Lue keskustelun säännöt.
Eikö koiranpennun väriä saa valita?
Tulevaisuudessa on tarkoitus hankkia koira perheeseen. Rodulla on useita eri värejä, joista 3 on meidän mieleen, muut ei. Nyt kuitenkin selvisi, että kasvattajat suhtautuvat ylimielisesti väritoiveisiin, että pennun hankkijan pitäisi olla tyytyväinen siihen minkä KASVATTAJA meille päättää? Minkä ihmeen takia roduille on sitten jalostettu niin monta eri väriä ja on "sallittuja" ja epäsallittuja värejä, jos niistä ei saa olla mielipiteitä? Miksi koiranäyttelyitäkään pidetään jos ulkonäkö ei saa olla kriteeri?
Tottakai meille prioriteetti 1. on koiran terveys ja luonne, mutta kyllä se väri silti vaikuttaa. Rakastumme varmasti uuteen perheenjäseneen turkinväristä riippumatta, mutta miksi pitäisi ottaa itselle epämieluisan värinen pentu, joka kuitenkin on perheenjäsenenä seuraavat 10+ vuotta. Kyseessä on puhtaasti seurakoira.
Pentu maksaa kuitenkin sen +-2000e, joten haluaisimme kyllä valita meille mieleisen, eikä vaan tyytyä siihen minkä joku muu kokee meille sopivaksi.
Kommentit (1021)
Koirista tunnutaan olevan enemmän huolissaan kuin vauvoista. Kauheat vaatimukset jonkun koiran hankkimiseen. Vauvoja saa taas kuka tahansa yh puskea maailmaan kuin plussapisteitä liukuhihnalle. Plop plop plop. Ei ole väliä millainen nisti on kyseessä. Vauvojen teko on täysin vapaata, mutta koitapa hankkia koira
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hurttatietäjä kirjoitti:
Jos värillä on teille väliä, se kertoo kasvattajalle että motiivinne koiran ottamiseen ovat jotain muuta, kuin vain halu tarjota hyvä koti eläimelle :) Ymmärrän kyllä pointtisi, mutta miksi ulkonäöllä on niin paljon merkitystä?
Ps. Suosittelen kasvattajan sijaan ottamaan kodin tarpeessa olevan kodinvaihtajan tai rescuekoiran. Tähän maailmantilanteeseen ei tarvita yhtään pentua lisää.
Minulle on tullut vastaan myös kasvattajia, jotka suosivat jalostuksessa tietyn värisiä koiria, koska se väri miellyttää heitä eniten ja toivovat niitä lisää. Ja ennen kuin joku tulee asiasta kitisemään, niin tietenkin kasvattaja myös huolehtii, että koira on terve ja sopii jalostuskäyttöön. Itselläni on ollut monen luonteisia koiria ja luonne on myös muuttunut aikuiseksi kasvettua. Pentuja mennessä katsomaan on sellainen olo, että voisi ottaa ne kaikki kotiin. Sitten on päädytty siihen, mikä silmämääräisesti erottuu joukosta. Ei oikeasti ole niin kamala ja vakava asia.
P. S. Vaikka todella kannatan, että ihmiset hankkisivat enemmän koiriaan rescuena, niin ajatus siitä, että syntyvät pennut olisivat vain villinä lisääntyvien katukoirien jälkeläisiä tai pentutehtailijan, joka vähät välittää koirien terveydestä kunhan pentuja tulee, on vähintäänkin luotaan työntävä. Jokainen voi itse päättää sopiiko heille kasvattajalta otettu tai rescue koira.
"Jokainen voi itse päättää sopiiko heille kasvattajalta otettu tai rescue koira."
Jokainen VOI toki itse päättää mikä HEIDÄN KOTIINSA sopii, mutta kaikki eivät ota koiria vain omiin tarkoituksiinsa/omaksi huvikseen, vaan siksi että haluavat tarjota KOIRALLE sopivan kodin.
