Eikö koiranpennun väriä saa valita?
Tulevaisuudessa on tarkoitus hankkia koira perheeseen. Rodulla on useita eri värejä, joista 3 on meidän mieleen, muut ei. Nyt kuitenkin selvisi, että kasvattajat suhtautuvat ylimielisesti väritoiveisiin, että pennun hankkijan pitäisi olla tyytyväinen siihen minkä KASVATTAJA meille päättää? Minkä ihmeen takia roduille on sitten jalostettu niin monta eri väriä ja on "sallittuja" ja epäsallittuja värejä, jos niistä ei saa olla mielipiteitä? Miksi koiranäyttelyitäkään pidetään jos ulkonäkö ei saa olla kriteeri?
Tottakai meille prioriteetti 1. on koiran terveys ja luonne, mutta kyllä se väri silti vaikuttaa. Rakastumme varmasti uuteen perheenjäseneen turkinväristä riippumatta, mutta miksi pitäisi ottaa itselle epämieluisan värinen pentu, joka kuitenkin on perheenjäsenenä seuraavat 10+ vuotta. Kyseessä on puhtaasti seurakoira.
Pentu maksaa kuitenkin sen +-2000e, joten haluaisimme kyllä valita meille mieleisen, eikä vaan tyytyä siihen minkä joku muu kokee meille sopivaksi.
Kommentit (1021)
Vierailija kirjoitti:
"Harvoin samaan pentueeseen kuitenkaan syntyy niin päinvastaisia persoonia, etteikö niistä karkeasti kaikki kävisi kaikille, koira ja omistaja kuitenkin mukautuu aina aika hyvin toisilleen. Tuskin samaan pentueeseen syntyy pentuja joista toisen kanssa elämä olisi unelmaa ja toisen kanssa yhteiselo ei tule onnistumaan mitenkään."
Tämä ei pidä ollenkaan paikkaansa. Pennuissa voi olla todella suuria eroja ja varsinki kun mennään haastaviin rotuihin nämä pitää ottaa enemmän huomioon. Esim koirilla jolla on vahtimistaipumista kasvattajat poikkeuksetta yrittävät parhaansa, jotta oikea koira ja ihminen mätsäävät. Väritoiveet menee tällöin ihan ö mappiin.
Seurakoirarotujen kanssa ei ehkä ole niin väliä.
ALOITUKSESSAHAN NIMENOMAAN PUHUTAAN SEURAKOIRASTA
Vierailija kirjoitti:
Nämä vörikeskustelut on aina jänniä, kun aina niistä tulee tappelu. Mulla on kaksi koiraa tällä hetkellä ns ylisuositusta rodusta. Silloin 13 vuotta sitten, kun tähän rotuun tutustuin, niin ekana selvitin tosi tarkkaan, että minkälainen rotu on: käyttö, luonne, turkki ja sen hoito, rodun sairaudet, pevisat yms. Turkin tarkkaan rotuyhdistyksen sivut ja vertailin kasvattajia. Otin yhteyttä pariin kasvattajaan, joissa oli pentueita suunnitteilla sellaisille nartuille, jotka sukulinjan ja terveystulosten perusteella kiinnostivat. Yksi näistä kasvattajista valikoitui ja tutkin sen jälkeen vielä pentueen isäksi valitun koiran taustan ja yhdistelmän koiranetissä. Tiesin, että isän perusteella yhdistelmään voi tulla erikoisen värisiä pentuja, mutta minäpä olin kiinnostunut siitä valtalinjan väristä. Ja niinän siinä kävi, että se pentueen ainoa "poikkeavan" värinen päätyi minulle 😂 Yhteiseloa on takana 12 vuotta ja yhtään en vaihtaisi pois, väristä huolimatta. Ei se toinenkaan koira ole sitä valtalinja-väriä ja rakastettu on 9 vuotta.
Eli jos vähän joustaa toiveistaan, voi saada jotain ihmeellistä, jota rakastaa, väristä huolimatta!
