Teini ei halunnut lähteä isälleen. Eksä soitti mulle ja haukkui pystyyn.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harmi että lapsi ei saa itse päättää millaisen isäsuhteen luo kun katkerat eksät katkoo ne kumminkin.

Kyllä isä on ihan itse tuhonnut suhteen lapseensa, jos lapsi ei enää teininä halua mennä isälleen.

Luultavasti kyllä. Mutta on se mahdollista, että tuossa on pelattu toinen vanhempi ulos. Eikö totta? 

Minä kyllä väitän, että suurin osa äideistä haluaisi ehdottomasti, että isäkin ottasi lapsia, jo ihan senkin takia, että olisi kiva joskus hengähtääja antaa aikaa vain itselleen. Ja joskus olisi kiva ehkä tavata seurustelun merkeissä miestä ilman,että lapsille asia on tietona.

Ja jos teini ei isän luo halua niin kyllä sen isän tehtävä on selvittää mistä kiikastaa.

Miksi ihmeessä äidin pitää siinä välissä olla.? Eikö silloin juurikin viesti saata matkalla muuttua ja useinmiten aamunkoitossa ammutaan se viestintuoja eli se äiti.

Aikuinen mies, puhukoon selvinpäin lapsensa kanssa.

Herranenaika sentään!

Kaikkiko pitää naisten tehdä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harmi että lapsi ei saa itse päättää millaisen isäsuhteen luo kun katkerat eksät katkoo ne kumminkin.

Kyllä isä on ihan itse tuhonnut suhteen lapseensa, jos lapsi ei enää teininä halua mennä isälleen.

Luultavasti kyllä. Mutta on se mahdollista, että tuossa on pelattu toinen vanhempi ulos. Eikö totta? 

Minä kyllä väitän, että suurin osa äideistä haluaisi ehdottomasti, että isäkin ottasi lapsia, jo ihan senkin takia, että olisi kiva joskus hengähtääja antaa aikaa vain itselleen. Ja joskus olisi kiva ehkä tavata seurustelun merkeissä miestä ilman,että lapsille asia on tietona.

Ja jos teini ei isän luo halua niin kyllä sen isän tehtävä on selvittää mistä kiikastaa.

Miksi ihmeessä äidin pitää siinä välissä olla.? Eikö silloin juurikin viesti saata matkalla muuttua ja useinmiten aamunkoitossa ammutaan se viestintuoja eli se äiti.

Aikuinen mies, puhukoon selvinpäin lapsensa kanssa.

Herranenaika sentään!

Kaikkiko pitää naisten tehdä?

Samaa väitän minäkin, että jokaiselle naiselle kelpaa ilmainen lapsenvahti, vaikka tämä ei kummoinen isä olisikaan.

Jos ero on tullut miehen pettämisen vuoksi vain hieman aiemmin, niin silloin voi nainen olla niin katkera, ettei halua lasta isälle. Jos pettämisestä on jo pari vuotta, niin normi-ihminen on jo päässyt asiasta yli.

Vierailija kirjoitti:

Ottamatta kantaa siihen oletko asenteellasi vaikuttanut lapsen arvostukseen toista vanhempaa kohtaan, teini-ikä on hankala ja silloin jos koskaan lähivanhemmalla on todella suuri merkitys sille, että teini säilyttää läheiset välit myös etävanhempaan. Teinithän eristäytyvät ja nyt isona riskinä on, että tuet käytöstä, josta on hänelle itseasiassa haittaa. Sinulle se sävystä päätellen olisi etu, mutta halusit tai et, lapselle parempi on pitää huolta suhteesta isäänsä. Vaikka vähän pakottamalla.

Satutko olemaan äitini? Aina piti isälle emnnä vaikka veti kännit, ei kokannut oikeaa ruokaa jos rahaa oli saattoi joskus tilata pizzaa ja jos sitä jäi yli sain minäkin palan. Usein myös löi minua jos en ollut tiskannut tai imuroinut kämppää. huomio etten ole nähnyt kumkaaan heistä 8 vuoteen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harmi että lapsi ei saa itse päättää millaisen isäsuhteen luo kun katkerat eksät katkoo ne kumminkin.