"ajatus siitä, että syntyvät pennut olisivat vain villinä lisääntyvien katukoirien jälkeläisiä tai pentutehtailijan, joka vähät välittää koirien terveydestä kunhan pentuja tulee, on vähintäänkin luotaan työntävä"
Kyllä tämä ajatus on luotaan työntävä, mutta nm. Hurttatietäjä sanoikin vain ettei TÄHÄN MAAILMANTILANTEESEEN TARVITA LISÄÄ PENTUJA. Ihan tosi, ensimmäisenä meillä ihmisillä on velvollisuus huolehtia niistä koirista jotka täällä maailmassa jo ovat, ennen kuin ruvetaan duunaamaan vieläkin lisää ihan vaan koska jalostus...... HERÄÄ VÄHÄN JOOKO.
Vierailija kirjoitti:
Koska koirat on eläviä olentoja eikä sisustustyynyjä?
Naulan kantaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä monet kritisoivat sitä, että koiria valitaan värin ja ulkonäköseikkojen perusteella. Mitä jos otetaan askel taaksepäin ja puhutaan rodusta?
Miten teet loppujenlopuksi päätöksen siitä, minkä rotuisen koiran haluat?
Ensin toki mietitään koiran muita ominaisuuksia. Koko, liikunnan tarve, rodun luonne, turkin hoidon tarve, käyttötarkoitus jne.
On kuitenkin rotuja joilla nuo kriteerit suurimmalta osin täsmäävät. Jos sinulla on harkinnassa vaikka 3 rotua, jonka edustajilla on samat ominaisuudet, mikä on se aisa, mikä saa sinut taipumaan yhden tietyn rodun puolelle?
Olisikos se ulkonäkö?
Rakastan koiria, mutta ihan suoraan sanottuna, jotkut rodut ovat omaan silmääni rumia.
Eli jos valitsen rodun samat ominaisuudet omaavista koirista sen perusteella, mikä miellyttää silmääni eniten, onko se ok?
Jos on, niin miksi sen jälkeen yksilön valitseminen ulkoisten seikkojen takia ei olisi ok?
Missä menee raja?Tämä. Tein sen koiravalintatestin ja sieltä osa sopivista oli ihan hirvittävän rumia rotuja. Juu ei kiitos. Itselleni esteetikka on tärkeä asia MUIDEN OMINAISUUKSIEN ohella. Koskee puolisoa, kotia, koiraa, autoa, vaatteita, puutarhaa.
En ota koiraa, jolla on pitkä selkä, lyhyt kuono tai lyhyet jalat. Enkä ota koiraa, jonka turkki näyttää sotkuiselta.
Oletpa pinnallinen. Yök.
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin ulkonäkö merkitsee. Kyllähän monilla rotuvalintaan vaikuttaa hyvin paljon koko, väri, turkin ominaisuudet, korvat ja häntä ym. Nämä on useissa tapauksissa helppo valita vaan päättämällä se oikea rotu, tuo onkin vähän hankalampaa jos värivaihtoehtoja on useita.
Nyt ei ollut kyse rotuvalinnasta vaan yksittäisen pennun valinnasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hurttatietäjä kirjoitti:
Jos värillä on teille väliä, se kertoo kasvattajalle että motiivinne koiran ottamiseen ovat jotain muuta, kuin vain halu tarjota hyvä koti eläimelle :) Ymmärrän kyllä pointtisi, mutta miksi ulkonäöllä on niin paljon merkitystä?
Ps. Suosittelen kasvattajan sijaan ottamaan kodin tarpeessa olevan kodinvaihtajan tai rescuekoiran. Tähän maailmantilanteeseen ei tarvita yhtään pentua lisää.
Siis anteeks mitä :D Jos minulla olisi vain "halu tarjota hyvä koti eläimelle" niin varmaan laittaisin rahaa eläinsuojelutyöhön, enkä ottaisi yhteyttä minua kiinnostavan rodun kasvattajaan?