Pitäkää hyvät ihmiset AINA koiraa hankkiessanne etusijalla terveyttä!
Tutustukaa emän ja isän terveystietoihin, kysykää sukujen mahdolliset sukurasitteet ja perinnölliset sairaudet. Terveystarkit pitää olla ok ja mielellään jopa enemmän, mitä Pevisat vaatii. Toki saa shopata haluamansa väristä koiraa, mutta sen pitäisi olla toivelistan viimeinen. Tässä "mun" rodussa kasvattajille tulee tällä hetkellä kymmeniä kyselyitä per pentue ja jos pentuja syntyy se 2-10, niin aina joku jää ilman. Ja tässä tilanteessa se, joka yhteydenotossa ilmoittaa huolivansa vain ja ainoastaan kermanvärisen uroksen, eikä kerro mitään muita kriteerejä, jää taatusti ilman pentua, vaikka sellainen sattuisi syntymään.
Ja ei, en ole kasvattaja, seuraan tätä vaan muuten läheltä.
Tarkoitatko, että kasvattaja myy sairaan pennun, jos ei nosta valintakriteereistä terveyttä ykköseksi? Mulla on ollut aivan liian suuri luotto kasvattajiin, kun olen luullut, että he haluavat myydä terveitä pentuja. Eikö se ole jo huijausta, jos he tieten tahtoen myyvät sairaan pennun kertomatta sitä ostajalle?
Vähän sama kirjoitti:
Ei kai sen koirankaan täydellinen tarvitse olla. Kantsii miettiä ulkonäkö seikkojen lisäksi paljon vaatii liikuntaa ja koulutusta (monille toimii namupalat) sietääkö haukkuherkkää vai pitääkö olla äänetön koira, onko ärhäkkä tai jopa taipumusta agressiivisuuteen. Vähän niinkuin puoliso, yritetään hankkia halutuilla ominaisuuksilla, yritetään kouluttaa hyväkäytöksiseksi ja itselle sopivaksi, jos koulutus ei onnistu pidetään pitovaikeuksien kera tai laitetaan kiertoon.
Noilla muilla kriteereillä valitaan rotu. Kun se on päätetty, sen jälkeen voi valita haluamansa värin.
Vierailija kirjoitti:
Alapeukutan kaikkia jotka saarnaavat koiran terveydestä ja luonteesta, sillä tämä keskustelu ei koske niitä, eli rautalangasta vääntäen koiralle tarjotaan hyvä koti, jossa se saa kaiken tarvittavansa, terveydestä pidetään hyvää huolta, luonne sopii tulevaan omistajaan, rotu on vanha tuttu, ihanne tilanne siis, kaikki on töydellista koiralle. Sitten ostaja tekee väri toivomuksen.
Eli eikö ihanne-ostaja saa esittää toivomusta väristä?
Ja jätetään nyt ne terveys, luonne, rotu jargonit, ja peukutetaan. Puhdistakaa mielenne ja vastatkaa pelkästään peukuttamalla.
Yläpeukku, ostaja saa toivoa väriä.
Alapeukku, ostaja ei saa toivoa väriä.
Tätä saarnaamista tapahtuu aina, kun on eläimistä puhe oli aihe sitten mikä tahansa. Joku tulee aina poikkeuksetta kertomaan sinulle, että ymmärräthän sen koiran tarvitsevan sitten päivittäistä ulkoilua ja kusetusta ruokkimisesta puhumattakaan, vaikkei se liittyisi aiheeseen mitenkään. Koska siis, eihän tietenkään voi ymmärtää ellei juuri Hän ole kertomassa asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fät Mama kirjoitti:
Anteeksi, mutta aloitus kertoo, miksi aloittaja haluaa koiran. Meillä on useampi koira samaa rotua, ovat kaikki samaa väriä (rodun perusväri). Huvittaa koirien roturyhmissä käytävät keskustelut, että miksi en saa merleä (oikeasti!!) ja miksi violetti ei ole tarpeeksi violetti tai punainen onkin ruskea. Ymmärrän värikysymyksen paremmin, jos kyseessä on kasvattaja - tosin he eivät nitise niistä ryhmissä.