Kyllä isä on ihan itse tuhonnut suhteen lapseensa, jos lapsi ei enää teininä halua mennä isälleen.

Luultavasti kyllä. Mutta on se mahdollista, että tuossa on pelattu toinen vanhempi ulos. Eikö totta? 

Minä kyllä väitän, että suurin osa äideistä haluaisi ehdottomasti, että isäkin ottasi lapsia, jo ihan senkin takia, että olisi kiva joskus hengähtääja antaa aikaa vain itselleen. Ja joskus olisi kiva ehkä tavata seurustelun merkeissä miestä ilman,että lapsille asia on tietona.

Ja jos teini ei isän luo halua niin kyllä sen isän tehtävä on selvittää mistä kiikastaa.

Miksi ihmeessä äidin pitää siinä välissä olla.? Eikö silloin juurikin viesti saata matkalla muuttua ja useinmiten aamunkoitossa ammutaan se viestintuoja eli se äiti.

Aikuinen mies, puhukoon selvinpäin lapsensa kanssa.

Herranenaika sentään!

Kaikkiko pitää naisten tehdä?

Samaa väitän minäkin, että jokaiselle naiselle kelpaa ilmainen lapsenvahti, vaikka tämä ei kummoinen isä olisikaan.

Jos ero on tullut miehen pettämisen vuoksi vain hieman aiemmin, niin silloin voi nainen olla niin katkera, ettei halua lasta isälle. Jos pettämisestä on jo pari vuotta, niin normi-ihminen on jo päässyt asiasta yli.

Ihan niin kuin sinäkin pääsit vaimosi pettämisestä yli parissa vuodessa, vai?

Tyylisi kirjoittaa ainakin tuo esiin katkeran ja kostonhimoisen miehen.

12-vuotias saa ihan itse päättää tapaako toisaalla asuvaa vanhempaa vai ei. Siin ei paljon sen muualla asuvan vanhemmat huutamiset auta.

Vierailija kirjoitti:

Ottamatta kantaa siihen oletko asenteellasi vaikuttanut lapsen arvostukseen toista vanhempaa kohtaan, teini-ikä on hankala ja silloin jos koskaan lähivanhemmalla on todella suuri merkitys sille, että teini säilyttää läheiset välit myös etävanhempaan. Teinithän eristäytyvät ja nyt isona riskinä on, että tuet käytöstä, josta on hänelle itseasiassa haittaa. Sinulle se sävystä päätellen olisi etu, mutta halusit tai et, lapselle parempi on pitää huolta suhteesta isäänsä. Vaikka vähän pakottamalla.

No eikä ole. Teini päättää ihan itse tapaako isäänsä vai ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harmi että lapsi ei saa itse päättää millaisen isäsuhteen luo kun katkerat eksät katkoo ne kumminkin.

Kyllä isä on ihan itse tuhonnut suhteen lapseensa, jos lapsi ei enää teininä halua mennä isälleen.

Luultavasti kyllä. Mutta on se mahdollista, että tuossa on pelattu toinen vanhempi ulos. Eikö totta? 

Minä kyllä väitän, että suurin osa äideistä haluaisi ehdottomasti, että isäkin ottasi lapsia, jo ihan senkin takia, että olisi kiva joskus hengähtääja antaa aikaa vain itselleen. Ja joskus olisi kiva ehkä tavata seurustelun merkeissä miestä ilman,että lapsille asia on tietona.

Ja jos teini ei isän luo halua niin kyllä sen isän tehtävä on selvittää mistä kiikastaa.

Miksi ihmeessä äidin pitää siinä välissä olla.? Eikö silloin juurikin viesti saata matkalla muuttua ja useinmiten aamunkoitossa ammutaan se viestintuoja eli se äiti.

Aikuinen mies, puhukoon selvinpäin lapsensa kanssa.

Herranenaika sentään!

Kaikkiko pitää naisten tehdä?

Niinpä. Mies voi ihan itse olla niin hyvä isä lapselleen kuin itse päättää. Ei sitäkin nainen voi tehdä miehen puolesta.