Onko jotkut niin vieraantuneita elämästä, että ei voi kuvitellakkaan, että se koira otetaan ihan niistä omista itsekkäistä haluista. Minä haluan kivan, katseenkestävän lenkkikaverin ja seurakoiran kotiin. Olen valmis tarjoamaan sille hyvän mukavan elämän kaikkine vaatimuksineen.
Haluan myös koiran olevan rotukoira, jotta nään sen sukutaustat ja voin jokseenkin ennakoida koiran tulevaa luonnetta, terveyttä ja tarpeita.
Onko se sinusta reilua koiraa kohtaan, että otat sen vain omista itsekkäistä syistäsi? Onko se sinusta aitoa ystävyyttä? Koira ei taida olla sinulle perheenjäsen, sillä noin ei yleensä perheenjäsenistä puhuta.
Vastuullinen kasvattaja tuntee pentueensa ja valitsee pennuille oikeat, sopivimmat perheet pennun luonteen ei värin perusteella. Se on sekä pennun että tulevan perheen etu. Voit toki odottaa oikeaa väriä ja oikeaa luonnetta. Toinen pentu on riehakkaampi, toinen hiljaisempi, toinen utelias toinen vetäytyvä jne....pennuissa on paljon muitakin eroja kuin väri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Myyjän markkinat ovat tehneet kasvattajista omassa kuplassaan ehkä vähän nokkavia. Ikäänkuin maine menee julkkisten päähän, ”kaikki haluaa minulta jotain” - jotain samaa siinä miten ostajista on tullut kasvattajille välineitä omalle harrastukselle, ja aina enemmän ja enemmän hämärtynyt 1-2t oikeaa rahaa, joka vaihtaa omistajaa.
Ja siis tottakai jokainen valitsee mahdollisuuden koittaessa kivoimmat ostajat. Se on inhimillistä. Mutta tulee kovaa kyytiä sitten, jos tuleekin ostajan markkinat vielä joskus. Itse toivon, että lemmikkikupla puhkeaa, koska koiran hankinta on mennyt ilkeämieliseksi salatieteeksi, jossa vaatimukset aivan pilvissä.
Kommentistasi paistaa katkeruus siitä, että et ole täyttänyt tietyn kasvattajan vaatimuksia siitä, millaiseen perheeseen pennun haluaa myydä. Miksi kaikissa muissa harrastuksissa/työurissa on ihan ok saada mainetta ja kunniaa urakastaan, mutta koirien kasvatuksessa ei? Minusta on ihan kohtuullista, että kasvattaja pyytää käymään esim. näyttelyissä koiran kanssa. Miksi muuten kasvattaa muotovalioiden jälkeläisiä, jos ne päätyvät kotikoiriksi. Meidän perheessä on harrastuskoiria, joiden kanssa käydään myös näyttelyissä. Meillä oli kuitenkin kriteerinä, että emme lähde ulkomaille tai satojen kilometrien päähän ja käymme lähialueen kisoissa ja näyttelyissä. Tämä on ollut ihan ok kasvattajille ja ovat myös ITSE tarjoutuneet viemään kasvattiaan kauemmaksi näyttelyyn menestystä tulee ja se meille sopii.
Hetki sitten eräs työkaverini haaveili dalmantialaisen perään, mutta ei ollut valmis käymään AINOASSAKAAN näyttelyssä. Sadatteli sitten, että kasvattajat eivät hänelle myy pentua. Onnistuivat sitten saamaan pentueesta värivirheellisen yksilön, joka ei näyttelyihin sen takia sopisi.
En vain ymmärrä, miksi pitää saada puhdasrotuinen harrastuskoira, jos haluaa kotikoiran. Nytkin on tarjolla rescue koiria, jotka soveltuvat mitä täydellisimmin kotikoiriksi. On myös olemassa kasvattajia, jotka eivät edellytä näyttelyitä tai pentueeseen tulee "virheellisiä" pentuja, jotka eivät näyttelyyn sovi. Jätetään ne harrastuskoirat harrastaville perheille.
