Onkohan palstalla yhtään yli 42-v velaa?
Joka vielä jaksaa jopa vouhottaa omasta lapsettomuudestaan? Jotenkin tulee vaikutelma että tämä velaisuus on joidenkin 20-35-v naisten vaihe elämässä kun ei vielä uskalleta myöntää ehkä omista lapsuudenkokemuksista, turvattomasta parisuhteesta tms. johtuen että itsekin voisi ja saisi haluta äidiksi.
Kommentit (32)
Mikä ihmeen vouhottaminen? Itse kerran mainitsin olevani vela ja heti tuli kettuilua sanan käytöstä, vaikken edes tuota sanaa täältä palstalta oppinut. Miten velan mielestä lapsenlapsettomuus voi olla tyhjää jos edes lapsettomuus ei ole? Kertoo aloittajan lapsellisuudesta ellei tuotaa ymmärrä.
Olen juuri tuon 42v. En tosin ole koskaan vaahdonnut lapsettomuudestani.
Samaa mieltä edellisen kanssa. Mulle lapsenlapset olis ihan yhtä epätoivottavia kuin lapset! Niitä lapsenlapsia kuitenkin taitaa valitettavasti olla joskus tulossa, koska miehelläni on aikuiset lapset (joista varsinkin tyttö on aina viljellyt puheessaan lauseita "sitten kun mulla on lapsia..."). Onneksi mieheni suhtautuu isovanhemmuus-asiaan yhtä "negatiivisesti" kuin minä - eli hän on jo määränsä vauvanvaippoja vaihtanut.
Edellisellä tarkoitin nroa 12.
[quote author="Vierailija" time="17.09.2014 klo 09:18"]
Samaa mieltä edellisen kanssa. Mulle lapsenlapset olis ihan yhtä epätoivottavia kuin lapset! Niitä lapsenlapsia kuitenkin taitaa valitettavasti olla joskus tulossa, koska miehelläni on aikuiset lapset (joista varsinkin tyttö on aina viljellyt puheessaan lauseita "sitten kun mulla on lapsia..."). Onneksi mieheni suhtautuu isovanhemmuus-asiaan yhtä "negatiivisesti" kuin minä - eli hän on jo määränsä vauvanvaippoja vaihtanut.
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="17.09.2014 klo 06:46"]
Musta ois kiva kuulla jonkun yli 60-vuotiaan lapsettoman (ei välttämättä vela). Eikö se ole aika tylsää elämää kun ei ole lapsia ja lapsenlapsia?
[/quote]
Kaikille ne lapset eivät ole elämän sisältö. Ei nuorempana eikä vanhempana. En ymmärrä mitä ajat takaa. Eiköhän lapseton ole erittäin onnellinen valintaansa. Miksi hän haluaisi äkkiä 70-vuotiaana lapsia? Parasta aikaa elämässä on kuitenkin yleensä 20-70v. jolloin ollaan yleensä terveenä ja virkeinä. Eiköhän se ole lapsettomalle tärkeintä että tämä 50 tärkeintä vuotta elämästä on lapsetonta aikaa?