Haetaan vielä vähän kauempaa. Entä jos sun jälkikasvulla on väärän väriset silmät tai hiukset? Ei nää Sarla-Penelopen punaiset hiukset sovi meidän sohvaan ollenkaan. Relaa nyt vähän, jätä se koira ottamatta tai vaihda rotua, josta saa helposti just sen teille sopivan värin.
Miten idiootti voi ihminen olla?
Koira ei ole todellakaan sama asia kuin oma lapsi! Mikäli haluan tietyn värisen koiran niin se ei todellakaan ole sitä varten, että se sopisi sohvan väriin. Ole kommentoimatta jos aivokapasiteetti ei riitä!
En ole se jolle vastasit, mutta:
Koirakin on oman koiraemonsa oma lapsi. Ja yleensä emolle hyvin rakas, niinkuin ihmislapsi äidilleen. Ja kyllä kai tänne saa jokainen kirjoittaa ihan aivokapasiteetista riippumatta, onhan tämä yleinen keskustelupalsta.
Samalla logiikalla tipu on kanan rakas lapsi, vasikka on naudan rakas lapsi ja porsas on sian rakas lapsi. Kaikki on eläviä ja tuntevia eläimiä, jotka on täysin rinnastettavissa koiriin. Ei lihansyöntiäkään kukaan järkevä vertaa ihmislasten syöntiin, joten miksi koiranpentuja pitäisi muuten verrata ihmisten lapsiin.
Koiria ei suomessa onneksi syödä, vaan niille tarjotaan hyvät ja rakastavat kodit joiden olot on eläinsuojelulakiinkin määrätty. Ihmisiin niitä ei silti tule verrata.
No johan taas vääntöä... Meille tulee yli vuoden odotuksen jälkeen rotukoiranpentu noin kuuden viikon päästä. Olemme jo odotusaikana kertoneet, että sukupuolella tai värillä ei ole väliä, kunhan saamme pennun. Ja talossa ollut kaksi palveluskoirarotuista ennen, joten emme ole aivan ekakertalaisia, vain rotu vaihtuu. Jonot ovat todella pitkät, kuinkakohan kauan olisimme joutuneet odottamaan, jos vain tietty väri kävisi...? Enpä uskalla edes ajatella! Myyjän markkinat sitä paitsi nyt, joten kannattaa varautua todella pitkään odotukseen, jos haluaa rotukoiranpennun vain tietyn värisenä.
Vierailija kirjoitti:
Fät Mama kirjoitti:
Anteeksi, mutta aloitus kertoo, miksi aloittaja haluaa koiran. Meillä on useampi koira samaa rotua, ovat kaikki samaa väriä (rodun perusväri). Huvittaa koirien roturyhmissä käytävät keskustelut, että miksi en saa merleä (oikeasti!!) ja miksi violetti ei ole tarpeeksi violetti tai punainen onkin ruskea. Ymmärrän värikysymyksen paremmin, jos kyseessä on kasvattaja - tosin he eivät nitise niistä ryhmissä.
Haetaan vielä vähän kauempaa. Entä jos sun jälkikasvulla on väärän väriset silmät tai hiukset? Ei nää Sarla-Penelopen punaiset hiukset sovi meidän sohvaan ollenkaan. Relaa nyt vähän, jätä se koira ottamatta tai vaihda rotua, josta saa helposti just sen teille sopivan värin.
Miten idiootti voi ihminen olla?
Koira ei ole todellakaan sama asia kuin oma lapsi! Mikäli haluan tietyn värisen koiran niin se ei todellakaan ole sitä varten, että se sopisi sohvan väriin. Ole kommentoimatta jos aivokapasiteetti ei riitä!