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata maksaa 2000e koiranpennusta. Kalliiden pentujen tehtailijat ovat juuri tuollaisia nirsoilijoita, joille asiakas on aina väärässä.
Kannattaa hankkia se koira joltain kohtuuhintaiselta myyjältä. Sellaiset kuuntelevat myös asiakasta.
Sellaisella kasvattajalla on rotu mikä ei mene kaupaksi yhtä hyvin kuin suosituimmat rodut, eli joko yli-iso tai muuten ominaisuuksiltaan sellainen mikä ei kaikille sovellut ja kysyntää ei ole. Se ei ole tehtailua että pyytää 2000 e pennusta ja on silti vara valita ostajat, vaan kysynnän ja tarjonnan laki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mullakin oli väritoiveita kun oltiin koiraa laittamassa. Olisin halunnut punavalkoisen, meille tuli trikki ja olin siitä vähän pettynyt. Näin jälkeenpäin tuntuu kyllä äärimmäisen lapselliselta miten tärkeä asia väri muka silloin oli. Toki myöhemmin meille tuli se punavalkoinenkin. Tässä vaiheessa sillä värillä ei sit enää ollutkaan niin väliä.
Jos väri on erityisen tärkeä kriteeri, kannattaa varmaan yrittää hankkia pentu sellaisesta pentueesta, jossa kaikkien pentujen väri täyttää sen kriteerin. Jos tulevan pentueen isän ja äitin värit on kuitenkin tiedossa, vaikka pennut eivät ole vielä syntyneet, näistä pitäisi pystyä päättelemään minkä värisiä pentuja on mahdollista syntyä. Ei ehkä kannata hirveästi sitä mainostaa, että vain joku tietty väri kelpaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hurttatietäjä kirjoitti:
Jos värillä on teille väliä, se kertoo kasvattajalle että motiivinne koiran ottamiseen ovat jotain muuta, kuin vain halu tarjota hyvä koti eläimelle :) Ymmärrän kyllä pointtisi, mutta miksi ulkonäöllä on niin paljon merkitystä?
Ps. Suosittelen kasvattajan sijaan ottamaan kodin tarpeessa olevan kodinvaihtajan tai rescuekoiran. Tähän maailmantilanteeseen ei tarvita yhtään pentua lisää.
Minulle on tullut vastaan myös kasvattajia, jotka suosivat jalostuksessa tietyn värisiä koiria, koska se väri miellyttää heitä eniten ja toivovat niitä lisää. Ja ennen kuin joku tulee asiasta kitisemään, niin tietenkin kasvattaja myös huolehtii, että koira on terve ja sopii jalostuskäyttöön. Itselläni on ollut monen luonteisia koiria ja luonne on myös muuttunut aikuiseksi kasvettua. Pentuja mennessä katsomaan on sellainen olo, että voisi ottaa ne kaikki kotiin. Sitten on päädytty siihen, mikä silmämääräisesti erottuu joukosta. Ei oikeasti ole niin kamala ja vakava asia.
P. S. Vaikka todella kannatan, että ihmiset hankkisivat enemmän koiriaan rescuena, niin ajatus siitä, että syntyvät pennut olisivat vain villinä lisääntyvien katukoirien jälkeläisiä tai pentutehtailijan, joka vähät välittää koirien terveydestä kunhan pentuja tulee, on vähintäänkin luotaan työntävä. Jokainen voi itse päättää sopiiko heille kasvattajalta otettu tai rescue koira."Jokainen voi itse päättää sopiiko heille kasvattajalta otettu tai rescue koira."
Jokainen VOI toki itse päättää mikä HEIDÄN KOTIINSA sopii, mutta kaikki eivät ota koiria vain omiin tarkoituksiinsa/omaksi huvikseen, vaan siksi että haluavat tarjota KOIRALLE sopivan kodin.