Meillä pisti molemmat lapset pakit päälle aikoinaan kun eivät halunneet isänsä ja tämän uuden morsiamen luo. Ex syytti mua mustamaalauksesta, huusi ja raivosi kuten aloittajankin tapauksessa. Yritin pakottaa lapset isän luo koska lastensuojelusta sanottiin että se olis viisainta, koska tapaamissopimus jne. Vuosi kitkuteltiin niin että mä pakotin, lapset ei halunneet ja kolme kertaa karkasivat isältään takaisin kotiin. Ex uhkaili poliisilla mua ja raivosi ja huuti. Sit tuli se päivä kun 16-vuotiaaksi ehtiny esikoinen ilmoitti että "nyt varaat äiti ajan sossuun ja me tullaan xxx:n (pikkuveljensä, tuolloin 14) kanssa kertomaan millasta isällä on ja me ei muuten enää ikinä mennä sinne". Siitä lähti vyyhti purkautumaan. Lapset ei ollu mullekaan kertonu isänsä kaikkia sekoiluja, mutta lastenvalvojalle kertoivat eikä sen jälkeen tarvinnut sinne mennä. Kaikki sopparit meni uusiksi. Ex oli kyllä raivonnut sossussakin mutta ei se enää mitään auttanut. Tuosta on jo kuus vuotta aikaa eikä kumpikaan lapsi edelleenkään halua olla isänsä kanssa tekemisissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ottamatta kantaa siihen oletko asenteellasi vaikuttanut lapsen arvostukseen toista vanhempaa kohtaan, teini-ikä on hankala ja silloin jos koskaan lähivanhemmalla on todella suuri merkitys sille, että teini säilyttää läheiset välit myös etävanhempaan. Teinithän eristäytyvät ja nyt isona riskinä on, että tuet käytöstä, josta on hänelle itseasiassa haittaa. Sinulle se sävystä päätellen olisi etu, mutta halusit tai et, lapselle parempi on pitää huolta suhteesta isäänsä. Vaikka vähän pakottamalla.

No eikä ole. Teini päättää ihan itse tapaako isäänsä vai ei.

Jep. Ei teinejä kauheasti enää voi pakottaa. Ne voi jopa karata kotoota, jos sille mielelle sattuu. Ja sitten päivitellään lehtien sivuilla taas yhtä kadonnutta teiniä. Suhde omaan lapseensa pitää luoda ENNEN teini-ikää. Siinä vaiheessa on myöhäistä korjata omia virheitä ja syytellä toista vanhempaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harmi että lapsi ei saa itse päättää millaisen isäsuhteen luo kun katkerat eksät katkoo ne kumminkin.

Kyllä isä on ihan itse tuhonnut suhteen lapseensa, jos lapsi ei enää teininä halua mennä isälleen.

Luultavasti kyllä. Mutta on se mahdollista, että tuossa on pelattu toinen vanhempi ulos. Eikö totta? 

Minä kyllä väitän, että suurin osa äideistä haluaisi ehdottomasti, että isäkin ottasi lapsia, jo ihan senkin takia, että olisi kiva joskus hengähtääja antaa aikaa vain itselleen. Ja joskus olisi kiva ehkä tavata seurustelun merkeissä miestä ilman,että lapsille asia on tietona.

Ja jos teini ei isän luo halua niin kyllä sen isän tehtävä on selvittää mistä kiikastaa.

Miksi ihmeessä äidin pitää siinä välissä olla.? Eikö silloin juurikin viesti saata matkalla muuttua ja useinmiten aamunkoitossa ammutaan se viestintuoja eli se äiti.

Aikuinen mies, puhukoon selvinpäin lapsensa kanssa.

Herranenaika sentään!

Kaikkiko pitää naisten tehdä?

Samaa väitän minäkin, että jokaiselle naiselle kelpaa ilmainen lapsenvahti, vaikka tämä ei kummoinen isä olisikaan.

Jos ero on tullut miehen pettämisen vuoksi vain hieman aiemmin, niin silloin voi nainen olla niin katkera, ettei halua lasta isälle. Jos pettämisestä on jo pari vuotta, niin normi-ihminen on jo päässyt asiasta yli.