[quote author="Vierailija" time="17.09.2014 klo 08:59"][quote author="Vierailija" time="17.09.2014 klo 08:36"]Olin jo tulossa sanomaan, että "minä!", kunnes luin ekan lauseen viestistä. En nimittäin jaksa asiasta mesota noin yleensä ikinä. Nyt voisin tosin jotain kertoa: Olen 47v lapseton, ihan vapaaehtoisesti, mutta vasta palstan kautta kuulin olevani vela. Sitä ennen olin vain ihminen, joka ei koskaan ole tahtonut lapsia. Silti tykkään lapsista, olen useamman lapsen kummi, tosin nyt kummilapset ovat jo teinejä. Ovat tervetulleita luokseni milloin vain, ja aika paljon ovatkin meillä; asun nimittäin helsingissä keskusta-alueella, ja suurin osa kummilapsistani taas kauempana. Käydään leffassa ja ostoksilla yhdessä, ja ulkona syömässä. Myös siskontytön kanssa olen paljon tekemisissä, hän on kuusivuotias. Eli en ole edes kunnon vela, kun en ole se äkäinen lapsivihaaja. En vain koskaan tahtonut omia lapsia, vaikka muiden lasten kanssa on mukava viettää aikaa ja olla elämässä mukana. Enkä muuten roiku epätoivoisesti muiden lapsissa, kun en koskaan omia hankkinut, ja vilpittömästi uskon että olen paljon parempi rentona tätinä kun äitinä. Ei se kaikille sovi, mutta en todella halveksu tai vähättele niitä joille sopii. :)
[/quote]
Läheisesi ovat onnekkaita kun heillä on sinut :) ei siksi että olisit joku ilmainen lapsenlikka vaan siksi, että oikeasti lapsista välittävät ihmiset tuntuvat nykyään olevan niin harvassa.
[/quote]
Kiitos :) minäkin koen olevani hyvin onnekas ja kiitollinen läheisistäni :)
51v vela, enkä ole ikinä vouhottanut asiasta. (Kummilapsia on 4 ja kummilapsenlapsiakin 2)
Huvittuneena olen lukenut tätä äitien? velavouhotusta täällä.
(suurin osa taitaa olla provoja, mutta koska oikeassakin elämässä olen pari kertaa törmännyt äiti-ihmiseen, joka on aidosti ihmetetellyt, miksi kaikki eivät lapsia halua, otaksun, että täälläkin saattaa olla joukossa sellaisia, joiden ymmärryksen yli menee ettei kaikilla ihmisillä ole yhtenevät toiveet ja tavoitteet elämässään)
Olen 45-vuotias ja lapseton enkä ole ikinä kokenut tarpeelliseksi luokitella itseäni velaksi tai vaahdota lapsettomuudestani.
Minulla ei ole mitään lapsia vastaan ja hyvinkin olisin saattanut tulla äidiksi. Elämä vaan on mennyt niin, että sopivassa lapsensaanti-iässä minulla ei ollut miestä, jonka olisin halunnut lasteni isäksi. Minulle kun parisuhde on aina ollut se pointti ja mies, kenen kanssa lapset saadaan - ei lapset itsetarkoituksena.
En valita ja elämäni on hyvää lapsettomana.
[quote author="Vierailija" time="17.09.2014 klo 06:46"]
Musta ois kiva kuulla jonkun yli 60-vuotiaan lapsettoman (ei välttämättä vela). Eikö se ole aika tylsää elämää kun ei ole lapsia ja lapsenlapsia?
[/quote]
Jos elämänsä ekat 60 vuotta ei pidä lapsista, niin miksi se muuttuisi yhtäkkiä? En ole ikinä oikeastaan edes sietänyt lapsia, joten en osaa kuvitella, miksi yhtäkkiä vanhuksena alkaisin sellaisten kontaktia haluta. Sinä ilmeisesti peilaat tätä vain itseesi - jos tykkäät lapsista ja haluat että elämässäsi on lapsia, et voi käsittää, että joku toinen ei kaipaa sellaista ollenkaan.
Toisekseen.. surullista, jos kokee että ainoa sosiaalinen elämä pyörii (aikuisten) lasten ympärillä. Ehkä kannattaisi hommata esim. ystäviä ja harrastuksia, eikä enää eläkeiässä ripustautua lapsiinsa?
Taitaa ihan muut vouhottaa asiasta, kuin velat.
Tunnen yhden päälle 70 -vee naisen, joka on lapseton kertomansa mukaan ihan omasta tahdostaan. Meidän lapsia ahdistelee kyllä liiankin kanssa ja esittelee pienenä perheenään. Eli ehkä nyt kaipailee sitä omaa jälkikasvua. Ihan aktiivista elämää viettää muuten, mutta minun ei kyllä käy kateeksi. Sääliksi vähän.