author="Vierailija" time="17.09.2014 klo 12:43"]Tämä sama ikuisuusaihe kuin lähärit (joskus sairaanhoitajatkin) mouruaa ettei ihmiset arvosta!
MÄÄ EN JAKSA!! Miten tämä "ei arvostus" ilmenee? Koska väitän, että ihminen joka tekee rakastamaansa työtä ei välitä nurinasta. Aina riittää ihmisiä jotka voi huonosti ja sanoo suoraan huonosta palvelusta (kyllä, niin saa tehdä) sitten otetaan huomioon että ihmisillä on eriasteen kehnoja elämänvaiheita tai mielenterveys voi heikosti..
Äitini erosi isästäni kymmeniä vuosia sitten. Eikä äidille kuin yksi mennyt aukomaan päätään (ja sen tyypin jutut nyt on mitä on). Mitäköhän ahdasmielistä sinä ajattelet jostain lähihoitajista tai naapurin alkoholistista? Heitäppä itse kivi? :)
Asia, mihin sinun kannattaa kiinnittää huomiota on että parannat itsetuntoasi. Ihmisiä eroaa tuon tuosta: meidän pojan luokalla eronneita perheitä on miltei 50 %. Tämä elämä on niin lyhyt että siinä menee iso osa huomaamattasi surkutellen jos ei huolehdi omasta voinnistaan. Toivottavasti et ole muuten itse lähihoitaja ja sitä kautta moninkertaista tuota "kukaan ei arvosta" potaskaa.. ;)
Hei, vinkki: Sosiaali- ja terveysalalle voisi laittaa vähän kaupallistakin ajattelua. Miten nopeaan asiakkaat levittää negatiivisen sanan KUIN kehuu yritystä/henkilöä työssään hyvästä toiminnasta. Tämä on sitä, kun pitäisi itse tietää omaa itseisarvo ja unohtaa ne kuvitelmaa että kaikki tuomitsee, muistaa virheesi yms.
Kannattaa miettiä milloin joku ystäväsi teki jotain väärin/virheen tai nolon asian (jota voisi itsekseen muistella kauhulla) eikä se sinusta ollut kuin olan kohautus..
[/quote]
En ole itse "lähäri" (olen muutenkin täysin toisella alalla) ja olen itse naimissa. Näitä palstoja lukiessa vain huomaa sen halveksunnan (joskus myös kommentteihin "piilotetunkin"), mikä kohdistuu yh-äiteihin. Monesti naiset halutaan puristaa aika kapeaan muottiin sen osalta, mikä on hyväksyttyä. En ole edes täysiverinen feministikään, mutta eihän noista epäkohdista voi olla pöyristymättä.
T. Ap
[/quote]
Miksi ihmeessä et ole ns täysverinen feministi? Tiedätkö edes mitä se tarkoittaa?
Ja itse asiasta: todella säälittävä jos joku yksinhuoltajia halveksii, mutta täytyy myöntää etten oikein ole tällaista ilmiötä havainnut. Enemmän olen havainnut (ansaittua) ihailua ja empatiaa.
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="17.09.2014 klo 13:01"]Ei millään jaksaisi, mutta 16-vuoden yh urani aika minua ei ole kukaan koskaan halveksinyt, näyttänyt juurtuneita asenteita tai pitänyt minään pohjasakkana, joten koittakaa päivittää itsenne jo tähän päivään ja unohtakaa streotyypiset juurtuneet asenteet ja viettäkää aikaanne täyspäisten ja empatiakykyisten ihmisten kanssa.
[/quote]
Hieno juttu on se, että et ole kokenut moista, mutta ainakin nuorempana sain sukulaisilta osakseni merkitseviä ilmeitä, jos tuli vaikka ero miesystävästäni (kulmien kohottelua ja silmien pyörittelyä sekä ivailevia kommentteja). Kun erosin kihlatustani, osa sukulaisista piti mua jo sen perusteella "kevytkenkäisenä" ja syyllistivät siitä erosta minua.
Ehkä olen itse erityisen herkkä ilkeille kommenteille, mutta ainakin omassa elinpiirissäni ja nettien palstoilla yh:ita mollataan jatkuvasti, mikä ainakin omasta mielestäni on todella epäreilua.