Ihan niin kuin sinäkin pääsit vaimosi pettämisestä yli parissa vuodessa, vai?

Tyylisi kirjoittaa ainakin tuo esiin katkeran ja kostonhimoisen miehen.

Häh?

Olen nainen ja kyllä, minut petettiin.

Muistan, että eron aikoihin olin täynnä vihaa miestä kohtaa. Silloin ajattelin, että mies ei ole ansainnut lapsia. Aika pian huomasin vuoroviikkosysteemin olevan luksusta, joka ylitti kiukkuni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harmi että lapsi ei saa itse päättää millaisen isäsuhteen luo kun katkerat eksät katkoo ne kumminkin.

Kyllä isä on ihan itse tuhonnut suhteen lapseensa, jos lapsi ei enää teininä halua mennä isälleen.

Luultavasti kyllä. Mutta on se mahdollista, että tuossa on pelattu toinen vanhempi ulos. Eikö totta? 

Minä kyllä väitän, että suurin osa äideistä haluaisi ehdottomasti, että isäkin ottasi lapsia, jo ihan senkin takia, että olisi kiva joskus hengähtääja antaa aikaa vain itselleen. Ja joskus olisi kiva ehkä tavata seurustelun merkeissä miestä ilman,että lapsille asia on tietona.

Ja jos teini ei isän luo halua niin kyllä sen isän tehtävä on selvittää mistä kiikastaa.

Miksi ihmeessä äidin pitää siinä välissä olla.? Eikö silloin juurikin viesti saata matkalla muuttua ja useinmiten aamunkoitossa ammutaan se viestintuoja eli se äiti.

Aikuinen mies, puhukoon selvinpäin lapsensa kanssa.

Herranenaika sentään!

Kaikkiko pitää naisten tehdä?

Niinpä. Mies voi ihan itse olla niin hyvä isä lapselleen kuin itse päättää. Ei sitäkin nainen voi tehdä miehen puolesta.

Mä tiedän paljon niitäkin tapauksia, joissa etävanhempi on muodostanut jopa läheisemmän suhteen lapsiinsa kuin lähivanhempi. Eli tässäkin asiassa on kyseessä vain se vanhempien oma suhde lapsiinsa. Lapsia voi ohjailla silloin kun ne on vielä ihan pieniä, mutta mitä enemmän ikää niille tulee, ne kyllä ihan itse ja omakätisesti lähentyy sen "paremman" vanhemman kanssa ja alkaa hyljeksiä sitä "huonoa" vanhempaa, riippumatta siitä kumman luona asutaan enimmän aikaa. Itse asiassa sen luona jonka kanssa asutaan enimmän aikaa, yleensä riidelläänkin eniten ja koetaan muutenkin monenlaista ikävää, kun taas etävanhempi pystyy antamaan parastaan sen pari päivää viikosta kun lapsi on hänen luonaan. Jos ei siihenkään pysty, niin jo on huonosti asiat!

Eroperheen lapsuuden kokeneena en ihan hirveesti jaksa kuunnella mitään ulinoita. Eron jälkeenkin molemmat vanhemmat ovat edelleen vanhempia ja se on täysin vanhemmista itsestään kiinni, minkälaiset välit lapsiin muodostuu. Ei selityksiä!

Se lapsen silmissä "kiva ja parempi " vanhempi saattaa olla sellainen, joka käyttää vain Hesessä kerran päivässä ja ostaa puoli kiloa karkkia.

En pitäisi sitä hyvänä isänä/äitinä. Mutta lapsi toki riemuitsee.

Kyllä oikeasti pitää vähän katsoa, millaista elämää eletään sen lapsen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harmi että lapsi ei saa itse päättää millaisen isäsuhteen luo kun katkerat eksät katkoo ne kumminkin.

Kyllä isä on ihan itse tuhonnut suhteen lapseensa, jos lapsi ei enää teininä halua mennä isälleen.