"ajatus siitä, että syntyvät pennut olisivat vain villinä lisääntyvien katukoirien jälkeläisiä tai pentutehtailijan, joka vähät välittää koirien terveydestä kunhan pentuja tulee, on vähintäänkin luotaan työntävä"
Kyllä tämä ajatus on luotaan työntävä, mutta nm. Hurttatietäjä sanoikin vain ettei TÄHÄN MAAILMANTILANTEESEEN TARVITA LISÄÄ PENTUJA. Ihan tosi, ensimmäisenä meillä ihmisillä on velvollisuus huolehtia niistä koirista jotka täällä maailmassa jo ovat, ennen kuin ruvetaan duunaamaan vieläkin lisää ihan vaan koska jalostus...... HERÄÄ VÄHÄN JOOKO.
Eli vastuullisilta ja huolehtivilta kasvattajilta pitäisi viedä oikeus tehdä pentuja, mutta antaa pentutehtailijoiden vaan jatkaa toimintaansa?? Täydellisessä maailmassa ei olisi villikoiria ja pentutehtailijoita ja ei olisi niitä kodittomia pentuja joita pitää pelastaa!! Eli HERÄÄ VÄHÄN vain itsellesi....
Tiedoksi vain sinulle: maailmassa ei valitettavasti ole kaikki täydellistä. Sitäpaitsi edellinen ei sanonut missään vaiheessa, että pentutehtailijoiden pitäisi antaa jatkaa toimiansa. Opettele lukemaan ennen kuin tuut päätäs aukomaan jooko :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hurttatietäjä kirjoitti:
Jos värillä on teille väliä, se kertoo kasvattajalle että motiivinne koiran ottamiseen ovat jotain muuta, kuin vain halu tarjota hyvä koti eläimelle :) Ymmärrän kyllä pointtisi, mutta miksi ulkonäöllä on niin paljon merkitystä?
Ps. Suosittelen kasvattajan sijaan ottamaan kodin tarpeessa olevan kodinvaihtajan tai rescuekoiran. Tähän maailmantilanteeseen ei tarvita yhtään pentua lisää.
Siis anteeks mitä :D Jos minulla olisi vain "halu tarjota hyvä koti eläimelle" niin varmaan laittaisin rahaa eläinsuojelutyöhön, enkä ottaisi yhteyttä minua kiinnostavan rodun kasvattajaan?
Onko jotkut niin vieraantuneita elämästä, että ei voi kuvitellakkaan, että se koira otetaan ihan niistä omista itsekkäistä haluista. Minä haluan kivan, katseenkestävän lenkkikaverin ja seurakoiran kotiin. Olen valmis tarjoamaan sille hyvän mukavan elämän kaikkine vaatimuksineen.
Haluan myös koiran olevan rotukoira, jotta nään sen sukutaustat ja voin jokseenkin ennakoida koiran tulevaa luonnetta, terveyttä ja tarpeita.
Onko se sinusta reilua koiraa kohtaan, että otat sen vain omista itsekkäistä syistäsi? Onko se sinusta aitoa ystävyyttä? Koira ei taida olla sinulle perheenjäsen, sillä noin ei yleensä perheenjäsenistä puhuta.
Ei kukaan kyllä ryhdy kenenkään ystäväksi pelkästä säälistä, jos ei tule kyseisen ihmisen kanssa toimeen eikä ole mitään yhteistä. Samoin ei kumppaniksikaan oteta ketään ikisinkkua vain siksi että saisi pelastettua toisen yksinäisyydeltä vaan kyllä sen kumppanin pitää olla itselle mieluinen.