Kerro sinä, koska se on varmaan sinulle tutumpaa. Sohva oli vain esimerkki. Voihan sävyä hakea seinästä, verhoista tai matostakin.
Me hyäkäsimme aika monta kasvattajaa, koska kasvattaja teki heti selväksi, että hän päättää kuka saa minkäkin koiran, ja etumaksua ei saa takaisin, jos hänen valitsema pentu ei kelpaa. Valitsemme kasvattajan, jonka kanssa sovittiin, että yhdessä valitaan sopiva pentu, ja ostaja saa sanoa toiveita.
F M kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fät Mama kirjoitti:
Anteeksi, mutta aloitus kertoo, miksi aloittaja haluaa koiran. Meillä on useampi koira samaa rotua, ovat kaikki samaa väriä (rodun perusväri). Huvittaa koirien roturyhmissä käytävät keskustelut, että miksi en saa merleä (oikeasti!!) ja miksi violetti ei ole tarpeeksi violetti tai punainen onkin ruskea. Ymmärrän värikysymyksen paremmin, jos kyseessä on kasvattaja - tosin he eivät nitise niistä ryhmissä.
Haetaan vielä vähän kauempaa. Entä jos sun jälkikasvulla on väärän väriset silmät tai hiukset? Ei nää Sarla-Penelopen punaiset hiukset sovi meidän sohvaan ollenkaan. Relaa nyt vähän, jätä se koira ottamatta tai vaihda rotua, josta saa helposti just sen teille sopivan värin.
Miten idiootti voi ihminen olla?
Koira ei ole todellakaan sama asia kuin oma lapsi! Mikäli haluan tietyn värisen koiran niin se ei todellakaan ole sitä varten, että se sopisi sohvan väriin. Ole kommentoimatta jos aivokapasiteetti ei riitä!
Kerro sinä, koska se on varmaan sinulle tutumpaa. Sohva oli vain esimerkki. Voihan sävyä hakea seinästä, verhoista tai matostakin.
Trollaatko vai oletko tyhmä? En ole edellinen kommentoija. Totta kai värillä on merkitystä. Itse ne halua valkoista koiraa, koska en jaksa pestä sitä jatkuvasti. Musta ei myöskään käy, koska koira joutuu mökillä kestämään aurikoa, ja musta turkki muuttaa väriä paisteessa (labradori) ja onhan se kuumempikin. Pitkäkarvainen ei myöskään käy, koska sellainen imuroi kaikki punkit. Katsos, kun se ulkonäkö vaikuttaa myös hoidettavuuteen. Toivottavasti et ole koirien kasvattaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voiko lapsenkin jättää synnärille, jos se on ruma? Tai palauttaa, jos ei ole tyytyväinen? Idiootit. Toivottavasti jäätte ilman koiraa. Kuulostatte pinnallisilta tyhjäpäiltä.
Ja sinä rinnastat vauvat ja ostetut lemmikit?!?
Kukahan se on pinnallinen tyhjäpää?
Sinä. Sinulle 2 kättä ja 2 jalkaa on pinnallisesti joku ylempää arvoa osoittaja tekijä kuin 4 jalkaa. Evoluution näkökulmasta näin ei ole, vaan kaikki ovat samanarvoisia :)
-eri
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä563595 kirjoitti:
Joo, toiveita saa olla mutta ei ne väritoiveet mitään kriteerejä ole.
Et varmaan myöskään ota kaveripiiriisi ihmisiä ihonvärin takia vai?
Joo älä ota koiraa. Se koira on perheenjäsen väristä riippumatta, jos tarkoitus on vain visuaalisesti ottaa kuvia pennusta ja vanhempana myydä eteenpäin kun ei ole enää nii söpö pentu ni haista paska ja ammu vaikka ittes.
Vetää ihan sanattomaksi nämä, jotka vertaa koiran turkkia ihmisen ihon, hiusten tai silmien väriin.