Niin on. Täällä on ihan ihmeellisiä kommentteja. Jos omalla kohdalla olisi käynyt niin onnellisesti, että vanhemmat olisivat eronneet, en olisi ikinä tavannut isää kuin korkeintaan jollain parin tunnin kahvitreffeillä, jos olisi pakotettu. Ei todella olisi tarvinnut äidin vieraannuttaa, kyllä faija hoiti sen ihan itse, vaikka ydinperheenä elettiinkin.

Joskus se ero on ihan oikeasti helpotus lapsillekin, kaikista ihmisistä kun ei ole vanhemmiksi sen enempää kuin puolisoiksikaan. Aina ero ei myöskään muuta sitä vanhemmaksi sopimatonta taianomaisesti hyväksi isäksi/äidiksi, jonka kanssa lapsen olisi hyvä ja turvallinen olla. Jos lapsi ei yhtäkkiä enää halua nähdä etävanhempaa, kyllä se syy on silloin etävanhemmassa, ei lähi:ssa.

"SE TOINEN VANHEMPI ON SEN LAPSEN OIKEUS -niin paljon ei kannata kehittää vihaa exäänsä kohtaan, että lapsen paras unohtuu.[/quote]"

Onhan se,puheessa!

En laita lasta isän luo,joka heiluu kännissä usean päivän,ei laita ruokaa,ei huolehdi nukkumaanmenosta,iltapesuista,vaatteista...mitä vielä. Joo ja vaihtuvien "tyttöystävien "joukkoon "sisarpuuolten" kanssa.

En toki mustamaalaa isää,emn puhu jos ei ole pakko.

Sai aikanaan aloittaa itse tutustumisen. EI tosin ollut kuin pikaisia kahvilla käyntejä.

Niin,raha-asiat. Ikinä en ole saanut penniäkään elareita,ei latin latia,ei killingin killinkiä!

Valitettavasti etenkin monet isät eivä välitä yhtään lapsistaan ja heidän ei edes kuuluisi olla vanhempia; tulee mieleen  vähän kuin ajokortti autolle eli pitäisi olla vanhempien ajokortti ja jos ei yhtään läpäise sitä ei voi olla mitenkään määräysvaltainen lasten suhteen, yleensä äiti on se joka on lasten puolella ja monet isät eivät välitä tuon taivaallista, olen nähnyt monta esimerkkiä kun esimerkiksi isät haistattelevat lapsilleen suoraan ja katkovat kaikki välit... tällaisia isiä ei edes pidä kutsua vanhemmiksi he ovat jätettä, häviäjiä elämässä... voimia kirjoituksen aloittajalle...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ottamatta kantaa siihen oletko asenteellasi vaikuttanut lapsen arvostukseen toista vanhempaa kohtaan, teini-ikä on hankala ja silloin jos koskaan lähivanhemmalla on todella suuri merkitys sille, että teini säilyttää läheiset välit myös etävanhempaan. Teinithän eristäytyvät ja nyt isona riskinä on, että tuet käytöstä, josta on hänelle itseasiassa haittaa. Sinulle se sävystä päätellen olisi etu, mutta halusit tai et, lapselle parempi on pitää huolta suhteesta isäänsä. Vaikka vähän pakottamalla.

Ei hitto, mulle olisi ollut kamalaa jos oltaisi pakotettu vielä teininäkin menemään isän luokse. Olin ihan tarpeeksi nähnyt sitä kännäämistä siellä hänen luonaan kaikki viikonloput. Hänen vaihtuvat tyttöystävät huolehti minusta lähinnä. Kyllä siinä isäni sai jo mahdollisuuden luoda minuun yhteyttä, mutta jätti sen käyttämättä. Teininä on jo myöhäistä yrittää luoda yhteyttä lapseensa. Jos sitä ei ole siihen ikään mennessä tehnyt, teini alkaa itse vältellä etävanhempaansa. Sen huomaa jo tuosta, ettei isä soita lapselleen ja kysy suoraan häneltä miksei halua tulla.

Tämä. Jos kerran lapsi on pienestä asti viettänyt viikonloput isän luona, mutta sitten kun alkaa tulla siihen ikään ettei enää olekaan ihan ohjailtavissa, eikä halua enää mennä sinne, niin kyllä silloin on isä tehnyt jotain väärin.