Ei kenelläkään ole myöskään mitään velvollisuutta ottaa lemmikkiä joka ei itseään miellytä. Se joka niitä pentuja tekee on vastuussa niistä ja jos jollekin pennulle ei löydy ottajaa niin silloin kasvattaja pitää huolta siitä pennusta, koska sen kyseisen pentueen teki. Sama pätee myös rescue-eläimiin - kenelläkään ei ole velvollisuutta ottaa niitä vain siksi että joku toinen on ollut vastuuton ja hylännyt eläimen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän aloittajaa. Itse olen joskus miettinyt pk-collien ottoa eikä blue merle jotenkin nappaa. Niillä silmät usein voi olla eri väriset. Eli ole väriasenteinen tuolta osin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hurttatietäjä kirjoitti:
Jos värillä on teille väliä, se kertoo kasvattajalle että motiivinne koiran ottamiseen ovat jotain muuta, kuin vain halu tarjota hyvä koti eläimelle :) Ymmärrän kyllä pointtisi, mutta miksi ulkonäöllä on niin paljon merkitystä?
Ps. Suosittelen kasvattajan sijaan ottamaan kodin tarpeessa olevan kodinvaihtajan tai rescuekoiran. Tähän maailmantilanteeseen ei tarvita yhtään pentua lisää.
Minulle on tullut vastaan myös kasvattajia, jotka suosivat jalostuksessa tietyn värisiä koiria, koska se väri miellyttää heitä eniten ja toivovat niitä lisää. Ja ennen kuin joku tulee asiasta kitisemään, niin tietenkin kasvattaja myös huolehtii, että koira on terve ja sopii jalostuskäyttöön. Itselläni on ollut monen luonteisia koiria ja luonne on myös muuttunut aikuiseksi kasvettua. Pentuja mennessä katsomaan on sellainen olo, että voisi ottaa ne kaikki kotiin. Sitten on päädytty siihen, mikä silmämääräisesti erottuu joukosta. Ei oikeasti ole niin kamala ja vakava asia.
P. S. Vaikka todella kannatan, että ihmiset hankkisivat enemmän koiriaan rescuena, niin ajatus siitä, että syntyvät pennut olisivat vain villinä lisääntyvien katukoirien jälkeläisiä tai pentutehtailijan, joka vähät välittää koirien terveydestä kunhan pentuja tulee, on vähintäänkin luotaan työntävä. Jokainen voi itse päättää sopiiko heille kasvattajalta otettu tai rescue koira."Jokainen voi itse päättää sopiiko heille kasvattajalta otettu tai rescue koira."
Jokainen VOI toki itse päättää mikä HEIDÄN KOTIINSA sopii, mutta kaikki eivät ota koiria vain omiin tarkoituksiinsa/omaksi huvikseen, vaan siksi että haluavat tarjota KOIRALLE sopivan kodin.
"ajatus siitä, että syntyvät pennut olisivat vain villinä lisääntyvien katukoirien jälkeläisiä tai pentutehtailijan, joka vähät välittää koirien terveydestä kunhan pentuja tulee, on vähintäänkin luotaan työntävä"
Kyllä tämä ajatus on luotaan työntävä, mutta nm. Hurttatietäjä sanoikin vain ettei TÄHÄN MAAILMANTILANTEESEEN TARVITA LISÄÄ PENTUJA. Ihan tosi, ensimmäisenä meillä ihmisillä on velvollisuus huolehtia niistä koirista jotka täällä maailmassa jo ovat, ennen kuin ruvetaan duunaamaan vieläkin lisää ihan vaan koska jalostus...... HERÄÄ VÄHÄN JOOKO.
Eli vastuullisilta ja huolehtivilta kasvattajilta pitäisi viedä oikeus tehdä pentuja, mutta antaa pentutehtailijoiden vaan jatkaa toimintaansa?? Täydellisessä maailmassa ei olisi villikoiria ja pentutehtailijoita ja ei olisi niitä kodittomia pentuja joita pitää pelastaa!! Eli HERÄÄ VÄHÄN vain itsellesi....
Tossahan ei missään kohtaa sanottu, että pentutehtailijoiden pitää antaa jatkaa tehtailuaan. Pikemminkin päinvastoin.