Miten kukaan täyspäinen yleensä vertaa ihmisiä koiriin??
Koirat on tärkeitä ja niistä pidetään huolta, mutta ihmiset on ihmisiä ja koirat koirina.
Ihmiset ja koirat ovat molemmat nisäkkäitä.
Vierailija kirjoitti:
Hyödyke kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos väri on erityisen tärkeä kriteeri, kannattaa varmaan yrittää hankkia pentu sellaisesta pentueesta, jossa kaikkien pentujen väri täyttää sen kriteerin. Jos tulevan pentueen isän ja äitin värit on kuitenkin tiedossa, vaikka pennut eivät ole vielä syntyneet, näistä pitäisi pystyä päättelemään minkä värisiä pentuja on mahdollista syntyä. Ei ehkä kannata hirveästi sitä mainostaa, että vain joku tietty väri kelpaa.
On olemassa värejä, joiden kanssa syntyy aina muitakin värejä. Itse tykkään esimerkiksi kilpikonnan värisistä kissoista ja niiden kanssa syntyy aina vähintään joko mustia tai oransseja pentuja tai molempia, koirissa on varmaankin myös olemassa samanlaisia värejä. Tai on sellaisiakin pentueita varmaan syntynyt joissa kaikki ovat olleet kilpikonnan värisiä, mutta veikkaan että se on hyvin harvinaista.
Ei kai nyt tätäkin yritetä vaivihkaa viedä johonkin r..ismi suuntaan.. Ei kaikkeen pidä tuoda "värillä ei väliä" teemaa. Kielletään kohta mieltymys tiettyihin auto, vaate- ja sisustusväreihin.
Elävää olentoa ei kyllä minun mielestäni kuulu verrata esineisiin. On ihan eri asia puhua elävästä olennosta jolla on oma persoona, kuin vaatteesta tai autoista.
Miten paljon joutuu pennuttamaan jatkuvasti, kun odottaa sitä oikeaa joka ei särkisi frouvan silmää ja kun maksaakin peräti pari tonnia. Huonoväriset lykätään sitten huonoihin oloihin jos ei lopeteta. Vastuutonta. Eläinten omistajille piäisi olla testi oikeasta eläinten ja luonnon ymmärtämisestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä563595 kirjoitti:
Joo, toiveita saa olla mutta ei ne väritoiveet mitään kriteerejä ole.
Et varmaan myöskään ota kaveripiiriisi ihmisiä ihonvärin takia vai?
Joo älä ota koiraa. Se koira on perheenjäsen väristä riippumatta, jos tarkoitus on vain visuaalisesti ottaa kuvia pennusta ja vanhempana myydä eteenpäin kun ei ole enää nii söpö pentu ni haista paska ja ammu vaikka ittes.
Vetää ihan sanattomaksi nämä, jotka vertaa koiran turkkia ihmisen ihon, hiusten tai silmien väriin.
Miten kukaan täyspäinen yleensä vertaa ihmisiä koiriin??
Koirat on tärkeitä ja niistä pidetään huolta, mutta ihmiset on ihmisiä ja koirat koirina.
Ihmiset ja koirat ovat molemmat nisäkkäitä.
Ihmiset ja siat on kans, mutta toivottavasti kohtelet niitä vähän erilailla?
Menee koirahulluus aika överiksi jos ei suostu ymmärtämään koiran ja ihmisen eroja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyödyke kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos väri on erityisen tärkeä kriteeri, kannattaa varmaan yrittää hankkia pentu sellaisesta pentueesta, jossa kaikkien pentujen väri täyttää sen kriteerin. Jos tulevan pentueen isän ja äitin värit on kuitenkin tiedossa, vaikka pennut eivät ole vielä syntyneet, näistä pitäisi pystyä päättelemään minkä värisiä pentuja on mahdollista syntyä. Ei ehkä kannata hirveästi sitä mainostaa, että vain joku tietty väri kelpaa.