Minä viihdyin isäni kanssa viikonloput niin hyvin, että oikein harmitti tulla takaisin kotiin. Isä vietti laatuaikaa kanssani, mihin äitini ei oikein kyennyt, koska hän joutui eron jälkeen tekemään kahta työtä ja oli aina väsynyt. Sain ottaa teininä kavereitakin mukaan isälle ja hän järjesti kaikkea kivaa meille, esimerkiksi teltta pihalle jossa saimme olla yötä. Hän vei museoihin ja opetti paljon erilaisia taitoja, kuten kalastamaan. Hän hankki koiran, josta tuli minulle erittäin rakas ja muistan sen koiran ikuisesti. Oikein odotin viikonloppuja että pääsen isän luo.

Vanhemmillani oli todella riitaisa ero koska se johtui pettämisestä ja sain kuulla paljon syyttämistä ja haukkumista molemmilta toisistaan, mutta ei mua ne asiat sinänsä kiinnostaneet. Lasta kiinnostaa lähinnä se oma suhde vanhempiensa kanssa. Lapset elää niin hetkessä.

Huvipuistoisi. Eli helppoakos se on olla kiva joka toinen viikonloppu. Muistikos isäsi maksaa elatusmaksut, koska äitisi oli niin tiukilla?

Meillä on tuttavaperhe. Heillä yksi lapsi. Oli 7v, kun ero tuli. Nyt 13. Vanhemmillaan vuoroviikoin.

Isä teki arjesta luksusta. Järkkäsi työt niin, että lapsiviikolla superlyhyet päivät. Leffoja, karkkia, reissuja, yhteistä aikaa koko ajan. Ihan mitä lapsi vain ikinä halusi.

Äiti jäi kakkoseksi ja isä oli onnellinen, kun lapsi kaipasi vaan hänen luokseen.

Äiti teki hädissään vastaliikkeen. Kotityöt, työt ja velvoitteet pakattiin tyhjälle viikolle. Vyötä kireämmälle ja lapselle luksusta äidin kanssa lapsiviikot. Lapsi nautti myös äidistään.

Voitte kuvitella, millainen malli kasvamiselle tuo on. Kaikki leffat, huvipuistot, ravintolat, tapahtumat, matkat ja muut koluttu. Tavaraa joka nurkka täynnä. Vaan ei arkea koskaan, paitsi koulun kautta. Ei ehkä ihan järkevin tapa kasvaa aikuiseksi, mutta kai se on lapsesta kivaa - aikuisena mahtaa potuttaa. Tuskin mikään enää tuntuu miltään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harmi että lapsi ei saa itse päättää millaisen isäsuhteen luo kun katkerat eksät katkoo ne kumminkin.

Kyllä isä on ihan itse tuhonnut suhteen lapseensa, jos lapsi ei enää teininä halua mennä isälleen.

Luultavasti kyllä. Mutta on se mahdollista, että tuossa on pelattu toinen vanhempi ulos. Eikö totta? 

Minä kyllä väitän, että suurin osa äideistä haluaisi ehdottomasti, että isäkin ottasi lapsia, jo ihan senkin takia, että olisi kiva joskus hengähtääja antaa aikaa vain itselleen. Ja joskus olisi kiva ehkä tavata seurustelun merkeissä miestä ilman,että lapsille asia on tietona.

Ja jos teini ei isän luo halua niin kyllä sen isän tehtävä on selvittää mistä kiikastaa.

Miksi ihmeessä äidin pitää siinä välissä olla.? Eikö silloin juurikin viesti saata matkalla muuttua ja useinmiten aamunkoitossa ammutaan se viestintuoja eli se äiti.

Aikuinen mies, puhukoon selvinpäin lapsensa kanssa.

Herranenaika sentään!

Kaikkiko pitää naisten tehdä?

Niinpä. Mies voi ihan itse olla niin hyvä isä lapselleen kuin itse päättää. Ei sitäkin nainen voi tehdä miehen puolesta.