Vierailija kirjoitti:
Jos väri on erityisen tärkeä kriteeri, kannattaa varmaan yrittää hankkia pentu sellaisesta pentueesta, jossa kaikkien pentujen väri täyttää sen kriteerin. Jos tulevan pentueen isän ja äitin värit on kuitenkin tiedossa, vaikka pennut eivät ole vielä syntyneet, näistä pitäisi pystyä päättelemään minkä värisiä pentuja on mahdollista syntyä. Ei ehkä kannata hirveästi sitä mainostaa, että vain joku tietty väri kelpaa.
On olemassa värejä, joiden kanssa syntyy aina muitakin värejä. Itse tykkään esimerkiksi kilpikonnan värisistä kissoista ja niiden kanssa syntyy aina vähintään joko mustia tai oransseja pentuja tai molempia, koirissa on varmaankin myös olemassa samanlaisia värejä. Tai on sellaisiakin pentueita varmaan syntynyt joissa kaikki ovat olleet kilpikonnan värisiä, mutta veikkaan että se on hyvin harvinaista.
Vierailija kirjoitti:
Voiko lapsenkin jättää synnärille, jos se on ruma? Tai palauttaa, jos ei ole tyytyväinen? Idiootit. Toivottavasti jäätte ilman koiraa. Kuulostatte pinnallisilta tyhjäpäiltä.
Ja sinä rinnastat vauvat ja ostetut lemmikit?!?
Kukahan se on pinnallinen tyhjäpää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos väri on erityisen tärkeä kriteeri, kannattaa varmaan yrittää hankkia pentu sellaisesta pentueesta, jossa kaikkien pentujen väri täyttää sen kriteerin. Jos tulevan pentueen isän ja äitin värit on kuitenkin tiedossa, vaikka pennut eivät ole vielä syntyneet, näistä pitäisi pystyä päättelemään minkä värisiä pentuja on mahdollista syntyä. Ei ehkä kannata hirveästi sitä mainostaa, että vain joku tietty väri kelpaa.
On olemassa värejä, joiden kanssa syntyy aina muitakin värejä. Itse tykkään esimerkiksi kilpikonnan värisistä kissoista ja niiden kanssa syntyy aina vähintään joko mustia tai oransseja pentuja tai molempia, koirissa on varmaankin myös olemassa samanlaisia värejä. Tai on sellaisiakin pentueita varmaan syntynyt joissa kaikki ovat olleet kilpikonnan värisiä, mutta veikkaan että se on hyvin harvinaista.
Ei kai nyt tätäkin yritetä vaivihkaa viedä johonkin r..ismi suuntaan.. Ei kaikkeen pidä tuoda "värillä ei väliä" teemaa. Kielletään kohta mieltymys tiettyihin auto, vaate- ja sisustusväreihin.
Anteeksi, mutta aloitus kertoo, miksi aloittaja haluaa koiran. Meillä on useampi koira samaa rotua, ovat kaikki samaa väriä (rodun perusväri). Huvittaa koirien roturyhmissä käytävät keskustelut, että miksi en saa merleä (oikeasti!!) ja miksi violetti ei ole tarpeeksi violetti tai punainen onkin ruskea. Ymmärrän värikysymyksen paremmin, jos kyseessä on kasvattaja - tosin he eivät nitise niistä ryhmissä.
Haetaan vielä vähän kauempaa. Entä jos sun jälkikasvulla on väärän väriset silmät tai hiukset? Ei nää Sarla-Penelopen punaiset hiukset sovi meidän sohvaan ollenkaan. Relaa nyt vähän, jätä se koira ottamatta tai vaihda rotua, josta saa helposti just sen teille sopivan värin.
Ei kannata maksaa 2000e koiranpennusta. Kalliiden pentujen tehtailijat ovat juuri tuollaisia nirsoilijoita, joille asiakas on aina väärässä.
Kannattaa hankkia se koira joltain kohtuuhintaiselta myyjältä. Sellaiset kuuntelevat myös asiakasta.