On olemassa värejä, joiden kanssa syntyy aina muitakin värejä. Itse tykkään esimerkiksi kilpikonnan värisistä kissoista ja niiden kanssa syntyy aina vähintään joko mustia tai oransseja pentuja tai molempia, koirissa on varmaankin myös olemassa samanlaisia värejä. Tai on sellaisiakin pentueita varmaan syntynyt joissa kaikki ovat olleet kilpikonnan värisiä, mutta veikkaan että se on hyvin harvinaista.
Ei kai nyt tätäkin yritetä vaivihkaa viedä johonkin r..ismi suuntaan.. Ei kaikkeen pidä tuoda "värillä ei väliä" teemaa. Kielletään kohta mieltymys tiettyihin auto, vaate- ja sisustusväreihin.
Elävää olentoa ei kyllä minun mielestäni kuulu verrata esineisiin. On ihan eri asia puhua elävästä olennosta jolla on oma persoona, kuin vaatteesta tai autoista.
Miten paljon joutuu pennuttamaan jatkuvasti, kun odottaa sitä oikeaa joka ei särkisi frouvan silmää ja kun maksaakin peräti pari tonnia. Huonoväriset lykätään sitten huonoihin oloihin jos ei lopeteta. Vastuutonta. Eläinten omistajille piäisi olla testi oikeasta eläinten ja luonnon ymmärtämisestä.
Näillä myyjän markkinoilla valitat, että huonoväriset muka joutuisivat piikille :DD
Johan täällä on koko keskustelu jankutettu, kuinka myyjällä on jonossa aivan tarpeeksi näyttely- ja harrasteintoisia täydellisiä ostajia muutenkin ettei kenellekään rupusakille mitään tarvitse myydä. Ja huom. se on se myyjä, joka niitä koiria pennuttaa, ei ostaja. Ei ole yhdenkään ostajan syytä, jos kasvattaja piskit piikille rahtaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fät Mama kirjoitti:
Anteeksi, mutta aloitus kertoo, miksi aloittaja haluaa koiran. Meillä on useampi koira samaa rotua, ovat kaikki samaa väriä (rodun perusväri). Huvittaa koirien roturyhmissä käytävät keskustelut, että miksi en saa merleä (oikeasti!!) ja miksi violetti ei ole tarpeeksi violetti tai punainen onkin ruskea. Ymmärrän värikysymyksen paremmin, jos kyseessä on kasvattaja - tosin he eivät nitise niistä ryhmissä.
Haetaan vielä vähän kauempaa. Entä jos sun jälkikasvulla on väärän väriset silmät tai hiukset? Ei nää Sarla-Penelopen punaiset hiukset sovi meidän sohvaan ollenkaan. Relaa nyt vähän, jätä se koira ottamatta tai vaihda rotua, josta saa helposti just sen teille sopivan värin.
Miten idiootti voi ihminen olla?
Koira ei ole todellakaan sama asia kuin oma lapsi! Mikäli haluan tietyn värisen koiran niin se ei todellakaan ole sitä varten, että se sopisi sohvan väriin. Ole kommentoimatta jos aivokapasiteetti ei riitä!
En ole se jolle vastasit, mutta:
Koirakin on oman koiraemonsa oma lapsi. Ja yleensä emolle hyvin rakas, niinkuin ihmislapsi äidilleen. Ja kyllä kai tänne saa jokainen kirjoittaa ihan aivokapasiteetista riippumatta, onhan tämä yleinen keskustelupalsta.Samalla logiikalla tipu on kanan rakas lapsi, vasikka on naudan rakas lapsi ja porsas on sian rakas lapsi. Kaikki on eläviä ja tuntevia eläimiä, jotka on täysin rinnastettavissa koiriin. Ei lihansyöntiäkään kukaan järkevä vertaa ihmislasten syöntiin, joten miksi koiranpentuja pitäisi muuten verrata ihmisten lapsiin.