Mä tiedän paljon niitäkin tapauksia, joissa etävanhempi on muodostanut jopa läheisemmän suhteen lapsiinsa kuin lähivanhempi. Eli tässäkin asiassa on kyseessä vain se vanhempien oma suhde lapsiinsa. Lapsia voi ohjailla silloin kun ne on vielä ihan pieniä, mutta mitä enemmän ikää niille tulee, ne kyllä ihan itse ja omakätisesti lähentyy sen "paremman" vanhemman kanssa ja alkaa hyljeksiä sitä "huonoa" vanhempaa, riippumatta siitä kumman luona asutaan enimmän aikaa. Itse asiassa sen luona jonka kanssa asutaan enimmän aikaa, yleensä riidelläänkin eniten ja koetaan muutenkin monenlaista ikävää, kun taas etävanhempi pystyy antamaan parastaan sen pari päivää viikosta kun lapsi on hänen luonaan. Jos ei siihenkään pysty, niin jo on huonosti asiat!

Eroperheen lapsuuden kokeneena en ihan hirveesti jaksa kuunnella mitään ulinoita. Eron jälkeenkin molemmat vanhemmat ovat edelleen vanhempia ja se on täysin vanhemmista itsestään kiinni, minkälaiset välit lapsiin muodostuu. Ei selityksiä!

Minä nyt sattumoisin tunnen läheisesti tapauksen, jossa teini ei halua äidilleen. Äiti kun pitää kiinni päivärytmistä, siitä, että käydään koulussa ja päihteitä ei käytetä. Vuoroviikkojörjestelyssä isä teki vuosia sitä myyräntyötä: ostetaan porche, ostetaan uusimmat pelikoneet, ostetaan ostetaan. Ulkona saa olla miten haluaa, harrastukset saa jättää pois jne. Ja toisti mantraa kuinka äiti on särkenyt perheen, äiti ei välitä lapsestaan, äiti on köyhä... Lapsi valitsi lopulta tämän väkivaltaisen, manipuloijan koska se oli helpompaa kuin olla aina välissä taistelukapulana.

Koulu ei enää suju, kaverpiiri on päihteiden käyttäjiä, on itsetuhoisuutta, lapsi on lastenpsykiatrian asiakas koulun ja lastensuojelun velvoittamana.

Yritän vaan sanoa, että tuo lause mitä täällä moni toistaa, että teini saa itse päättää, voi kääntyä itseään vastaankin. Kyllä vanhempien, molempien, kannattaisi ihan ensin pyrkiä kaikin tavoin pitämään kiinni yhteisistä sopimuksista. Vaikka lastenvalvojan tai oikeuden avulla jos ei muu auta.

Jos isän luona ryypiskellään ja lapsen ri ole turvallista niin sittenhän on aihe hakea sopimukseen virallista muutosta. Lapsen ei silloin tarvitse valita kumpi on mieluisampi vanhempi /koti vaan päätös tehdään hänen puolestaan, hänen suojelemiseksi

Väkisin kaikuu korvissa aiempien eroa tai pettämistä käsittelevien ketjujen kommentit mm "jos mies tästä lähtee niin hän ei sitten jätä vain minua vaan myös lapsensa", "miksi minun pitäisi luopua lapsistani 50% ajasta vain koska mies ei halua jatkaa liittoa "

Vieraannuttaminen on todellisuutta ja tähän on lapsiasianvaltuutettukin vaatinut lainsäädännön päivitystä.

Oihan siellä  isänluona hankalaa, vaikka pyörällä ois päässyt. Välillä isä oli  valtion avolaitoksessa raitista tuomiota kärsimässä Suomenlinnassa. Ei ollut  koskaan ruokaa , ei makuupaikkaa, joku bubiruusu   huushollaamassa. Hyvä että lopetti käymisen. Ei sitä ryyppäämistä  jaksa katsoa. Ei koskaan rahaa, ositusrahat  tuhlas  turhuuteen.

Jos et anna hänen edes tavata lapseansa, niin ei hänen pitäisi joutua mitään lapsilisiä sulle joutua maksamaan.