Koiria ei suomessa onneksi syödä, vaan niille tarjotaan hyvät ja rakastavat kodit joiden olot on eläinsuojelulakiinkin määrätty. Ihmisiin niitä ei silti tule verrata.
No jaa...ehkä eri eläinlajien rinnastaminen (vaikka sitten ihmiseen itseensä) voi auttaa joitakin ymmärtämään sen, kuinka väärinymmärrettyjä monet eläinlajit ovat. Hyviä esimerkkejä ovat mainitsemasi ns. tuotantoeläimet. Esimerkiksi siat ovat älyllisesti n.5 vuotiaan ihmislapsen tasolla.
(Ja kyllä, tipu on kanan rakas lapsi ja niin edelleen....)
Mutta pysytään nyt kuitenkin ap:n aiheessa, eikä tapella, ihmisillä on erilaisia näkemyksiä joita on mielenkiintoista kuulla :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä563595 kirjoitti:
Joo, toiveita saa olla mutta ei ne väritoiveet mitään kriteerejä ole.
Et varmaan myöskään ota kaveripiiriisi ihmisiä ihonvärin takia vai?
Joo älä ota koiraa. Se koira on perheenjäsen väristä riippumatta, jos tarkoitus on vain visuaalisesti ottaa kuvia pennusta ja vanhempana myydä eteenpäin kun ei ole enää nii söpö pentu ni haista paska ja ammu vaikka ittes.
Vetää ihan sanattomaksi nämä, jotka vertaa koiran turkkia ihmisen ihon, hiusten tai silmien väriin.
Miten kukaan täyspäinen yleensä vertaa ihmisiä koiriin??
Koirat on tärkeitä ja niistä pidetään huolta, mutta ihmiset on ihmisiä ja koirat koirina.
Ihmiset ja koirat ovat molemmat nisäkkäitä.
Ihmiset ja siat on kans, mutta toivottavasti kohtelet niitä vähän erilailla?
Menee koirahulluus aika överiksi jos ei suostu ymmärtämään koiran ja ihmisen eroja.
(Olen eri henkilö jolle vastasit)
On kuitenkin hyvä ymmärtää, että meissä on myös paljon samankaltaisuuksia. Olen kyllä sitä mieltä, että niin ihmistä kuin sikaakin, tulee kohdella yhtä lailla kunnioittaen.
Miksi rotujärjestöjen rodun kuvauksessa on jokaisessa mainittu sallitut värit. Nimenomaan _sallitut värit_. Jopa rotujärejstöt vaatimalla vaativat tietynlaisia värejä. - Miksi me ostajat emme saisi tehdä samaa, varsinkin kun me sen koiran hinnan maksamme?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hurttatietäjä kirjoitti:
Jos värillä on teille väliä, se kertoo kasvattajalle että motiivinne koiran ottamiseen ovat jotain muuta, kuin vain halu tarjota hyvä koti eläimelle :) Ymmärrän kyllä pointtisi, mutta miksi ulkonäöllä on niin paljon merkitystä?
Ps. Suosittelen kasvattajan sijaan ottamaan kodin tarpeessa olevan kodinvaihtajan tai rescuekoiran. Tähän maailmantilanteeseen ei tarvita yhtään pentua lisää.
Siis anteeks mitä :D Jos minulla olisi vain "halu tarjota hyvä koti eläimelle" niin varmaan laittaisin rahaa eläinsuojelutyöhön, enkä ottaisi yhteyttä minua kiinnostavan rodun kasvattajaan?
Onko jotkut niin vieraantuneita elämästä, että ei voi kuvitellakkaan, että se koira otetaan ihan niistä omista itsekkäistä haluista. Minä haluan kivan, katseenkestävän lenkkikaverin ja seurakoiran kotiin. Olen valmis tarjoamaan sille hyvän mukavan elämän kaikkine vaatimuksineen.
Haluan myös koiran olevan rotukoira, jotta nään sen sukutaustat ja voin jokseenkin ennakoida koiran tulevaa luonnetta, terveyttä ja tarpeita.
Onko se sinusta reilua koiraa kohtaan, että otat sen vain omista itsekkäistä syistäsi? Onko se sinusta aitoa ystävyyttä? Koira ei taida olla sinulle perheenjäsen, sillä noin ei yleensä perheenjäsenistä puhuta.
Ei kukaan kyllä ryhdy kenenkään ystäväksi pelkästä säälistä, jos ei tule kyseisen ihmisen kanssa toimeen eikä ole mitään yhteistä. Samoin ei kumppaniksikaan oteta ketään ikisinkkua vain siksi että saisi pelastettua toisen yksinäisyydeltä vaan kyllä sen kumppanin pitää olla itselle mieluinen.
Ei kenelläkään ole myöskään mitään velvollisuutta ottaa lemmikkiä joka ei itseään miellytä. Se joka niitä pentuja tekee on vastuussa niistä ja jos jollekin pennulle ei löydy ottajaa niin silloin kasvattaja pitää huolta siitä pennusta, koska sen kyseisen pentueen teki. Sama pätee myös rescue-eläimiin - kenelläkään ei ole velvollisuutta ottaa niitä vain siksi että joku toinen on ollut vastuuton ja hylännyt eläimen.
Sohaisenpa kepillä ampiaispesään....
Ihmiskunta on koiria jalostanut ja koiria hylännyt. Ilman ihmisiä ei olisi tällaista koiraongelmaa. Vastuu kuuluu siis meille ihmisille. Mutta ei se sitä tarkoita, että ketään oltaisiin koiranottamiseen pakottamassa. Ei jokaisella ole mahdollisuutta pitää eläimiä, sehän on selvää. Mutta on myös hyvä ymmärtää, että kasvattajia on maailmassa aivan valtava määrä - paljon enemmän kuin tarpeeksi. Tämä tietysti johtaa siihen, että kun niin moni ottaa koiranpennun kasvattajalta "adoption" sijaan, niin ei se ainakaan helpota koiraongelmaa.
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitatko, että kasvattaja myy sairaan pennun, jos ei nosta valintakriteereistä terveyttä ykköseksi? Mulla on ollut aivan liian suuri luotto kasvattajiin, kun olen luullut, että he haluavat myydä terveitä pentuja. Eikö se ole jo huijausta, jos he tieten tahtoen myyvät sairaan pennun kertomatta sitä ostajalle?
No ei, en todellakaan tarkoita. Kukaan vastuullinen Kennelliiton kasvattajasopumuksen allekirjoittanut kasvattaja ei myy sairaita pentuja (toivottavasti). Tarkoitin sitä, että toivottavasti ostaja tutustuu sen pentueen emän ja isän terveystuloksiin, sukusiitosprosenttiin ja osaa kysyä, onko tulevassa pentueessa jotain mahdollisia terveysriskejä. Olisi hyvä, jos olisi tutustunut sen valitun rodun Pevisa vaatimuksiin eli vaaditaanko esim lonkka-, kyynärä-, polvi-ja silmäkuvauksia ja mitä tulosten pitäisi olla. Aina parempi, jos testejä on tehty enemmän kuin mitä minimissään vaaditaan. Vastuullinen kasvattaja myös kertoo, jos jomman kumman suvussa on esiintynyt esim. autoimmuunisairauksia (epilepsia yms.). Ja toki on hyvä olla perillä myös siitä, mitä yleisiä sairauksia siinä rodussa voi tulla esiin. Edelleen nämä seikat on minusta hirmu paljon tärkeämpiä kuin se pennun väri.
En ole se jolle vastasit, mutta:
Koirakin on oman koiraemonsa oma lapsi. Ja yleensä emolle hyvin rakas, niinkuin ihmislapsi äidilleen. Ja kyllä kai tänne saa jokainen kirjoittaa ihan aivokapasiteetista riippumatta, onhan tämä yleinen keskustelupalsta.